Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Talous kesti pelättyä paremmin vuonna 2020 – kasvu on kuitenkin laahannut jo vuosia

1.3.2021
Twitterissä: @kuusisto_tapio
Kuva: Risto Wuolle

Nyt se on tiedossa. Brutto­kansantuote laski ennakkotietojen mukaan 2,9 prosenttia koronavuonna 2020. Kevään pahimmat ennusteet laskun jyrkkyydestä eivät näytä toteutuneen.

Talouden näkökulmasta vertailu Ruotsiin on silti edelleen karua luettavaa, huolimatta Ruotsin vaikeuksista koronan hoidossa. (Kuvio 1)

Kuvio 1. BKT:n volyymin kehitys Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2008-2020 (ketjutettu VOL-indeksi 2010=100)
Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, kansan­talouden tilinpito & SCB *ennakkotieto

Suomen toipuminen finanssi­kriisistä verrattuna Ruotsiin tai muuhunkin Eurooppaan on ollut hidasta. Koronakriisi ei muuta tätä pidempi­aikaista trendiä. Suomen haasteita ovat väestö­rakenne ja vahvan kasvun alojen puute.

Suomen bkt:n kehityksen suurta eroa Ruotsiin selittää osin naapurimaan voimakas väestökasvu. Myös palvelu­alojen nousu on ollut Ruotsissa voimakkaampaa, vaikka myös Suomessa palveluiden merkitys on viime vuosi­kymmenenä kasvanut.

Vuosituhannen alussa pilviin kurkottanut vaihtotase on ollut viime vuodet tasapainossa ja talous on kasvanut yksityisen kulutuksen varassa. Koronan tuoma palveluiden kysynnän lasku näkyy liikenteen, majoituksen ja ravitsemuksen sekä kulttuurin ja viihteen aloilla voimakkaana laskuna ja toisaalta kotitalouksien säästämis­asteen nousuna.

Paluu normaaliin tapahtuu asteittain, ja osa rakenteellisista muutoksista jäänee pysyviksi. Etätyön ja netti­ostosten yleistyminen korona-aikaan vauhdittanee uudistuksia.

Julkaisimme helmikuussa myös vuoden 2019 tarkentuneet tiedot. Niiden yhteenveto oli hämmentävää, koska vuoden 2019 palveluiden kehitys oli niin kaukana tästä hetkestä. Esimerkiksi lentoliikenne kasvoi vahvasti vuosina 2017–19 ja matkailun näkymät olivat valoisat.

Koronavuonnakin oli omat valonpilkkunsa. Positiivista on esimerkiksi ollut, että suomalaiset ovat löytäneet uudelleen kotimaan­matkailun – ainakin väliaikaisesti. Tämä on osin paikannut ulkomaalaisten matkailijoiden puuttumista.

Matkailusta riippuvaisissa maissa, kuten Espanjassa, matkailun romahtaminen näkyy brutto­kansantuotteen selvänä laskuna matkailu­viennin osuuden ollessa suuri.

Suomen osaltakin matkailuvienti toki romahtaa ja brutto­kansantuote laskee tältä osin. Tilinpidon näkökulmasta matkailuvientiä suuremman matkailu­tuonnin romahtaminen ei kuitenkaan laske Suomen bkt:ta. Se on palveluiden tuontia ja yksityistä kulutusta ulkomailla.

Koska Suomen matkailun nettovienti on alijäämäinen, matkailun romahtaminen näkyy tilinpidossa vaihtotaseen ja osin kotitalouksien säästämis­asteen nousuna.

Talouden kasvua toki tarvitaan vanhenevassa Suomessa. Talouskasvun tulevaisuuden edellytyksiä on kuvattu esimerkiksi VM:n tuoreessa raportissa.

Toinen ajankohtainen kysymys on, onko bkt:n kasvu se tärkein tavoite Suomelle. Luonnon merkitystä kuvaavassa Dasguptan raportissa korostetaan, että onnistumisen mittareita tulisi laajentaa siten, että huomioitaisiin myös luonnon kestävyys. Tästä näkökulmasta koronan positiivisena puolena voitaisiin pitää Kanarian loman korvaantumista reissulla vaikkapa Pohjois-Karjalaan.

 

Tapio Kuusisto työskentelee kansan­talouden tilinpidon parissa Tilasto­keskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.10.2021
Hanna Sutela

Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Tiedot käyvät ilmi Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.

Artikkeli
5.10.2021
Meri Raijas

Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

Blogi
1.9.2021
Anna Kananen

Ajallisesti mitattuna koronan vaikutus opiskelu- ja työelämään on täysin eri. Puolentoista vuoden jakso verrattuna työvuosiin ja opiskeluaikaan asettuu hyvin erilaiseen mittakaavaan.

Blogi
20.8.2021
Helmi Andersson

Tänä vuonna juhlitaan Ahvenanmaan itsehallinnon sataa vuotta. Sekä suurvaltapolitiikka että maantieteellinen sijainti keskellä merta ovat aikojen saatossa muovanneet ahvenanmaalaista yhteiskuntaa.

tk-icons