Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.
Reaalisen ostovoiman heikentyminen, asuntolainojen kallistuminen ja asuntomarkkinoiden hyytyminen ovat ajaneet useat kotitaloudet ahtaalle. Tilanne on koetellut erilaisia kotitalouksia hyvin eri tavoin – riippuen niin tuloista, asumisen muodosta, kulutustottumuksista kuin varallisuudestakin, joissa kaikissa on huomattavia eroja.
Makrotalouden mittarit muodostavat kokonaiskuvan kotitalouksien toimeentulosta, mutta niitä voidaan kritisoida siitä, että ne niputtavat kaikki kotitaloudet yhteen eikä niistä näe erilaisten kotitalouksien elintason muutosta. Tässä artikkelissa kuvaamme ensin lyhyesti viime aikojen kehitystä yleisellä tasolla ja sen jälkeen kurkistamme kolmen erilaisen kuvitteellisen perheen tilanteeseen.
Tilastokeskuksen kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoissa tapahtuneista muutoksista ja väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Olemme hyödyntäneet näitä tietoja kuvaillessamme kunkin esimerkkiperheen kulutuksen muodostumista.
Saadaksemme artikkeliin myös kansainvälistä hintavertailutietoa esimerkkiperheiden tarinoihin on poimittu matkailuun liittyvien keskeisten hyödykkeiden kuten ruoan hinnat Ruotsista, Baltian maista ja Espanjasta (tiedostaen, että kaikki suomalaiset eivät suinkaan matkaile).
Vuonna 2022 inflaatio söi kotitalouksien ostovoimaa nopeimpaan tahtiin 40 vuoteen. Inflaatiohuippu nähtiin joulukuussa 2022, jolloin inflaatio oli 9,1 prosenttia. Joulukuun jälkeen kuluttajahintojen nousu on hidastunut ja syyskuussa 2023 inflaatio oli 5,5 prosenttia. Tulojen noustessa inflaatiota hitaammin kotitalouksien ostovoima on vähentynyt selvästi.
Inflaatio on vaihdellut huomattavasti eri EU-maiden välillä. Erityisen nopeaa inflaatio on ollut Baltian maissa, mikä näkyy suomalaisturistille ruoan kallistumisena lähes Suomen hintatasolle.
Kansainvälisen hintavertailun mukaan Suomessa kotitalouksien hankkimien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2022 Euroopan seitsemänneksi korkein ylittäen EU-keskiarvon 26 prosentilla.
Kuluttajahintojen nousun seurauksena Euroopan keskuspankki aloitti koronnostot kesällä 2022. Asuntokaupan huippu nähtiin jo hieman aikaisemmin toukokuussa 2022, jonka jälkeen kauppamäärät lähtivät laskuun ja myös asuntojen hinnat laskivat. Heinäkuussa 2023 vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 8 prosenttia edellisvuodesta ja 1,4 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna.
Suurista kaupungeista asuntojen hinnat ovat pudonneet eniten pääkaupunkiseudulla, ja myös kauppamäärät ovat vähentyneet merkittävästi niin pääkaupunkiseudulla kuin koko maassa. Heinäkuussa 2023 kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin 29 prosenttia vähemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aiemmin.
Asuntolainat kuormittavat eniten perheitä, jotka asuvat suuremmissa kaupungeissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla. Ikäluokittain tarkasteltuna useimmin asuntovelkaisia olivat asuntokunnat, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias.
Korkojen nousutahti on yllättänyt monet kotitaloudet ja uuden velan otto on hidastunut. Tämän seurauksena myös kotitalouksien velkaantumisaste kääntyi laskuun vuonna 2022. Lainamenojen kasvaessa, ostovoiman heikentyessä ja lämmityskustannusten noustessa moni kotitalous joutuu laskemaan menonsa entistä tarkemmin.
Kuluttajien taloutta koskevat tunnelmat olivat syyskuussa hyvin alakuloiset: kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli harvinaisesti miinuksella kaikissa väestöryhmissä. Ikääntyneiltä, eläköityneiltä, työttömiltä, kouluttamattomilta tai pienituloisilta ei juuri löytynyt myönteistä arviota tai näkymää taloudesta. Kuluttajien luottamuksen kehityksestä kerrotaan tarkemmin Pertti Kangassalon artikkelissa.
Tarkastelemme seuraavassa kolmen esimerkkiperheen asumis- ja muita keskeisiä kuluja sekä hintojen nousun ja asuntomarkkinatilanteen vaikutusta kunkin perheen talouteen.
Mukana ovat asuntovelallinen lapsiperhe (Korhoset), yksin vuokralla asuva nuori aikuinen (Nieminen) sekä vanhassa omakotitalossa asuva eläkeläispariskunta (Virtaset).
