Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Iloisia ruokauutisia Suomesta

10.8.2016

Kolme vuotta sitten näytti siltä, että EU-jäsenyyden tuoma ruuan hintaetu oltiin menettämässä. Ruuan reaali­hinta, hinnat puhdistettuna yleisellä hinta­kehityksellä, oli palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.

Parhaimmillaan EU:n tuoma hintaetu oli 14 prosenttia vuonna 2000. Nyt kesä­kuussa ruoka on reaalisesti seitsemän prosenttia halvempaa kuin vuonna 1994. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Ruuan reaalihinnan kehitys* Suomessa 1994–2016 kesäkuu, 1994=100

Kuvio 1. Ruuan reaalihinnan kehitys* Suomessa 1994–2016 kesäkuu, 1994=100   *Ruuan hinta suhteessa kuluttaja­hintojen yleiseen kehitykseen. Lähde: Tilasto­keskus, kuluttajahinta­indeksi.

*Ruuan hinta suhteessa kuluttaja­hintojen yleiseen kehitykseen. Lähde: Tilasto­keskus, kuluttajahinta­indeksi.

Vuosina 2010–13 ruuan hintaa nostivat arvonlisä­veron sekä makeis- ja virvoitus­juoma­verojen korotukset sekä palkkojen nousu.

Erityisen paljon viimeisen kolmen vuoden aikana ovat halventuneet maito-, vilja- ja liha­tuotteet. Tuottaja­hinnat ovat laskeneet yli­tarjonnan takia. Elintarvike­vienti Venäjälle on tyrehtynyt, ja tämä on lisännyt tarjontaa ja laskenut maa­talouden tuottaja­hintoja.

Kuvio 2. Elintarvike­ryhmien nimellinen hintojen muutos vuodesta 2013 kesäkuuhun 2016, prosenttia

Kuvio 2. Elintarvike­ryhmien nimellinen hintojen muutos vuodesta 2013 kesäkuuhun 2016, prosenttia   Lähde: Tilastokeskus, kuluttaja­hinta­indeksi.

Lähde: Tilastokeskus, kuluttaja­hinta­indeksi.

Venäjän asettamat ruuan tuonti­kiellot ovat auttaneet suomalaisia kuluttajia. Maito- ja liha­tuotteiden ylitarjonta on alentanut kuluttaja­hintoja.

Kalan hinta on noussut huomattavasti viimeisen vuoden aikana lohen hinnan nousun myötä. Tämä johtuu Chilen kalan­tuotannon vaikeuksista ja tarjonnan vähentymisestä. Lohifileen vähittäis­myynti­hinta on noussut viimeisen vuoden aikana 40 prosenttia.

Positiivista tässä on se, että kotimaisen kirjo­lohen ja luonnon­kalan hinta­kilpailu­kyky on parantunut. Koti­maisen tuoreen kalan hinta on laskenut viimeisen vuoden aikana kuusi prosenttia.

Ravinnon halpenemisen takana on tuottaja­hintojen laskun lisäksi teollisuuden ja kaupan kiristynyt hinta­kilpailu.

Vaikka ruuan hinta on Suomessa laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana, hintataso on koko 2010-luvulla noussut kuitenkin EU:n keski­arvoa nopeammin. Ruotsissa ja Saksassa ruoka on kuitenkin tänä aikana kallistunut enemmän kuin meillä. (Taulukko 1)

Taulukko 1. Ruuan hinnan reaali­­kehitys vuosista 2010 sekä 2013 kesäkuuhun 2016, prosenttia

Taulukko 1. Ruuan hinnan reaali­­kehitys vuosista 2010 sekä 2013 kesäkuuhun 2016, prosenttia   Lähde: Eurostat, Food and Total HICP 2015=100.

Lähde: Eurostat, Food and Total HICP 2015=100.

Kolmen viimeisen vuoden aikana (2013=100) on ruuan hinta­kehitys vanhoista EU-maista ollut Suomessa kuluttajalle edullisinta Iso-Britannian jälkeen. Meillä ruuan hinta on laskenut lähes viisi prosenttia, kun Ruotsissa ja Saksassa ruuan hinta on noussut yhden prosentin.

Suomi on silti edelleen yksi Euroopan kalleimmista ruoka­maista. Jos haluamme päästä vanhojen EU-maiden tasolle ruuan hinnassa, pitää ruuan arvon­lisä­vero puolittaa EU-maiden keski­tasolle ja jatkaa hinta­kilpailua. (Taulukko 2)

Taulukko 2. Ruuan hintataso (EU28=100) eräissä EU-maissa sekä teoreettinen laskelma hinta­tasosta, jos kaikilla olisi ravinnossa 7 prosentin arvon­lisä­vero

Taulukko 2. Ruuan hintataso (EU28=100) eräissä EU-maissa sekä teoreettinen laskelma hinta­tasosta, jos kaikilla olisi ravinnossa 7 prosentin arvon­lisä­vero  Lähde: Tilastokeskus, Euroopan komissio ja kirjoittajan omia laskelmia

Lähde: Tilastokeskus, Euroopan komissio ja kirjoittajan omia laskelmia

Meillä ruoka oli vuonna 2015 neljänneksi kalleinta EU maista, kun vertailussa on nuo yhdeksän Suomen kannalta saman palkka­tason maata. Jos kaikissa noissa maissa olisi ruualla seitsemän prosentin arvon­lisä­vero, Suomi olisikin vasta seitsemänneksi kallein maa. Vain Saksa ja Alanko­maat olisivat meitä halvempia.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Blogi
19.10.2022
Ilkka Lehtinen

Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?

tk-icons