Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Etätyö on pidentänyt työpäivää eniten koulutuksessa

18.2.2021
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Aki Harju

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Etätöihin viittaavana tietona käytetään tässä kotona tehdyn työn useutta viimeisen neljän viikon aikana. Etätöitä alettiin suositella vahvasti koronan levitessä maaliskuussa 2020. Tämä näkyy säännöllisesti kotona työskentelevien määrän kasvuna (kuvio 1).

Kuvio 1: Kotona neljän viikon aikana työskennelleiden määrä 2019 ja 2020
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

 

Noin 60 prosenttia työllisistä lukeutui vuonna 2020 ryhmään, jossa kotona työskentelyä ei ollut lainkaan neljän viikon tarkkailu­jaksolla. Tämä merkinnee sitä, että enemmistö työllisistä ei syystä tai toisesta pysty tekemään etätöitä.

Keskimääräinen viikko­työaika palkansaajilla ennallaan, yrittäjillä laskussa

Koronavuosi ei muuttanut palkansaajien keskimääräistä tehtyä viikkotyö­aikaa; se oli edelleen noin 35 tuntia, kuten vuonna 2019. Mikäli etätyö olisi lisännyt työn tekoa selvästi, sen olisi mitä ilmeisimmin pitänyt lisätä myös palkansaajien keskimääräistä työaikaa.

Yrittäjillä keskimääräinen tehty viikkotyöaika laski 39:sta noin 38 tuntiin työtilaisuuksien vähentyessä. Yrittäjät kuitenkin tekivät keskimäärin yhä pidempää työviikkoa kuin palkansaajat.

Suurempi osa työstä tehtiin kotona, mutta keskimääräinen viikko­työaika ei siis kasvanut.

Tehdyt työtunnit vähenivät koronan vuoksi

Työllisten tehdyt työtunnit laskivat vuoden 2020 toisella neljänneksellä 6,1 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen. Sen jälkeen muutos oli enää lievästi miinusmerkkinen.

Kesällä 2020 oltiin jo samalla tasolla verrattuna vuoden takaiseen, mutta loppuvuodesta korona alkoi taas rokottaa työtunteja jossain määrin.

Eri aloilla kehitys poikkesi jyrkästi toisistaan. Työtunnit romahtivat eniten majoitus- ja ravitsemis­toiminnassa (toimiala I).

Eräillä aloilla tehtyjen työtuntien määrä nousi verrattuna edelliseen vuoteen. Näitä olivat rahoitus- ja vakuutustoiminta ja kiinteistöala (K-L), ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (M), julkinen hallinto (O) sekä koulutus (P), viimeksi mainitussa lukuun ottamatta toista vuosineljännestä. Näillä aloilla myös etätyö on parhaiten mahdollista.

Muutoksia tehdyssä viikkotyöajassa toimialoittain

Keskimääräinen tehty viikkotyöaika työllistä kohden nousi vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019 eniten rakennusalalla (F) sekä terveydenhoidossa (Q); molemmissa kasvua oli noin puoli tuntia. Etätyöt eivät kuitenkaan ole pääsääntöisesti mahdollisia rakennusalalla, terveyden­hoidossakin vain valikoidusti.

Alamme lähestyä alkuperäistä kysymystä hiukan tarkemmasta kulmasta: Voidaanko etätöiden katsoa lisänneen tehtyä viikkotyöaikaa, kun tarkastellaan aloja, joissa työtunnit olivat kasvussa ja etätyö on mahdollista?

Näitä ovat toimialoista K-L (rahoitus- ja vakuutus, kiinteistöala), M-N (liike-elämän palvelut) sekä O (julkinen hallinto) ja P (koulutus). Viimeksi mainitussa myös keskimääräinen tehty viikkotyöaika kasvoi selvästi edellisvuodesta, muutoksen ollessa 0,4 tuntia (taulukko 1).

Taulukko 1. Aloja, joissa tehtiin töitä säännöllisesti kotona: keskimääräinen viikkotyöaika 2019 ja 2020 sekä muutos, tuntia
  2019 2020 muutos
Rahoitus, vakuutus (K,L) 35,6 35,5 -0,1
Liike-elämän palvelut (M,N) 34,4 34,6 0,2
Julkinen hallinto (O) 36,3 36,3 0,0
Koulutus (P) 32,9 33,3 0,4

Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Pidempi työpäivä kotona ei yleistynyt

Vaikka kotona työskentelevien määrä tuplaantui, se ei merkinnyt esimerkiksi pitkän työpäivän yleistymistä suhteellisesti ottaen.

Kuviossa 2 verrataan yli 40 tuntia viikossa työskennelleiden osuutta kaikkiin kotona työskennelleisiin niillä toimialoilla, joilla kotona työskentely oli yleistä (K-L, M, O, P).

Vertailu sisältää kokoaikatyötä tekevät. Pidempää viikkotyöaikaa tehneiden osuus nousi julkisessa hallinnossa (O) sekä aavistuksen koulutuksessa (P), mutta laski selvästi toimialoilla K-L ja M. (Kuvio 2)

Kuvio 2: Aloja, joissa tehtiin töitä säännöllisesti kotona; yli 40 viikkotuntia työskennelleiden osuus 2019 ja 2020 kaikista kokopäivätyötä tehneistä, %
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Kokemus työn intensiivisyydestä on eri asia kuin työtunnit

Tämä lyhyt katsaus tehtyihin työtunteihin ja kotona työskentelyn määrään osoittaa, että kokonaisuutena radikaalia muutosta tehdyssä viikkotyöajassa ei voida nähdä vuosien 2019 ja 2020 välillä. Eri ryhmillä korona-aika on vaikuttanut kuitenkin eri lailla työn määrään.

Toinen asia on, että tehdyt työtunnit kertovat hyvin vähän siitä, onko työn intensiivisyys tai koettu rasittavuus kotona erilaista kuin työpaikalla.

 

Kirjoittaja työskentelee työvoima­­tutkimuksen yliaktuaarina Tilasto­keskuksen työvoima­­tilastossa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
9.4.2024
Pertti Taskinen

Työvoimatutkimuksen mukaan sivutyötä tehneiden osuus työllisistä on Suomessa kasvanut jo pidempään ollen reilut viisi prosenttia vuonna 2023. Sivutyön tekijät ovat tyypillisesti yrittäjiä ja työskentelevät päätyössään tavallista useammin osa-aikaisesti. Viime vuonna 80 prosenttia sivutyötä tehneistä toimi yksityisellä sektorilla.

 

Artikkeli
4.12.2023
Hanna Sutela

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Artikkeli
27.11.2023
Tarja Baumgartner, Olga Kambur, Elina Pelkonen

Työllisyyden määritelmää harmonisoitiin kansainvälisessä työvoimatutkimuksessa vuonna 2021. Tuolloin työstä vanhempainvapaalla olevien luokittelu työlliseksi yhtenäistettiin. Aiemmassa vertailussa suomalaisten ja ruotsalaisten naisten työllisyysasteet poikkesivat toisistaan reilusti, mutta uudistuksen jälkeen 20–54-vuotiaiden naisten työllisyysaste oli Suomessa ja Ruotsissa lähes samalla tasolla.

Blogi
31.10.2023
Jukka Hoffren

Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

tk-icons </