Korhosten perheeseen kuuluu kaksi aikuista ja kaksi lasta. He asuvat rivitalossa pääkaupunkiseudulla ja heillä on työmatkoja varten käytössä kymmenen vuotta vanha dieselauto.
Korhosten kulutus muodostuu pääosin peruselinkustannuksista kuten asumisesta, ruoasta ja liikkumisesta. Asumisen ja energian osuus lapsiperheen kulutusmenoista on kulutustutkimuksen mukaan yhteensä 27 prosenttia (omistusasuminen 19 %), liikenteen 16 ja elintarvikkeiden 13 prosenttia.
Asumiskulujen nousu on heikentänyt perheen ostovoimaa. Korhosilla on asuntolaina ja lisäksi taloyhtiölaina uudessa rivitaloasunnossa. Perheellä on ollut lyhennysvapaita, jotka ovat nyt loppumassa. Yhtiölainaan ja asuntolainan korkojen nousuun liittyvät rahoituskulut voivat nousta useilla sadoilla euroilla kuukaudessa.
Asuntolainojen korot ovat kuluttajahintaindeksin mukaan nousseet jo noin 314 prosenttia tammikuun 2020 ja syyskuun 2023 välisenä aikana. Vastaavana ajanjaksona muista asumismenoista sähkö on noussut 32 prosenttia, omistusasunnon peruskorjauskustannukset 27 prosenttia sekä asunnon huolto ja korjaus 16 prosenttia.
Koska lainarasitus Korhosten budjetissa on merkittävästi ennakoitua suurempi, perhe miettii muuttoa joko edullisempaan omistusasuntoon tai vuokralle. Asunnon myyminen nykyisessä markkinatilanteessa on haasteellista. Pääkaupunkiseudulla rivitaloasunnot halpenivat kesäkuussa 4,4 prosenttia vuodessa, aavistuksen maltillisemmin kuin muualla maassa.
Korhosten tilannetta helpottaa hieman se, että perheasunnoissa rivitaloasuntojen hinnat ovat pudonneet hitaammin kuin kerrostaloissa. Jos Korhoset päätyvät muuttamaan kerrostaloon, niissä perheasuntojen hinnat ovat Helsingissä 8,9 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuosi sitten.
Jos esimerkkiperhe sen sijaan muuttaisi vuokralle, perhekokoisissa (kolmen tai useamman huoneen) vuokra-asunnoissa vuokran mediaani olisi pääkaupunkiseudulla 1235–1355 euroa kuukaudessa.
Asumiskustannusten nousun lisäksi polttoaineen korkeammat hinnat näkyvät selvästi Korhosten kukkarossa, koska perhe käyttää autoa päivittäin työmatkoihin. Dieselin hintaa heiluttaa vaihtelut maailmanmarkkinahinnoissa. Syyskuussa 2023 dieselin hinta oli 37 prosenttia korkeampi kuin tammikuussa 2020. Myös auton renkaat ovat kallistuneet keskimäärin 21 prosenttia, samoin kuin huolto 10 prosenttia ja vakuutukset 9 prosenttia vertailuajankohtaan nähden.
Koska etenkin asumiseen liittyvien kulujen nousu heikentää Korhosten kaltaisten perheiden ostovoimaa, on vapaa-ajan matkailuun vähemmän varaa. Moni lapsiperhe suosii ulkomaan matkoilla naapurimaita, Baltian maita ja Ruotsia.
Baltian maissa matkailu on kuitenkin viime vuosina kallistunut merkittävästi, sillä niissä inflaatio on ollut reilusti EU-keskiarvoa korkeampi. Tilastokeskuksen kansainvälisen hintavertailun mukaan Virossa, Latviassa ja Liettuassa ruoka maksaa nykyään vain muutaman prosenttiyksikön verran vähemmän kuin Suomessa.
Ruotsi sitä vastoin on tällä hetkellä aiempaa edullisempi matkakohde, koska Ruotsin kruunu on viimeisen vuoden aikana heikentynyt huomattavasti euroon nähden.
Suomen ja Ruotsin kokonaishintatasot olivat viime vuonna hyvin lähellä toisiaan. Hotellit ja ravintolat ovat Ruotsissa jokseenkin saman hintaisia kuin kotimaassa, samoin ruoka sekä alkoholittomat juomat. Alkoholi maksaa Ruotsissa melkein kolmisenkymmentä prosenttia vähemmän ja tupakka on neljänneksen halvempaa. Vaatteet ja jalkineet ovat molemmissa jokseenkin saman hintaisia. Toisaalta esimerkiksi puhelimet ja puhelut maksavat Ruotsissa yhä neljänneksen enemmän kuin Suomessa.
