Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Hyvästit halpuutukselle – ruoka on nyt inflaation veturi pitkään

21.3.2018
Kuva: Kari Likonen

Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia.

Kertoa unohtui myös se, että Venäjän asettamien tuontirajoitusten myötä vilja-, liha- ja maitotuotteiden ylitarjontatilanne laski tuottajahintoja koko Euroopassa.

Hintojen laskun taustalla oli valtaosaltaan maailmanmarkkinahintojen lasku ja vain osaksi kotimainen kilpailu. Vuosina 2014–17 elintarvikkeiden hinnat laskivat vuositasolla 1–2 prosenttia eli selvästi vähemmän kuin ne edellisvuosina olivat nousseet. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Ravintoryhmän hintojen vuosimuutos 2011–18, prosenttia

Taulukko 1. Ravintoryhmän hintojen vuosimuutos 2011–18, prosenttia   Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi 2011–18

Lähde: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi 2011–18

Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos lähti nousuun tammikuussa 2018 ja nousu jatkui myös helmikuussa. Palkankorotusten ja maailmanmarkkinahintojen nousun takia hintojen nousu tulee jatkumaan pitkään ja halpuutukselle voidaan sanoa hyvästit.

Halpuutuksen takana olivat vilja-, liha-, maito- ja rasvatuotteiden hinnat. Niiden vuosimuutos lähti laskuun keväällä 2014.

Liha- ja maitotuotteissa hintojen vuotuinen lasku oli parhaimmillaan viisi prosenttia. Viljatuotteissa päästiin enimmillään kolmen prosentin laskuun. Vuoden 2018 alussa vilja- ja lihatuotteiden hinnat ovat olleet hieman alle prosentin nousussa.

Maitotaloustuotteiden hintojen vuosinousu on ollut parin prosentin luokkaa eli selvästi yli yleisen inflaation.

Rasvatuotteiden hinnat ovat olleet nousussa jo toukokuusta 2017 lähtien. Syynä on ollut voin maailmanmarkkinahinnan voimakas nousu. Voin hinnan vuosinousu oli helmikuussa 22 prosenttia.

Palkankorotukset eivät ole voineet vielä vaikuttaa hintoihin täysmääräisesti tai sitten palkkojen nousu on otettu huomioon hinnoissa jo ennakkoon.

Vilja-, liha-, maito- ja rasvatuotteiden painoarvo on koko ravintoryhmästä 54,3 prosenttia.

Muissa pääryhmissä halpuutusta on vaikea todentaa. Kalatuotteissa on viime vuosina ollut suuria hintojen nousuja johtuen kansainvälisen tarjonnan ongelmista. Kalatuotteet ovat ainoa ryhmä, jossa hintojen vuosimuutos on ollut tämän vuoden alussa laskusuunnassa.

Hedelmien ja vihannesten tukkuhinnat voivat muuttua parikin kertaa viikossa. Kukaan ei pystyy erottelemaan hinnoista halpuutuksen ja sesonkihintojen muutoksia ilman katteiden avointa paljastamista.

Sokeri- ja muiden ravintotuotteiden hintojen laskun takana oli vuonna 2017 makeisveron poistaminen, jonka seurauksena makeisten ja jäätelön hinnat laskivat selvästi alkuvuonna 2017. Näidenkin tuotteiden hinnat ovat kääntyneet nousuun tämän vuoden alussa.

Alkoholittomien juomien hinnat ovat olleet nousussa jo vuoden 2016 marraskuusta. Tämän ryhmän kuluttajahintoihin vaikuttaa suuresti kahvin, teen, kaakaon ja tuoremenujen maailmanmarkkinahinnan heilahtelut.
Ruuan reaalihinta – hintojen muutos suhteessa koko kuluttajahintaindeksin muutokseen – on kääntynyt tämän vuoden alusta nousuun. Kallistumisen myötä ruoka siirtyy inflaation jarrumiehestä inflaation veturiksi.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Blogi
19.10.2022
Ilkka Lehtinen

Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?

tk-icons