Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Inflaatio jää ennakoitua pienemmäksi

27.6.2017

Talouskasvuennusteita on nostettu ja inflaatio­­ennusteita laskettu. Lukuja lyödään pöytään syksyn palkka­neuvotteluissa. Inflaatio­asiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi inflaation painuvan alle yhden prosentin.

Valtiovarainministeriön tuorein inflaatioennuste tälle vuodelle on 1,0 prosenttia. Ennusteen mukaan palkat nousevat 0,2 prosenttia, joten reaali­palkat laskevat 0,8 prosenttia. Paraneva työllisyys turvaa kuitenkin osto­voiman pienen kasvun koko kansan­talouden tasolla.

Kun nyt tarkastellaan tulevaa inflaatiota tammi-toukokuun lukujen valossa, on meillä hyvät mahdollisuudet päästä jopa alle yhden prosentin inflaatioon, jolloin reaali­palkat laskisivatkin odotettua vähemmän. Tutkimus­laitokset nostavat koko ajan bkt:n kasvu­lukuja ja samaan aikaan inflaatio­ennusteita alennetaan. Vuodelle 2018 ministeriön inflaatio­ennuste on 1,3 prosenttia.

Alle yhden prosentin tänä vuonna

Mihin perustuu arvioni, että tänä vuonna päästään alle yhden prosentin inflaatioon?

Vuodenvaihteessa oli niin sanottua inflaatio­perintöä vajaat 0,7 prosenttia. Tämä syntyy siten, että joulukuun 2016 kuluttaja­hinta­indeksin pisteluku jaetaan vuoden 2016 vuosikeski­arvolla. Eli jos vuonna 2017 mikään hinta ei muutu, tulee vuosi-inflaatioksi 0,7 prosenttia.

Vuoden 2017 aikana valtion verojen ja maksujen korotukset nostavat hintoja 0,2 prosenttia. Vuoden­vaihteessa oli siis tiedossa 0,9 prosentin inflaatio.

Inflaation painuminen alle yhteen prosenttiin merkitsee edelleen heikkoa koti­maista kysyntää, dollarin heikkenemistä ja raaka-aineiden maailman­markkina­hintojen laskua. Palkan­korotuksista ei tule inflaatio­paineita tänä vuonna.

Öljy ja dollarin kurssi vakaina

Öljyn hinnalla on merkittävä vaikutus Suomen inflaatioon. Maailman­markkina­hinta oli huhti­kuussa 53 dollaria tynnyriltä ja OPEC-maiden tuotannon rajoitukset olivat astuneet voimaan. Nyt kesä­kuussa öljy­tynnyrin hinta on laskenut 47 dollariin.

Toinen tärkeä tekijä on dollarin kurssi. Alku­vuonna dollari vahvistui ja kävi jo tasolla 1,04 suhteessa euroon. Viime viikkoina dollari on taas heikentynyt, nyt eurolla saa noin 1,12 dollaria. Dollarin heikkeneminen laskee öljy­tuotteiden ja monien muiden raaka-aineiden hintoja. Kääntö­puolella on vienti­tulojen väheneminen dollareilla käydyssä ulkomaan­kaupassa.

Mitä halvempaa öljy on ja mitä heikompi on dollarin kurssi, sitä pienempi on Suomen inflaatio.

Ei inflaatiopaineita elin­tarvikkeista eikä asumisesta…

Elintarvikkeiden hintojen lasku ei näytä pysähtyneen ennusteista huolimatta. Ainoastaan maito­tuotteiden hinnat nousivat touko­kuussa selvästi, mutta ovat edelleen vuosi­tasolla laskussa. Ruuan hintojen inflaatio­vaikutus pysyy tänäkin vuonna miinuksella tai aivan nollan tuntumassa.

Asumismenoissa vuokrien nousu on hiipunut. Vuokrista tulee pienempi hinta­paine tänä ja ensi vuonna kuin moneen vuoteen. Asumisen hoito- ja ylläpito­menojenkin nousu on ollut hidastumaan päin.

Asuntojen hinnat tulevat pysymään lähes paikoillaan, ja asunto­lainojen keski­korko pysyy Suomen Pankin ennusteen mukaan nyky­tasolla vuoden 2019 loppuun asti, joten inflaatio­paineita ei niistäkään tule.

Energiatuotteista sähkö on ainoa, jonka hinta on tällä hetkellä nouseva. Öljyn ja bensiinin hinta on ollut hyvin stabiili jo lähes vuoden ajan, ja tällä hetkellä ei ole suurempia nousu­paineita, päinvastoin hinnat ovat laskussa. Energia­tuotteiden välitön osuus toukokuun inflaatiosta oli reilut 40 prosenttia. Suorien vaikutusten jälkeen energia­tuotteiden hinnat vaikuttavat ensin matkustamisen hintoihin ja viimeksi kaikkiin tavaroihin kuljetusten kautta.

