Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Majoitusala kotimaan vapaa-ajanmatkailun varassa – suurten kaupunkien ulkopuolella

15.12.2020
Twitterissä: @nurmi_ossi
Kuva: Shutterstock

Koronakriisin myötä alan odotukset kohdistuvat nyt kotimaan vapaa-ajanmatkailuun. Heinäkuusta alkaen se on keskittynyt sellaisiin kohteisiin ja alueisiin, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa. Vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä – suurten kaupunkien hotellit ovat vaikeuksissa työmatkalaisten ja ulkomaalaisturistien puuttuessa.

Maaliskuussa alkanut koronaviruspandemia muutti täysin matkailun kuvan niin Suomessa kuin muuallakin. Valtioiden rajat ylittävä kansainvälinen matkailu on edelleen lähes pysähdyksissä, mikä näkyy ulkomaalaisten matkailijoiden puuttumisena. Kotimaanmatkailun osalta tilanne on parempi, mutta kysynnän rakenne on muuttunut täysin.

Miten pandemia vaikutti majoitusalan kysyntään matkailijaryhmittäin, toimialoittain ja alueittain?

Tarkastelen seuraavassa vaikutuksia Tilastokeskuksen majoitustilaston perusteella. Tilastoon sisältyvät vähintään 20 vuodepaikan majoitusliikkeet.

Toimialatarkastelussa hyödynnän lisäksi kokeellista vuokramökkitilastoa, jonka tiedot on kerätty kotimaisilta vuokramökkien välityspalveluilta ja kauppapaikoilta.

Kotimaan vapaa-ajanmatkailu palautui heinäkuusta alkaen lähes ennalleen

Valtaosa majoitusliikkeistä ilmoittaa majoitustilastoa varten kotimaiset ja ulkomaiset yöpymiset eriteltynä vapaa-ajan- ja työperäisiin yöpymisiin. Sen perusteella voidaan arvioida näiden eri matkailijaryhmien yöpymisissä tapahtunutta muutosta.

Tammikuussa elettiin vielä normaaleja aikoja ja majoituksen kysyntä oli vahvassa kasvussa, kunnes helmikuussa koronavirus pysäytti kiinalaisten matkailun Suomeen ja ulkomaisten yöpymisten kasvu taittui (kuvio 1).

Kuvio 1. Yöpymisten muutos majoitusliikkeissä edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna tammi-lokakuussa 2020
Kuvio 1. Yöpymisten muutos majoitusliikkeissä edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna tammi-lokakuussa 2020. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Majoitustilasto, Tilastokeskus

Maaliskuun puolivälissä julistettu maailmanlaajuinen pandemia pysäyttikin jo lähes kaiken matkailun loppukevään ajaksi. Huhti-toukokuussa majoituksen vähäinen kysyntä koostui enimmäkseen kotimaan työmatkailusta.

Kesäkuussa kotimainen vapaa-ajanmatkailu alkoi kuitenkin elpyä ja heinä-lokakuussa vapaa-ajanyöpymiset majoitusliikkeissä palautuivat lähes edellisvuoden tasolle. Kesälomaa onkin tänä vuonna vietetty kotimaassa: Suomalaisten matkailu -tilaston mukaan kesäkuukausina tehtiin noin kaksi miljoonaa ulkomaanmatkaa vähemmän kuin vuosi sitten.

Kotimaan työmatkailu on sen sijaan vähentynyt huomattavasti jääden heinä-lokakuussakin 20–30 prosenttia edellisvuotta alemmalle tasolle. Ulkomaisten vieraiden työperäisiä yöpymisiä oli syksyllä jäljellä noin neljännes ja vapaa-ajanyöpymisiä vain hieman yli 10 prosenttia edellisvuoden määristä.

Hotellit kärsivät – vuokramökeissä rikottiin kesällä ennätyksiä

Koronakriisi on kohdellut toimialoja hyvin eri tavalla. Majoitusalaa maailmanlaajuisesti analysoivien STR:n ja AirDNA:n mukaan hotellit ovat kärsineet pandemiasta huomattavasti enemmän kuin erilaiset välityspalvelut (esim. Airbnb), joiden kautta voi majoittua yksittäisiin huoneisiin tai huoneistoihin.

Kiinnostavaa on myös huomata, että pahimmassa koronakurimuksessa hotellien keskihinta puolittui mutta yksittäisten huoneistojen hintataso pysyi lähes samana.

