Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Koronaakin päihittämään: keksintö ilman pimeää puolta

26.3.2020
Kuva: shutterstock

Pyöräliikkeen myyjä arvelee, että heidän bisneksensä voisi olla yksi korona­kriisin voittajista. ”Kunhan vaan pysymme terveinä”, hän jatkaa ja kääntyy selittämään pettyneelle pikku­pojalle, miksi juuri valittu fillari ehditään saada luovutus­kuntoon vasta viikon päästä.

Toivotaan kumpaakin, terveenä pysymistä ja polku­pyörän voitto­kulkua. Malttamattomalle pojalle valmistuva kappale on yksi lajinsa miljardista edustajasta – lajin jonka runsastuminen ei ole ongelma vaan ratkaisu.

Näinä synkkinä aikoina onkin mukava löytää tilastoja, joiden mukaan joka päivä myydään lähes 50 000 polkupyörää – joka toinen sekunti maailmassa on tehty siis oiva ostos. Ihan niin kova kuhina ei käy lautta­saarelaisessa liikkeessä, mutta Helsingin muuhun hiljaisuuteen suhteutettuna myyjän toiveikkuus vaikuttaa perustellulta.

Lisää hyvää sanomaa voi lukea Juho Kevan Tieto&trendit-artikkelista, joka kertoo työmatkapyöräilyn mahdollisuudesta. Suomalaisten työmatkat ovat kyllä pidentyneet viime vuosina, mutta edelleenkin joka toisella on alle seitsemän kilometriä töihin. Sillä matkalla kaupungissa pyörä päihittää auton nopeudessa. Ja paljossa muussakin.

Ensimmäisen patentoi saksalainen vapaa­herra pari sataa vuotta sitten ja nimesi sen itsensä mukaan draisiiniksi. Sitä vain potkittiin eteenpäin, vielä puuttuivat polkimet jotka patentoitiin 50 vuotta myöhemmin.

Kyse oli siis oikeastaan potku­pyörästä, johon on – kumma kyllä – älytty vasta viime aikoina palata pikku­lasten harjoittelu­välineenä. Itse opettelin apupyörien avulla ja, kun ne irrotettiin, kaarsin pihasta Laajasuon­tielle aivo­tärähdyksen arvoisesti. Potku­pyörällä tasapaino­taidot omaksuneena olisin kenties hallinnut kaarroksen.

Jo potkupyörä on siis hieno oivallus, mutta huolimatta varhaisesta taka­iskustani pidän nimenomaan polku­pyörää ihmisen suurena innovaationa.  

Melkein kaikilla hienoillakin keksinnöillä on pimeä puolensa. Penisilliinin voi väittää aiheuttaneen väestö­räjähdystä. Auto on monen muun haitta­vaikutuksen lisäksi aiheuttanut juuri sitä työ­matkojen pidentymistäkin.

Kontin keksiminen alensi rahti­kustannuksia, mikä vauhditti globalisaatiota, josta tuli paljon hyötyjä, mutta viimeistään nyt alkavat vitsauksetkin olla ilmeisiä.

Lauttasaaren fillarimyyjän kanssa tuumimme, että onneksi Suomessa sentään vielä tehdään polku­pyöriä. Myyjä muistutti kuitenkin, että Jopossakin on sata osaa joista suurin osa tulee… oikein arvattu mistä.

Toki pyörälläkin sattuu onnettomuuksia, eikä kaikista selvitä pienellä sairaala­reissulla kuten minä viisi­vuotiaana. Mutta voitto­puolisesti pyöräily ehkäisee vitsauksia – yli­painoisuudesta ilmaston­muutokseen.

Malja siis fillarille, kypärä päähän ja kohti kevättä!

 

Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Blogi
1.9.2021
Anna Kananen

Ajallisesti mitattuna koronan vaikutus opiskelu- ja työelämään on täysin eri. Puolentoista vuoden jakso verrattuna työvuosiin ja opiskeluaikaan asettuu hyvin erilaiseen mittakaavaan.

Artikkeli
13.8.2021
Olli-Pekka Aaltonen

Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.

Blogi
4.5.2021
Pertti Taskinen

Kun työvoimatutkimus uudistui alkuvuonna, työllisyys­luvut muuttuivat takautuvasti. Lisäksi työmarkkinoita on ravistellut korona­vitsaus. Kuinka lukuja pitäisi ymmärtää tässä monimutkaisessa tilanteessa? Sääntö on yksinkertainen: on katsottava niitä lukuja, joita on julkaistu vuoden 2021 maaliskuusta alkaen.

tk-icons