Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Yksinyrittäjien tulotaso jää alhaiseksi

15.4.2020
Twitterissä: @anna_parnanen
Kuva: Kari Likonen

Nyt korona-aikaan on puhuttu paljon yrittäjien taloudellisesta ahdingosta. Erityisen huolen kohteena ovat olleet yksinyrittäjät, freelancerit ja toimi­nimellä työskentelevät. Heillä kun on arvioitu olevan vähiten taloudellista puskuria paikata koronan aiheuttamaa tulotason jyrkkää laskua tai jopa tulovirran täydellistä tyrehtymistä.

Tilastokeskuksen Yrittäjät Suomessa 2017 -tutkimuksessa tarkastelimme muun muassa yrittäjien tulotasoa ja toimeen­tulon ongelmia. Tutkimuksen kohteena olivat vain päätyössään yrittäjinä toimivat.

Yksi tuloksista oli, että yksinyrittäjien, ammatin­harjoittajien ja free­lancereiden tulotaso jää jälkeen palkansaajista, tarkasteltiin sitten vuositulojen keskiarvoa tai mediaania.

Iso osa yksinyrittäjistä on huomattavan pienituloisia. Peräti neljännes kuuluu alimpaan tulodesiiliin (kuvio 1), kun vastaava osuus palkansaajista on vain 8 prosenttia. Tulotietojen lähteenä on tulonjako­tilaston tiedot ja ne sisältävät kaikki käytettävissä olevat yrittäjä- ja palkansaaja­tulot sekä saadut etuudet.

Kuvio 1. Yksinyrittäjät tulodesiileittäin 2016, %
Kuvio 1. Yksinyrittäjät tulodesiileittäin 2016, % Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto ja työvoimatutkimus.
Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto ja työvoimatutkimus.

Lohdullista on, että suuri osa alimpaan tulodesiiliin kuuluvista yksin­yrittäjistä nousee pykälän tai useammankin ylemmäksi, kun koko kotitalouden, käytännössä puolison, tulot lasketaan mukaan.

Yksinyrittäjät ovat joutuneet korona­kriisin riepottelemiksi hyvin erilaisista taloudellisista tilanteista käsin. Kulttuurialan toimijat kokivat jo ennen koronaa selvästi kaikkein eniten taloudellista epävarmuutta. Heistä jopa reilu 40 prosenttia koki taloudellisen tilanteensa joko hieman tai hyvin epävarmaksi. Muissa ammatti­ryhmissä näin koki reilu viidennes. Tästä poikkeuksia muodostivat tietotyön asiantuntijat (kuvio 2).

Kuvio 2. Taloudellisen tilanteen vakaus, 15–64-vuotiaat yksin­yrittäjät ammatti­ryhmän mukaan, %
Kuvio 2. Taloudellisen tilanteen vakaus, 15–64-vuotiaat yksin­yrittäjät ammatti­ryhmän mukaan, % Lähde: Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus
Lähde: Yrittäjät Suomessa 2017, Tilastokeskus

Lukujen valossa on hyvin ymmärrettävää kulttuurialan ja yrittäjien etujärjestöjen huoli yksinyrittäjien toimeentulosta. Pienillä tulopuroilla on totuttu elämään, mutta niidenkin ehtyessä valtion tarjoama tuki tulee todellakin tarpeeseen

 

Kirjoittaja on erikoistutkija Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikös­sä.­­­

­­­

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Blogi
1.9.2021
Anna Kananen

Ajallisesti mitattuna koronan vaikutus opiskelu- ja työelämään on täysin eri. Puolentoista vuoden jakso verrattuna työvuosiin ja opiskeluaikaan asettuu hyvin erilaiseen mittakaavaan.

Blogi
20.8.2021
Helmi Andersson

Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.

Artikkeli
13.8.2021
Olli-Pekka Aaltonen

Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

tk-icons