Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tilastokeskuksen rooli tietoyhteiskunnassa on toimia esimerkkinä ja kumppanina

26.1.2021
Twitterissä: @mrsbruun ‏
Kuva: Eeva Anundi

Olen saanut olla lähes vuosikymmenen näköalapaikalla Tilastokeskuksen pääjohtajana. Kymmenessä vuodessa toimintaympäristömme on muuttunut merkittävästi, tai ehkä jopa mullistunut. Virallisten tilastojen rooli luotettavan tiedon lähteenä on säilyttänyt asemansa joistakin uhkakuvista huolimatta.

Nyt keskustellaan tilastotoimen roolista nykyisessä tietoekosysteemissä.

Yhteiskunnassa on valtavasti tietoa tuottavia ja hyödyntäviä toimijoita, ja se luo painetta uudistaa myös tilastotuotantoa. Voimme vastata kilpailuun lisäämällä yhteistyötä yritysten kanssa, tuottamalla tietoa entistä nopeammin ja tarjoamalla lukujen ohella muutakin lisäarvoa, kuten asiantuntijoidemme analyysejä, tilastotiedon tueksi.

Nyky-yhteiskunnassa, jossa tietotalous on suuressa roolissa, tilastoviranomaisen merkitys on vahvassa osaamisessa: eri tietolähteiden yhdistämisessä sekä ymmärryksessä siitä, millaista metatietoa – eli tietoa tiedosta – tarvitaan, jotta tilastot ovat helppokäyttöisiä.

Lisäksi meillä on vuosikymmenien aikana sisäistetty tietojen käytön eettiset periaatteet. Niiden toteuttamisessa voimme toimia esimerkkinä muille. Maailma on täynnä dataa, mutta valitettavan paljon julkisuudessakin esitetään lukuja, joista ei edes tiedä, miltä vuodelta ne ovat tai miten ne on laskettu.

Koronatestistä puhtaat paperit

Koronakriisi laittoi Tilastokeskuksen toiminnan tiukkaan testiin. Siirryimme keväällä käytännössä yhdessä yössä etätyöhön. Tässä auttoi se, että olimme valtionhallinnossa ensimmäisten joukossa ottaneet käyttöön modernin teknologian, joka mahdollisti sujuvan etätyön ja -kokoukset.

Samalla jouduimme kaikkien maailman muiden tilastontuottajien tavoin valtavan haasteen eteen, kun päätöksenteon tueksi tarvittiin koko ajan tuoretta dataa hyvin nopealla aikataululla.

Poikkeusoloista huolimatta olemme tuottaneet yhteiskunnalle paitsi normaalin tilasto-ohjelman mukaiset tiedot, myös lukuisia koronaan liittyviä koosteita ja uudenlaisia, kokeellisia tilastoja. Työ on kuitenkin vielä kesken. Seuraavaksi tilastoja tarvitaan siihen, miten kriisistä eri näkökulmista tarkastellen selvitään.

Jatkuvan kehittymisen vuoksi omasta toiminnasta olisi aina hyvä löytää jotain parannettavaa. Koronan kohdalla en kuitenkaan voi sanoa, että meidän olisi pitänyt tehdä jotain toisin – olemme pärjänneet tässä tilanteessa huippuhyvin. Kiitos tästä kuuluu osaavalle ja sitoutuneelle henkilöstölle, joka on sopeutunut tilanteeseen ja löytänyt nopeasti uusia innovatiivisia toimintamalleja.

Hyvää palautetta on saatu myös muilta: Tilastokeskus paukuttaa tilastoja ulos ihan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Tilastollisen vuosikirjan pitkät aikasarjat ovat kaikki kiinnostavia ja kuvaavat hyvin yhteiskunnan muutosta. Yksittäisenä osa-alueena nostan esiin ympäristöön ja ilmastoasioihin liittyvän tiedon. Se on hurjan haastava ja iso kokonaisuus, joka kytkeytyy monella tavoin tähän aikaan.

Ihannemaailmassa kansalaisia ei tarvitse vaivata kyselyillä

Yksi tärkeimmistä kehitysasioista on tiedon tuotantonopeus, kuten koronakriisin aikana on nähty. Ihannemaailmassa saisimme tarvitsemamme tiedot nopeasti ja oikeassa muodossa. Silloin myös tilastomme syntyisivät huomattavasti nopeammin.

Tietojen kerääminen kansalaisilta on kuitenkin entistä haastavampaa, sillä ihmisten halu vastata tutkimuksiin on jatkuvasti vähentynyt. Siksi on tärkeää panostaa kansalaisilta eri tavoin kerätyn tiedon hyödyntämiseen. Tietoa kyllä kertyy monille tahoille, mutta sitä pitäisi pystyä hyödyntämään tilastotuotannossa paremmin. Ihanteellista olisi, että meidän ei tarvitsisi kysyä ihmisiltä, miten heillä menee, vaan pystyisimme tunnistamaan sen muualta kerätystä tiedosta.

Luotettavuus ja puolueettomuus ovat meille tärkeitä. Näistä on onneksi ollut helppo pitää kiinni, enkä ole urani aikana törmännyt sellaiseen tilanteeseen, jossa Tilastokeskuksen julkistamiin lukuihin olisi ulkopuolelta kohdistunut esimerkiksi poliittista painetta. Tämä on osoitus tilastotoimen ammatillisesta itsenäisyydestä Suomessa.

Omassa työssäni olen vuosien saatossa oppinut, että hyvään lopputulokseen voi päästä eri reittejä. Olen opetellut hyväksymään sen, että joku voi tehdä asian ihan eri tavalla ja paremmin kuin olin itse ajatellut.

Menneet vuodet ovatkin opettaneet luottamusta ja osoittaneet Tilastokeskuksessa tehtävän työn merkityksen. Olen nähnyt, miten valtavan monessa kohdassa tilastot ovat yhteiskunnassa mukana. Se on tehnyt tästä työstä merkityksellistä.

 

Marjo Bruun jää eläkkeelle Tilastokeskuksen pääjohtajan tehtävästä 29.1.2021. Keskiviikkona julkaistaan hänen toinen perintöbloginsa. 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
21.5.2024
Jukka Hoffren

Tilastot ovat luotettavia kuvauksia yhteiskunnan ilmiöistä mutta myös rajaavat ja muokkaavat käsityksiämme maailmasta ja ihmisistä. Numerot paitsi paljastavat myös kätkevät asioita, siksi tilastojen luku- ja käyttötaito on tärkeä kansalais­taito.

Blogi
13.5.2024
Mika Lassander

Viranomaisten ja yksityisen sektorin yhteinen ”Yrityksen digitalous” -hanke edellyttää keskitettyä tiedonvälityksen mallia. Ratkaisu on kustannustehokas sekä viranomaisille että yrityksille, sillä yritys toimittaa tiedon viranomaiselle vain kerran. Yritysten taloustietojen saaminen digitaalisessa ja rakenteisessa muodossa tehostaisi tilastotuotantoa ja parantaisi tilastojen tarkkuutta.

Blogi
3.5.2024
Karen Asplund, Teemu Koskiniemi, Mirjami Rajala, Timo Ristimäki, Elina Somervuori

Tilastokeskus vastaa julkisyhteisöjen velkaa koskevien tietojen tuottamisesta, sisällöstä ja raportoinnista Eurostatille. Tulkintoja ohjaa EU-lainsäädäntö ja komission valvontaprosessi. Tuotamme tilastotietoa säädösten mukaisesti riippumatta siitä, näyttävätkö Suomea koskevat velkaluvut hyviltä tai huonoilta.

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

tk-icons