STR ja AirDNA esittävät ilmiölle kaksi pääsyytä: työmatkailun väheneminen ja turvavälien noudattaminen. Työmatkailun väheneminen kohdistuu ennen kaikkea hotellien kysyntään. Turvavälejä taas on helpompi noudattaa yksittäisissä huoneistoissa, joihin voidaan majoittua esimerkiksi koko perheenä.

Miten tämä ilmiö on näkynyt Suomessa?

Majoitusliikkeet on edellä jaettu hotelleihin, leirintäalueisiin ja muihin liikkeisiin, joihin sisältyvät hostellit, lomakylät ja muu lyhytaikainen majoitus. Vertailun vuoksi on lisäksi esitetty yöpymisten muutos vuokramökeissä, joka perustuu kokeelliseen vuokramökkitilastoon.

Kysynnän elpymisestä huolimatta hotelliyöpymisiä oli heinä-elokuussa noin kolmanneksen edellisvuotta vähemmän (kuvio 2). Tähän vaikutti ennen kaikkea ulkomaisten vieraiden ja kotimaan työmatkalaisten puuttuminen.

Kuvio 2. Yöpymisten muutos toimialoittain edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna tammi-elokuussa 2020
Kuvio 2. Yöpymisten muutos toimialoittain edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna tammi-elokuussa 2020. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto, vuokramökkitilasto

Sen sijaan vuokramökit vetivät suomalaisia puoleensa kesällä: niissä yöpymiset lähtivät kesäkuusta alkaen jyrkkään kasvuun. Näissä kotimaisten välityspalvelujen kautta tehdyissä mökkivarauksissa korostuu juuri vapaa-ajanmatkailu, kuten myös leirintäalueilla, joissa päästiin loppukesästä jo hyvin lähelle viime vuoden yöpymisiä.

Vuokramökkien ja muiden vastaavien kohteiden, joissa turvavälejä on helpompi noudattaa, voidaan siis todeta kesälomakaudella joko suoraan hyötyneen koronatilanteesta tai vähintäänkin selvinneen siitä pienemmin vahingoin.

Majoitusalan kokonaismarkkinassa hotellien osuus on kuitenkin niin suuri, että yöpymisten määrä jäi, vuokramökitkin mukaan lukien, heinäkuussa 16 prosenttia ja elokuussa 27 prosenttia pienemmäksi kuin vuotta aiemmin.

Pandemian alkaessa hintataso laski huhtikuussa kaikilla aloilla, mutta kesää kohti hintakehitys eriytyi (kuvio 3). Hotellihuoneen keskihinnat jäivät heinäkuuta lukuun ottamatta selvästi alemmalle tasolle. Muissa majoitusliikkeissä keskihinta oli joko sama tai jopa hieman korkeampi kuin vuosi sitten. Myös vuokramökkien keskihinnat olivat lähellä viime vuoden tasoa.

Kuvio 3. Huoneen tai huoneiston keskihinnan muutos edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna tammi-elokuussa 2020
Kuvio 3. Huoneen tai huoneiston keskihinnan muutos edellisvuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna tammi-elokuussa 2020. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto, vuokramökkitilasto

Pohjois- ja Itä-Suomi kotimaan vapaa-ajanmatkailun vetovoimaisimpia alueita

Vaikka kotimaan vapaa-ajanyöpymiset palautuivat heinäkuusta alkaen määrällisesti lähes ennalleen, ne jakautuivat kuitenkin alueellisesti kokonaan uudella tavalla.

Merkille pantavinta alueellisessa kehityksessä on suuntaus pois pääkaupunkiseudulta ja kohti Pohjois- ja Itä-Suomea (kuvio 4).

Pk-seudulla kotimaiset vapaa-ajanyöpymiset ovat maaliskuusta alkaen olleet parhaimmillaankin noin 40 prosenttia pienemmät. Vastaavasti Pohjois-Suomessa ne ovat lisääntyneet heinäkuusta alkaen noin viidenneksellä ja Itä-Suomessakin selvästi. Lokakuussa kasvu kohdistui myös muualle Etelä-Suomeen pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Kuvio 4. Kotimaan vapaa-ajan yöpymisten muutos alueittain edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna tammi-lokakuussa 2020
Kuvio 4. Kotimaan vapaa-ajan yöpymisten muutos alueittain edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna tammi-lokakuussa 2020. Kuvion keskeinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto

Pääkaupunkiseudun majoituskapasiteetti koostuu lähes pelkästään hotelleista. Kotimaan vapaa-ajanmatkailukaan ei siten tuonut helpotusta seudun hotelleille, jotka muutenkin kärsivät työmatkailun ja ulkomailta suuntautuvan matkailun puutteesta.

