Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Ikääntyneet naiset tekevät Ruotsissa enemmän osa-aikatyötä – Suomella kuitenkin eniten kurottavaa miesten työllisyydessä

24.9.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Yksi paljon esillä ollut keino tavoitteen saavuttamiseksi on työttömyys­eläkeputken poistaminen, toimi jolla tavoiteltaisiin 55–64-vuotiaiden työllisyyden nousua.

Kun puhutaan ikääntyneiden työllisyydestä, vertaillaan Suomea lähes aina Ruotsiin – ja syystä. Ruotsissa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on korkeampi kuin Suomessa. Näin on ollut jo pitkään (kuvio 1).

Vaikka ikääntyneiden työllisyysaste onkin noussut Suomessa hyvää tahtia 1990-luvun aallonpohjasta, on ero Ruotsiin yhä selvä, reilu kymmenen prosentti­yksikköä. Vuonna 2019 Ruotsissa 55–64-vuotiaista peräti 77,7 prosenttia kävi töissä, kun vastaava osuus Suomessa jäi 66,8 prosenttiin. Ruotsin työmarkkinat näyttävät toimivan ikääntyneiden osalta Suomea paremmin.

Kuvio 1. 55–64-vuotiaiden työllisyysasteet Suomessa ja Ruotsissa 1996–2019 sukupuolen mukaan, %
Kuvio 55–64-vuotiaiden työllisyysasteista Suomessa ja Ruotsissa 1996–2019 sukupuolen mukaan. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Labour Force Survey, Eurostat

Suomen ja Ruotsin eroista puhuttaessa nostetaan usein esille, että ruotsalaiset tekevät suomalaisia useammin osa-aikatyötä, mikä selittäisi maiden välisiä eroja työllisyysasteissa. Olisiko niin, että Suomessa työtä tekee Ruotsiin verrattuna harvempi, mutta tuntimäärissä enemmän? 

Osa-aikatyötä tosiaankin tehdään enemmän Ruotsissa kuin Suomessa. Ero on kuitenkin selvä oikeastaan vain naisten osalta.

Kuviossa 2 on esitetty 55–64-vuotiaiden osa-aikatyötä tekevien osuudet Suomessa ja Ruotsissa. Kuten nähdään, miehillä osa-aikatyö on jotakuinkin yhtä yleistä molemmissa maissa.

Naisten kohdalla on sen sijaan selvä ero. Siinä missä Suomessa vain vajaa viidennes ikääntyneistä työllisistä naisista työskentelee osa-aikaisesti, on vastaava osuus Ruotsissa noin kolmannes.

Kuvio 2. Osa-aikatyötä tekevien osuudet Suomessa ja Ruotsissa 55–64-vuotiaat 2019, prosenttia
Kuvio osa-aikatyötä tekevien osuuksista Suomessa ja Ruotsissa 55–64-vuotiaissa 2019. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Labour Force Survey, Eurostat, European Institute for Gender Equality tietokantataulukot

Osa-aikatyön yleisyys saadaan näkyviin työllisyysasteessa, kun käytetään full-time equivalent (FTE) -mittaria, jossa työllisyysaste on mukautettu vastaamaan kokoaikatyön työtunteja.

Näyttääkin siltä, että ero Suomen ja Ruotsin ikääntyneiden työllisyydessä tasoittuu, kun mittariksi otetaan FTE (kuvio 3). Tasoittumisesta huolimatta näinkin mitattuna ruotsalaiset ikääntyneet tekevät suomalaisia enemmän töitä.

Huomionarvoista on, että ero kaventuu nimenomaan naisilla. Miehillä ero pysyy noin 14 prosenttiyksikössä.

Ikääntyneiden työllisyydestä puhuttaessa onkin syytä kiinnittää huomiota erityisesti miehiin. Juuri miesten työllisyydessä riittää kuilua kurottavaksi umpeen naapurimaahan verrattuna.

Kuvio 3. Työllisyysasteet kokoaikatyötä vastaaviksi muutettuna (Full-time equivalent, FTE) 55–64-vuotiaat Suomessa ja Ruotsissa, 2017
Kuvio55–64-vuotiaiden työllisyysasteista Suomessa ja Ruotsissa 2017 kokoaikatyötä vastaaviksi muutettuna (Full-time equivalent, FTE). Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Labour Force Survey, Eurostat, laskelmat Eläketurvakeskus

Tulee myös muistaa, että osa-aikatyössä on kyse laajemmasta työaikakulttuuriin liittyvästä asiasta kuin vain ikääntyneiden työnteosta. Ikääntyneiden naisten osa-aikatyön yleisyys ei johdu siitä, että Ruotsissa naiset siirtyisivät osa-aikatyöhön työuransa loppuvaiheessa. Osa-aikatyö on naisille selvästi yleisempää Ruotsissa jo nuoremmissa ikäluokissa. Jos verrataan 25–49-vuotiaiden tilannetta, ovat työllisten naisten osa-aikatyöosuudet Suomessa 21,5 ja Ruotsissa 40,2 prosenttia.

 

Anna Pärnänen toimii kehittämispäällikkönä Tilasto- ja tietopalveluissa.  

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
22.6.2021
Pekka Laine

Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

Blogi
18.2.2021
Pertti Taskinen

Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja korona­vuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyö­tuntimäärä muuttui.

Artikkeli
4.2.2021
Pertti Taskinen

Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyys­maiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.  

tk-icons