Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Syksyinen viima puhalsi syyskuun työllisyys­luvuissa

26.10.2021
Twitterissä: @TaskinenP
Kuva: Kari Likonen

Kesän kuluessa totuttiin siihen, että työllisyys kehittyy vahvasti ja luvut ylittivät kuukausi toisensa jälkeen koronaa edeltävän ajan.

Syyskuun tiedot olivat pettymys, sillä verrattuna vuoden 2019 syyskuuhun työllisyys oli hiukan alemmalla tasolla. Poikkeusvuoden 2020 luvut toki ylittyivät hieman, mutta se ei kerro paljoakaan nykykehityksestä.

Kolmannella vuosineljänneksellä kasvu oli kokonaisuudessaan vielä selvää.

Erityisesti naisten työllisyys kasvoi heinä-syyskuussa, ja kasvu jatkui syyskuussakin (taulukko 1). Tähän lienee vaikuttanut sekä vähittäiskaupan vahva veto että työllisyyden voimistuminen terveys- ja sosiaalialalla.

Sen sijaan rakennusalalla työllisyys väheni heinä-syyskuussa, mikä lienee osaltaan vaikuttanut siihen, että miesten työllisyys jäi syyskuussa edellisestä vuodesta.

Taulukko 1: Työllisyyden kehitys sukupuolittain, syyskuu 2020 ja 2021, 15–74-vuotiaat
  vuosi/kuukausi   muutos muutos
  2020/9 2021/9 2020/9-2021/9  2020/9-2021/9 
  1 000 henkilöä 1 000 henkilöä 1 000 henkilöä prosenttia
Miehet  1 315 1 295 -20 -1,5
Naiset  1 196 1 233 37 3,1

Lähde: Tilastokeksus, työvoimatutkimus.

Väkisinkin tulee mieleen, että keväällä vauhtiin päässyt työllisyyden kasvu olisikin lähinnä tilapäisten kesätöiden ansiota.

Toisaalta työttömyys oli syyskuussa edelleen laskusuunnassa. Tämä saattaa merkitä sitä, että työmarkkinoilta vetäytyi aktiivisia työnhakijoita, mikä heikensi työllisyyden kehitystä.

Osa-aikaisten määrä kasvaa

Joillakin toimialoilla tehtyjen työtuntien määrä kasvoi kolmannella vuosi­neljänneksellä, vaikka työllisyyden kasvu näytti syyskuussa laimealta.

Kaupan ovi – verkossa tai kivijalassa – kävi tiuhempaan kuin viime vuonna samaan aikaan, kun työllisyys ja työtunnit kohenivat.

Samalla osa-aikaisten työllisten määrä kasvoi yhä. Naisilla osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä hipoi syyskuussa jo 25 prosenttia (kuvio 1). Naisten työllisyyden ja osa-aika­työllisyyden yhtäaikainen kasvu ei ole sattumaa.

Kuvio 1: Osa-aikatyöllisten osuus kaikista työllisistä sukupuolittain, syyskuu 2020 ja 2021, 15–74-vuotiaat
Kuvio Osa-aikatyöllisten osuudesta kaikista työllisistä sukupuolittain, syyskuu 2020 ja 2021, 15–74-vuotiaat. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus

Työmarkkinoilla tarkasteltava nopeaa kehitystä ja trendejä yhtä aikaa

Loppujen lopuksi en usko, että syyskuun vaimea kehitys olisi vielä kovin huolestuttavaa yksittäisenä kuukautena.

Kesätöiden loppumisesta tuli konkreettinen todiste syyskuussa, mutta kysymys on, mitä tapahtuu lokakuussa verrattuna kahteen edelliseen vuoteen?

Syyskuun tiedot herättävät myös ajattelemaan, että jos työpaikkoja olisikin tarjolla, niin mistä saadaan työntekijät? Entä voivatko osa-aikatyössä olevat yhä kasvattaa työpanostaan?

Työmarkkinoillemme pesiytynyt osa-aikatyön kasvu haastaa tarkastelemaan tilastoja yhä enemmän muutenkin kuin yhteen työllisyys­lukuun tai -asteeseen keskittymällä.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­keskuksessa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
29.10.2021
Hanna Sutela

Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.

Artikkeli
5.10.2021
Meri Raijas

Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.

Blogi
6.9.2021
Pertti Taskinen

Etätyö kotoa käsin on yleisintä perheen­isien parissa. Koti­talouden koostumuksen mukaan ei kuitenkaan voi tehdä suora­viivaisia johto­päätöksiä, kuinka hyvin kotona­työssä viihdytään. Etä- ja läsnätyön yhdistävän mallin etsiminen työelämässä lienee vasta alku­taipaleellaan.

tk-icons