Useat pääkaupunkiseudun hotelleista onkin tilapäisesti suljettu ja hotellihuoneita on tarjolla yli 10 prosenttia vähemmän kuin vielä alkuvuonna ennen pandemiaa.

Suunta kaupungeista poispäin

Suomessa on majoitustilaston perusteella toteutunut vastaava trendi kuin muuallakin maailmassa. Majoitusalan kysyntä on nyt kotimaista ja perustuu enimmäkseen vapaa-ajanmatkailuun.

Taulukossa on jaettu heinä-lokakuun kotimaiset yöpymiset toimialan mukaan hotelleihin ja muihin liikkeisiin. Lisäksi ne on jaettu majoitusliikkeen sijainnin mukaan suuriin kaupunkeihin (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu) ja muihin kuin suuriin kaupunkeihin.

Taulukko 1. Kotimaiset yöpymiset heinä-lokakuussa 2020
  Kotimaiset yöpymiset heinä-lokakuussa 2020
  Yöpymiset Yöpymisten
muutos, lkm
Yöpymisten
muutos, %
Hotellit 4 274 821 -674 882 -16 %
 Suuret kaupungit 1 292 765 -532 127 -41 %
 Muut kuin suuret
 kaupungit
2 982 056 -142 755 -5 %
Muut majoitusliikkeet 1 869 904 180 122 10 %
 Suuret kaupungit 181 137 -42 525 -23 %
 Muut kuin suuret
 kaupungit
1 688 767 222 647 13 %
Kaikki majoitusliikkeet 6 144 725 -494 760 -8 %
 Suuret kaupungit 1 473 902 -574 652 -39 %
 Muut kuin suuret
 kaupungit
4 670 823 79 892 2 %

Lähde: Tilastokeskus, majoitustilasto

Suurissa kaupungeissa kotimaiset yöpymiset ovat tänä aikana vähentyneet 39 prosenttia, mutta niiden ulkopuolella oli kasvua 2 prosenttia. Kun tästä poistetaan vielä hotellit, niin suurten kaupunkien ulkopuolisissa muissa majoitusliikkeissä kotimaiset yöpymiset lisääntyivät peräti 13 prosenttia.

Kesällä elpynyt vapaa-ajanmatkailu kotimaassa on siten kannatellut majoitusalaa suurten kaupunkien ulkopuolella ja pääsääntöisesti muualla kuin hotelleissa. Hotellit taas ovat vaikeuksissa erityisesti kaupungeissa, joissa ne ovat kärsineet työmatkalaisten vähenemisestä ja ulkomaisten vieraiden puuttumisesta.

Kehityssuunnan muutos edellyttäisi koronavirustilanteen merkittävää paranemista, joka palauttaisi matkailijoiden kokeman turvallisuudentunteen ja mahdollistaisi myös ulkomaisten matkailijoiden paluun Suomeen.

Matkailualan – etenkin suurten kaupunkien hotellien – kannalta keskeinen kysymys on myös, mille tasolle työmatkailu koronatilanteen viimein helpottaessa palautuu. Vähentääkö etätöissä ja virtuaalisissa kokouksissa otettu digiloikka työmatkailun tarvetta kenties pysyvästi?

 

Ossi Nurmi työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Liikenne ja matkailu -ryhmässä.

Lähteet:

COVID-19 impact on hotels and short-term rentals. Will Sanford, Research Analyst, STR. Dillon DuBois, Product Marketing Manager, AirDNA. 10.8.2020

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.10.2021
Hanna Sutela

Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Tiedot käyvät ilmi Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.

Artikkeli
5.10.2021
Meri Raijas

Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.

Blogi
20.8.2021
Helmi Andersson

Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.

Blogi
20.8.2021
Helmi Andersson

I år firas hundra år av självstyrelse på Åland. Det åländska samhället har genom tiderna formats av både stormaktspolitik och det geografiska läget mitt i havet.

Artikkeli
29.6.2021
Ossi Nurmi

Kansainvälisten alustojen kautta majoitusvarauksia tekevät enimmäkseen ulkomaiset matkailijat. Suurin ulkomaisten osuus oli Helsingissä, 83 prosenttia yöpymisistä. Lähes joka neljäs alustojen kautta varatuista ulkomaisista yöpymisistä kirjattiin venäläisille, kertovat Eurostatin ensimmäistä kertaa julkaisemat tiedot alustojen kautta tehdyistä varauksista.

tk-icons