Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Suomessa yrittäminen yleisempää kuin muissa Pohjois­maissa, osa-aikatyötä tehdään selvästi vähemmän

22.7.2022
Twitterissä: @leskinen_tatu
Kuva: Istock

Suomessa oli viime vuonna yrittäjiä 13,5 prosenttia kaikista työllisistä. Osuus on suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai Virossa. Osa-aikatyötä Suomessa tehdään vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa, mutta enemmän kuin Virossa.

Suomessa yleisin työnteon muoto on jatkuva koko­aikainen palkkatyö. Viime vuonna 62 prosenttia 15−74-vuotiaista työllisistä työskenteli toistaiseksi voimassa olevassa koko­aikaisessa työsuhteessa palkansaajana. (Kuvio 1)

Toiseksi eniten tehdään työtä jatkuvassa osa-aikaisessa työsuhteessa. Lähes yhtä yleistä on määräaikainen kokoaika­työ.

KUVIO 1. TYÖLLISTEN ERILAISET TYÖNTEON MUODOT 2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ
KUVIO  TYÖLLISTEN ERILAISISTA TYÖNTEON MUODOISTA 2021, PROSENTTIOSUUS TYÖLLISISTÄ. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Seuraavaksi tarkastelen yritystoiminnan ja osa-aikatyön yleisyyttä Pohjoismaissa ja Virossa. Ikäryhmänä on 15−74-vuotiaat. Yrittäjä­perheenjäseniä ei ole laskettu mukaan yrittäjiin.

Suomessa oli viime vuonna yrittäjiä 13,5 prosenttia kaikista työllisistä. Yrittäjien osuus työllisistä on Suomessa suurempi kuin muissa Pohjoismaissa tai Virossa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana yrittäjien osuus on pysytellyt 12 ja 14 prosentin välillä ja lähestynyt laskusuunnassa ollutta EU-maiden keskiarvoa. (Kuvio 2)

KUVIO 2. YRITTÄJÄT POHJOISMAISSA JA VIROSSA 2012−2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ, %
KUVIO YRITTÄJISTÄ POHJOISMAISSA JA VIROSSA 2012−2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat. *EU = 27 maata (2020 alkaen), ilman Iso-Britanniaa.

Yritystoiminta on ollut vähäisintä Norjassa ja Tanskassa, joissa myös nettotulot henkilöä kohden ovat Pohjoismaiden korkeimmat.

Yritystoiminnan houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä on varmasti lukemattomia. Kun sitä kysyttiin vuonna 2017 itse yrittäjiltä, tärkeimmiksi syiksi ryhtyä yrittäjäksi nousivat EU-maissa sopiva tilaisuus, perheyrityksen jatkaminen, alan käytäntö ja joustavat työajat.

Suomessa tärkeimpiä syitä olivat sopiva tilaisuus, alan käytäntö, muut syyt ja joustavat työajat.

Yrittäjien verrattain suuri osuus Suomessa kertoo siitä, että täällä yritystoiminta on ollut verrokkimaita houkuttelevampaa.

Yrittäjinä myös halutaan pysyä. Vuoden 2017 kyselyssä yrittäjiksi ryhtyneistä vain noin 10 prosenttia olisi työskennellyt samassa ammatissa mieluummin palkansaajana. EU-maissa vastaava osuus oli noin 16 prosenttia.

Suomessa tehdään vähemmän osa-aikatyötä kuin muissa Pohjoismaissa, mutta enemmän kuin Virossa

Vaikka osa-aikatyö on yleistynyt pitkään, Suomessa osa-aikatyötä tehdään edelleen selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Virossa osa-aikatyö on ollut Suomea harvinaisempaa. (Kuvio 3)

KUVIO 3. OSA-AIKATYÖNTEKIJÄT POHJOISMAISSA JA VIROSSA 2012−2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ, %
KUVIO OSA-AIKATYÖNTEKIJÖISTÄ POHJOISMAISSA JA VIROSSA 2012−2021, OSUUS TYÖLLISISTÄ, %. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Eurostat. *EU = 27 maata (2020 alkaen), ilman Iso-Britanniaa.

Viime vuonna osa-aikatyötä tekevien osuus Suomessa ylitti EU:n keskiarvon ja oli lähes 19 prosenttia kaikista työllisistä. Etenkin Suomessa työllisyys palautui koronan hellittäessä osa-aikatyönä.

Vuodesta 2020 työllisyys kasvoi eniten vähittäiskaupan alalla, jossa osa-aikatyötä tehdään määrällisesti eniten. Reippainta kasvu oli 15­−24-vuotiaiden ja 25−34-vuotiaiden ikäryhmissä, joissa on tehty viime vuosina eniten osa-aikatyötä.

Osa-aikatyö on lisääntynyt enemmän yrittäjillä kuin palkansaajilla. Osa-aikatyötä tekevien yrittäjien ja perheenjäsenen yrityksessä työskentelevien osuus kasvoi kymmenessä vuodessa 19 prosentista 26 prosenttiin.

Palkansaajilla osa-aikatyön osuus kasvoi vajaasta 15 prosentista reiluun 17 prosenttiin.

Vuonna 2021 vajaa kolmannes kaikista osa-aikatyöntekijöistä olisi halunnut tehdä kokoaikatyötä. Heidän osuutensa on pysytellyt viime vuosina melko samalla tasolla.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa.

 

Huom! EU-maissa työvoimatutkimuksen menetelmä ja sisältö uudistuivat 2021 alkaen, eivätkä Eurostatin vuoden 2021 tiedot ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Tässä Eurostatin tietoja on käytetty pitemmän aikavälin kehityksen hahmottamiseksi vertailumaissa. Suomen tietoja on taustoitettu käyttämällä aikasarjakorjattuja kotimaisen työvoima­tutkimuksen tietoja.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
25.4.2022
Anna Pärnänen

Monelle yrittäjälle korona on tarkoittanut työn vähenemistä, lomautuksia tai irtisanomisia. Osa on voinut kuitenkin tehdä liiketoimintaansa muutoksia, joiden turvin selvitä korona-ajasta. Koronakriisin vaikutukset työelämään -kyselyssä selvitettiin pandemian vaikutuksia työhön. Millä tavoin yksinyrittäjät ja työnantajayrittäjät sopeutuivat korona-aikaan?

Artikkeli
31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

Artikkeli
14.12.2021
Harri Kananoja, Pertti Kangassalo, Kristiina Nieminen, Tuomas Parikka

Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.

tk-icons