Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Ruuan halpeneminen jatkuu Suomessa, Ruotsissa ei

20.9.2017

Suomi ei ole eurooppalaisittain kohtuuttoman kalliin ruuan maa, osoittavat hinta-asiantuntija Ilkka Lehtisen laskelmat.

Ruoka oli Suomessa reaalisesti lähes yhdeksän prosenttia halvempaa tämän vuoden heinä­kuussa kuin vuonna 1994.

Vuonna 2013 EU-jäsenyyden tuoma ruuan hintaetu oltiin menettämässä, mutta nyt reaali­hinta – hinnat puhdistettuna yleisellä hinta­kehityksellä – on palautunut lähes vuoden 1994 tasolle.

Parhaimmillaan EU:n tuoma hinta­etu oli 14 prosenttia vuonna 2000.

Liha halventunut, kala kallistunut

Erityisen paljon viimeisen neljän vuoden aikana ovat halventuneet liha-, rasva- ja maitotuotteet (kuvio 1). Sokeri­tuotteiden hinnat ovat laskeneet makeis­veron poiston myötä. Tuottaja­hinnat ovat laskeneet yli­tarjonnan takia. Elintarvike­vienti Venäjälle on tyrehtynyt, ja tämä on lisännyt tarjontaa koti­maassa.

Kuvio 1. Ruuan nimellinen hintojen muutos 2013 – 2017 ja vuosi­muutos heinä­kuussa

Kuvio 1. Ruuan nimellinen hintojen muutos 2013 – 2017 ja vuosi¬muutos heinä¬kuussa Lähde: Tilasto¬keskus, kuluttaja¬hintaindeksi

Lähde: Tilasto­keskus, kuluttaja­hintaindeksi

Kalan hinta on noussut lohen hinnan nousun myötä.

Ravinnon hintojen laskun takana ovat tuottaja­hintojen laskun lisäksi teollisuuden ja kaupan kiristynyt hinta­kilpailu. Viimeisen vuoden aikana hintojen lasku on pysähtynyt sokeri­tuotteita lukuun ottamatta.

Suomessa ruuan reaali­hintojen lasku alkoi reilusti ennen EU-jäsenyyden alkua. Ruuan hinta laski vuosina 1986–1994 yli 16 prosenttia. Ruuan reaali­hinta on laskenut vuoden 1986 jälkeen 25 prosenttia.

Ruotsissa ruoka jo kalliimpaa kuin ennen EU-jäsenyyttä

Ruotsissa reaali­hinta laski alimmilleen EU:n liittymisen jälkeen vuonna 2007, jolloin ruuan hinta oli 10 prosenttia alhaisempi kuin vuonna 1994. Sen jälkeen ruuan hinta on noussut nopeammin kuin koko kuluttaja­hintaindeksi, ja vuonna 2015 reaali­hinta nousi Ruotsissa yli vuoden 1994 tason. Heinä­kuussa 2017 ruuan reaali­hinta oli Ruotsissa prosentin kalliimpaa kuin ennen EU-jäsenyyttä. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Ruuan reaali­hinnan kehitys Suomessa ja Ruotsissa 1994–2017, heinä­kuu 1994=100

Kuvio 2. Ruuan reaali¬hinnan kehitys Suomessa ja Ruotsissa 1994–2017, heinä¬kuu 1994=100 Lähde: Tilastokeskus, kuluttaja¬hintaindeksi & SCB, Konsument¬prisindex

Lähde: Tilastokeskus, kuluttaja­hintaindeksi & SCB, Konsument­prisindex

Neljän viimeisen vuoden aikana on ruuan reaalihinta­kehitys ollut Suomessa vanhoista EU-maista hitainta. Meillä hinta on laskenut 7,4 prosenttia, kun Ruotsissa, Alanko­maissa, Tanskassa, Itä­vallassa ja Saksassa ruuan reaali­hinta on noussut pari prosenttia.

Ilman alvia verrokki­maissa vain neljä halvempaa

Suomessa ruuan hinta­taso oli vuonna 2015 kuitenkin vielä 19 prosenttia yli EU-maiden keski­arvon.

Arvonlisäverosta puhdistettu ruuan hinta oli kuitenkin Suomessa vuonna 2015 vanhoista EU-maista alhaisin heti Saksan, Ranskan ja Hollannin jälkeen (taulukko 1).

Taulukko 1. Ruuan hinta­taso eräissä EU-maissa (Suomi=100) vuonna 2015 sekä teoreettinen laskelma hinta­tasosta, jos vertailumaiden hinnoista poistetaan arvonlisä­vero (Suomi=100)

Taulukko 1. Ruuan hinta¬taso eräissä EU-maissa (Suomi=100) vuonna 2015 sekä teoreettinen laskelma hinta¬tasosta, jos vertailumaiden hinnoista poistetaan arvonlisä¬vero (Suomi=100) Lähde: Tilasto¬keskus, Euroopan komissio ja kirjoittajan omat laskelmat

Lähde: Tilasto­keskus, Euroopan komissio ja kirjoittajan omat laskelmat

Vuoden 2015 jälkeen Suomessa ja Englannissa ruuan reaali­hinta on laskenut 3,5 prosenttia ja muissa vanhoissa EU-maissa noussut 0,5 – 2 prosenttia. Suomen suhteellinen asema on siis parantunut, ja Suomen elin­tarvikkeiden hinta­taso ilman arvonlisä­veroa on vanhoista EU-maista halvimmasta päästä.

 

Kirjoittaja työskenteli kehittämis­päällikkönä Tilasto­keskuksen talous- ja ympäristö­tilastot -yksikössä kesään 2017 saakka, jolloin jäi eläkkeelle.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Blogi
19.10.2022
Ilkka Lehtinen

Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?

tk-icons