Työuransa alussa oleva Nieminen asuu yksin vuokralla. Omistusasuntomarkkinoiden myllerryksessä vuokralla asuminen tarjoaa hänelle vakautta. Nieminen pohtii paitsi muuttoa sopivampaan vuokra-asuntoon myös Ruotsiin tai muualle Eurooppaan, ja seuraa siksi hintojen kehitystä myös näissä maissa.
Pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnoista, erityisesti yksiöistä ja kaksioista, on tällä hetkellä ylitarjontaa. Vapaarahoitteisten yksiöiden vuokrat ovatkin pääkaupunkiseudulla nousseet vain 0,3 prosenttia vuodessa eli vuokralla asuminen ei ole kallistunut tällä alueella läheskään yhtä paljon kuin muut elinkustannukset. Vuoden 2023 toisella neljänneksellä yksiöiden vuokrien mediaani oli pääkaupunkiseudulla 723–750 euroa kuukaudessa.
Vaikka aloitettuja asuntokohteita valmistuu markkinoille, myönnettiin rakennuslupia 35 prosenttia viimevuotista vähemmän. Tilanne voi siis lähivuosina muuttua, mutta tällä hetkellä Suomessa on vuokralaisen markkinat.
Kuluttajahintaindeksin mukaan koko maassa vuokrat ovat nousseet tammikuun 2020 ja syyskuun 2023 välisenä aikana 4,5 prosenttia. Vuokrien maltillinen nousu johtuu paljolti aiemmista hyvinkin vähäisistä vuokrantarkistuksista. Inflaatio lähti varsinaiseen nousuun vuoden 2022 puolivälissä ja heijastuu vuokrantarkistuksiin aina hieman jälkijättöisesti. Näin ollen vuokra-asuminen vaikuttaisi olevan nykytilanteessa edullisempaa kuin omistusasuminen.
Lapsiperheeseen verrattuna Niemisellä on enemmän aikaa niin matkustamiseen kuin erilaisiin elämyksiin. Kulutustutkimuksen mukaan nuoren aikuisen kulutuksessa asumisen ja energian osuus on kolmannes (vuokra-asuminen 15,0 %; omistusasuminen 15,4 %), ruoan osuus noin kymmenes, liikenteen 15 prosenttia ja hotellien, kahviloiden ja ravintoloiden noin 6 prosenttia.
Palveluiden osuus on siis huomattava, ja hintojen noustessa Nieminen on pyrkinyt säästämään valitsemalla aikaisempaa edullisempia palveluja. Niemisen suosimien palveluiden ja tuotteiden hinnat ovat nousseet tammikuun 2020 ja syyskuun 2023 välisenä aikana seuraavasti: suoratoistopalvelut ja muut maksulliset tv-lähetykset 9 prosenttia, majoituspalvelut 14 prosenttia, pikaruoka 25 prosenttia sekä kotimaan junaliput lähes 17 prosenttia ja pitkät linja-automatkat 20 prosenttia.
Eläkkeellä olevat Virtaset asuvat kesät Suomessa omakotitalossa pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja talvet Espanjassa.
Eläkeläispariskunnan kulutus eroaa merkittävästi nuoremmista perheistä painottuen omistusasumiseen liittyviin kustannuksiin (asuminen ja energia 39 %; omistusasuminen 28 %), matkustamiseen (liikenne 12 %) sekä perussairauksien hoitoon (terveys 6 %).
Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkökulut ovat kuluttajahintaindeksin mukaan nousseet tammikuun 2020 ja syyskuun 2023 välisenä aikana 32 prosenttia ja ulkomaan lentomatkojen hinnat keskimäärin jopa 58 prosenttia. Reseptilääkkeiden hinnat ovat sitä vastoin pysyneet lähes samalla tasolla.
Kotimaassa merkittävin asumiseen liittyvä käyttökustannus on sähkön hinta, ja siksi lämmityskustannusten mahdollinen nousu tuo taloudellista epävarmuutta. Sen lisäksi kiinteistövero saattaa nousta jollain aikavälillä. Pariskunta miettiikin, miten pitkään voivat asua omillaan ja pitäisikö muuttaa palvelutaloon.
Virtasten ikääntyneessä talossa on useampikin korjaustarve. Vuonna 2021 peruskorjauskulut nousivat raaka-aineiden saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi, ja hintojen nousu vähentää Virtasten intoa remontteihin.
Omakotitalojen kauppoja on tehty lähes neljännes vähemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Virtaset ovatkin epävarmoja, kannattaako taloa laittaa tässä markkinatilanteessa myyntiin. Myös omakotitalosta saatava hinta mietityttää. Omakotitalojen hinnat ovat tippuneet vuodessa 9,7 prosenttia pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja koko maassa 9,2 prosenttia.