…mutta Sote tuo paineita tulevina vuosina

Terveydenhoidon hinnat ovat nousseet reippaasti viimeisten vuosien aikana. Terveys­keskus-, poliklinikka- ja sairaaloiden asiakas­maksuja on nostettu viime vuosina lähemmäksi yksityisen sektorin palvelu­maksuja. Näin varmistetaan Soten voimaan­tullessa 2019 yhteis­kunnalle pienemmät kustannukset. Tämä merkitsee inflaation nopeutumista.

Sosiaali- ja terveys­ministeriön 30 prosentin korotus­esitykset vuoden 2016 alussa eivät menneet läpi sellaisenaan kaikissa kunnissa. Vain puolet kunnista nosti maksujaan täysi­määräisesti ja osa vain indeksin mukaisesti. Kun terveys­alan asiakas­maksut siirtyvät Sote-uudistuksen yhteydessä maakunnille, niiden tariffit nousevat viimeistään silloin kiihdyttäen inflaatiota.

Hallitus on laskenut ja laskee auto­veroa portaittain. Veron lasku on alentanut uusien ja käytettyjen autojen hintoja reilun prosentin verran. Auto­veron laskun vasta­painoksi on ajoneuvo­veroa nostettu.  Henkilö­autojen ja ajoneuvo­veron yhteinen vaikutus kokonais­inflaatioon on tällä hetkellä 0,09 prosentti­yksikköä.

Elektroniikan ja kodin­koneiden hinnat jatkavat laskuaan, hinnat eivät näytä ainakaan nousevan. Näidenkään osalta ei siis tule inflaatio­paineita. Touko­kuussa nämä hinnat laskivat koko kuluttaja­hinta­indeksiä 0,2 prosentti­yksikköä.

Ravintolapalveluiden hinnat riippuvat ruuan hintojen ja palkkojen kehityksestä. Kun ruuan hinta laskee ja palkan­korotuksia ei tule, pysyvät ravintola­hinnat ja muiden palveluiden hinnat ennallaan ja palvelu­alojen inflaatio­paineita ei ole näköpiirissä.

Vuoden 2018 inflaatio riippuu öljystä, dollarista ja palkan­korotuksista

Vuoden 2017 inflaatio on siis jäämässä alle ennusteiden, mutta miltä näyttää vuoden 2018 hinta­kehitys?

Öljyn kysyntä ja tarjonta pysyvät tasa­painossa Yhdys­valtojen liuske­öljyn ja uusiutuvan energian lisääntyvän tarjonnan takia. 50 dollarin raaka­öljyn hinta pitää liuske­öljyn hinnan kannattavalla tasolla. Muiden raaka-aineiden hinta­kehitystä on vaikeampi arvioida.

Dollarin ja euron kurssi riippuu presidentti Trumpin talous­politiikan uskottavuudesta ja onnistumisesta sekä Euroopan korko­tasosta. Lähtö­kohtana on, että Euroopan Keskus­pankki pitää ohjaus­korkonsa nollassa vuoden 2019 loppuun asti. Jos Trumpin talous­politiikka onnistuu, dollarin kurssi voi vahvistua yhteen euroon, ja jos se epä­onnistuu, kurssi voi heiketä jopa nykyiseltä tasoltaan.

Vuodelle 2018 on nyky­näkymillä tulossa 0,6 prosentin inflaatio­perintö. Vuoden 2018 inflaation suuruus on riippuvainen öljyn hinnasta, dollarin kurssista, hyödyke­verojen korotuksista ja koti­markkinoiden palkan­korotuksista.

Vientialojen palkkojen nousu yhdistettynä tuottavuuden nousuun ei aiheuta inflaatio­paineita koti­markkinoilla eikä juurikaan heikennä Suomen kilpailu­kykyä. Kilpailu­kykyyn vaikuttaa kyllä osaltaan vienti­teollisuuden käyttämien koti­maisten tavaroiden ja palvelujen eli välituote­käytön mahdolliset hintojen nousut sekä mahdolliset palkkojen liukumat yritys­tasolla.

Vuoden 2018 inflaatio on kiinni paljon koti­markkinoiden palvelu­sektorin palkan­korotuksista. Aikoinaan oli nyrkki­sääntö, että yksi kolmasosa palkan­korotuksista menee suoraan inflaatioon. Nykyään ratkaiseva kysymys on tuottavuuden nousu ja vallitseva kilpailu­tilanne. Ikävä kyllä palvelu­alojen tuottavuuden nousu on hidasta eli palkan­korotukset menevät hintoihin, jollei ole tarpeeksi kilpailua.

Ilman palkankorotuksia vuonna 2018 on mahdollista päästä alle yhden prosentin inflaatioon. Prosentin kotimarkkina­sektorin palkan­korotukset veisivät inflaation arvioni mukaan noin 1,2 prosenttiin.

 

Kirjoittaja on Tilasto­keskuksen hinta­tilastojen pitkä­aikainen kehittämis­päällikkö.

 

HUOM! ARTIKKELIA KORJATTU: Boxissa tynnyri vaihdettu tonniksi klo 15.25.

 

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Blogi
19.10.2022
Ilkka Lehtinen

Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?

tk-icons