Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Talous kesti pelättyä paremmin vuonna 2020 – kasvu on kuitenkin laahannut jo vuosia

1.3.2021
Twitterissä: @kuusisto_tapio
Kuva: Risto Wuolle

Nyt se on tiedossa. Brutto­kansantuote laski ennakkotietojen mukaan 2,9 prosenttia koronavuonna 2020. Kevään pahimmat ennusteet laskun jyrkkyydestä eivät näytä toteutuneen.

Talouden näkökulmasta vertailu Ruotsiin on silti edelleen karua luettavaa, huolimatta Ruotsin vaikeuksista koronan hoidossa. (Kuvio 1)

Kuvio 1. BKT:n volyymin kehitys Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2008-2020 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, kansan­talouden tilinpito & SCB *ennakkotieto

Suomen toipuminen finanssi­kriisistä verrattuna Ruotsiin tai muuhunkin Eurooppaan on ollut hidasta. Koronakriisi ei muuta tätä pidempi­aikaista trendiä. Suomen haasteita ovat väestö­rakenne ja vahvan kasvun alojen puute.

Suomen bkt:n kehityksen suurta eroa Ruotsiin selittää osin naapurimaan voimakas väestökasvu. Myös palvelu­alojen nousu on ollut Ruotsissa voimakkaampaa, vaikka myös Suomessa palveluiden merkitys on viime vuosi­kymmenenä kasvanut.

Vuosituhannen alussa pilviin kurkottanut vaihtotase on ollut viime vuodet tasapainossa ja talous on kasvanut yksityisen kulutuksen varassa. Koronan tuoma palveluiden kysynnän lasku näkyy liikenteen, majoituksen ja ravitsemuksen sekä kulttuurin ja viihteen aloilla voimakkaana laskuna ja toisaalta kotitalouksien säästämis­asteen nousuna.

Paluu normaaliin tapahtuu asteittain, ja osa rakenteellisista muutoksista jäänee pysyviksi. Etätyön ja netti­ostosten yleistyminen korona-aikaan vauhdittanee uudistuksia.

Julkaisimme helmikuussa myös vuoden 2019 tarkentuneet tiedot. Niiden yhteenveto oli hämmentävää, koska vuoden 2019 palveluiden kehitys oli niin kaukana tästä hetkestä. Esimerkiksi lentoliikenne kasvoi vahvasti vuosina 2017–19 ja matkailun näkymät olivat valoisat.

Koronavuonnakin oli omat valonpilkkunsa. Positiivista on esimerkiksi ollut, että suomalaiset ovat löytäneet uudelleen kotimaan­matkailun – ainakin väliaikaisesti. Tämä on osin paikannut ulkomaalaisten matkailijoiden puuttumista.

Matkailusta riippuvaisissa maissa, kuten Espanjassa, matkailun romahtaminen näkyy brutto­kansantuotteen selvänä laskuna matkailu­viennin osuuden ollessa suuri.

Suomen osaltakin matkailuvienti toki romahtaa ja brutto­kansantuote laskee tältä osin. Tilinpidon näkökulmasta matkailuvientiä suuremman matkailu­tuonnin romahtaminen ei kuitenkaan laske Suomen bkt:ta. Se on palveluiden tuontia ja yksityistä kulutusta ulkomailla.

Koska Suomen matkailun nettovienti on alijäämäinen, matkailun romahtaminen näkyy tilinpidossa vaihtotaseen ja osin kotitalouksien säästämis­asteen nousuna.

Talouden kasvua toki tarvitaan vanhenevassa Suomessa. Talouskasvun tulevaisuuden edellytyksiä on kuvattu esimerkiksi VM:n tuoreessa raportissa.

Toinen ajankohtainen kysymys on, onko bkt:n kasvu se tärkein tavoite Suomelle. Luonnon merkitystä kuvaavassa Dasguptan raportissa korostetaan, että onnistumisen mittareita tulisi laajentaa siten, että huomioitaisiin myös luonnon kestävyys. Tästä näkökulmasta koronan positiivisena puolena voitaisiin pitää Kanarian loman korvaantumista reissulla vaikkapa Pohjois-Karjalaan.

 

Tapio Kuusisto työskentelee kansan­talouden tilinpidon parissa Tilasto­keskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Merkittävimpiä pandemia-ajan yritystukia saaneilla yrityksillä oli muita suurempia vaikeuksia pitää kiinni työntekijöistään. Sen sijaan ravitsemusalalle kohdennetun ravintolatuen vastaanottajilla tilanne on ollut suotuisampi. Tulorekisterin palkansaaja-aineiston yhdistäminen yritystukitilaston yritysaineistoon mahdollistaa tukiohjelmien ja työpaikkojen säilyvyyden välisen yhteyden tarkastelun.

Artikkeli
28.9.2023
Joackim Raikamo, Tommi Veistämö

Jo olemassa olevaa tietovarallisuutta voidaan hyödyntää yhdistämällä yksikköaineistoja – ja näin tuottaa uutta tilastotietoa tiedonantajia kuormittamatta. Esimerkiksi yritystukiaineiston yhdistäminen liikevaihdon suhdannetietoihin paljastaa, että keskeisiin tukiohjelmiin osallistuneista yrityksistä parhaiten pandemia-ajasta selvisivät häiriörahoitusta saaneet. Niillä saattoi kuitenkin olla myös muita paremmat lähtökohdat.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

tk-icons