Monet eläkeikäiset suuntaavat Espanjaan talven viettoon, joten ulkomaan lentojen hintojen nousu jopa 58 prosentilla tuntuu lompakoissa. Koronapandemian iskettyä ilmailualan yritysten kannattavuuteen alan toimijat ovat joutuneet tarkistamaan ulkomaan lentojen hinnoitteluaan ja palvelutarjontaansa.
Toisaalta elämä Espanjassa on edullisempaa kuin kotimaassa. Ruoka ja alkoholittomat juomat ovat Espanjassa 13 prosenttia halvempia ja vaatteet maksavat neljänneksen ja jalkineet 18 prosenttia vähemmän. Hotellit ja ravintolat ovat Suomessa 1,5 kertaa kalliimpia kuin Espanjassa, alkoholin hinta on kaksinkertainen ja tupakan lähes kaksinkertainen.
Energia sitä vastoin on Espanjassa vajaan kolmanneksen ja terveydenhoito lähes neljänneksen kalliimpaa kuin Suomessa. Kotimaan hintoihin verrattuna myös puhelimet ja puhelut maksavat Espanjassa enemmän, noin 9 prosenttia.
Kotitalouksia kuvaavat makrotason talousindikaattorit välittävät jossain määrin ristiriitaisen kuvan kehityksestä. Työllisyys on pysynyt hyvällä tasolla. Toisaalta palkkojen nousutahti oli pitkään inflaatiota alemmalla tasolla ja sen seurauksena kotitalouksien reaalinen ostovoima on heikentynyt tuntuvasti. Kotitalouksille korona-aikana kertyneet säästöt ovat huvenneet ja kotitalouksien säästämisaste kääntyi laskuun vuonna 2022.
Kuten esimerkkiperheidemme tilanteet antavat osviittaa, erot erilaisten kotitalouksien välillä ovat suuria. Jos kotitaloudella on merkittävä summa korkosuojaamatonta asuntolainaa ja useita välttämättömiä juoksevia kuluja, on korkojen nousun ja inflaation yhteisvaikutus voinut olla musertava. Toisaalta on myös velattomia kotitalouksia, joiden asumiskustannukset ja muut kulut ovat maltillisia.
Makrotilastojen vahvuutena on se, että ne tiivistävät paljon tietoja ajallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoisiin lukuihin. Niiden lisäksi tarvitsemme kuitenkin useita eri mittareita voidaksemme seurata erilaisten kotitalouksien toimeentulon kehitystä.
OECD:n ja Eurostatin johdolla on useamman vuoden ajan pyritty kehittämään kotitalouksien jakaumatilinpitoa (household distributional accounts), jossa kansantalouden tilinpidon makrotaso jaetaan mikroaineistojen perusteella vaikkapa tuloviidenneksittäin tai -kymmenyksittäin.
Eurostat on jo julkaissut näitä laskelmia kokeellisena tilastona. Myös Tilastokeskuksessa on parhaillaan käynnissä menetelmäprojekti, jossa pyritään selvittämään tietojen tuottamisen mahdollisuuksia Suomessa. Tilinpidon kansainvälisen manuaalin (System of National Accounts, SNA) päivittämisen yhteydessä tämä asia on myös nostettu esiin, ja näiden jakaumatilinpitolaskelmien odotetaan sisältyvän vähintäänkin suosituksena ohjeistuksen seuraavaan versioon.
Kirjoittajat työskentelevät yliaktuaareina Tilastokeskuksen Tieto- ja tilastopalvelut -palvelualueella.
Artikkelin suunnitteluun ovat osallistuneet myös Anu Rämö ja Pertti Kangassalo.
Ensiasunnon ostaja on tyypillisesti kaupunkilainen valkokaulustyöntekijä, keskimäärin kolmekymppinen eli pari vuotta vanhempi kuin vielä vuosikymmen aiemmin.
Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyystilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
Asuntomarkkinoiden pohja on saavutettu ja syksyllä alkaa nousu, kertovat kiinteistönvälitystoimistojen ja pankkien esittämät ennusteet. Perustuvatko nämä ennusteet faktatietoon vaiko pikemminkin toiveajatteluun? Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi blogissaan asuntomarkkinoiden kehitysnäkymiä.
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
Asuntojen ja rakennusten kunto heikkenee ajan kuluessa. Suomalaiset omistusasujat asuvat kuitenkin useimmiten hyväkuntoisissa rakennuksissa. Rakennuskantaan osuvat suuret remontit näkyvät sekä asuntojen että rakennusten kunnossa.
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
Euroopan toimialaluokitus NACE on julkistettu. Edessä on kuitenkin vielä pitkä tie ennen kuin se on käytössä kaikissa tilastoissa. Toimialaluokitus on kehikko talouden rakenteiden ja kehityksen ymmärtämiseen.
