Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Globalisaatiosta rakkauteen – matka on pitkä ja kanava kapea

1.4.2021
Kuva: Shutterstock

Tällä viikolla, jota hiljaiseksikin kutsutaan, seurailin muun maailman kanssa konttialuksen piinaa Suezin kanavassa. Sitten saapui kustantamolta filosofi Pärttyli Rinteen uunituore kirja Rakkauden synnyistä (Vastapaino, 2021).

Rinne kirjoittaa aiheensa arvoisesti – aina hyvin, usein hyvin kauniisti.

”Vien pojat luistelemaan. He istuvat kypärät päässä jäisellä penkillä ja odottavat kärsivällisesti. Kiristän luistinten nauhoja kädet kohmeisina ja ajattelen, että olen etuoikeutettu, kun saan kasvattaa lapsiani pohjolassa, jossa vielä on jokavuotisia lumisia talvia. Luistinten terät rouhivat jäätä, pakkanen narskuu jalkojeni alla ja lapsilauma hälisee ja metelöi. Mieleeni kumpuaa lause: ’Kristuksen aave kummittelee länsimaisen sivistyksen uusliberalistisilla raunioilla.’”

Paljon on tullut tälläkin alustalla globalisaatiota käsiteltyä. Suomi sijoittuu globalisaatioasteen vertailussa maailman kärkikymmenikköön. Vaikka asiassa on edistytty, globaalien arvoketjujen tilastollinen haltuunotto ei ole aivan yksinkertaista.

Ever given -aluksen mieletön koko konkretisoi meille hetkessä, mitä se paljon puhuttu globalisaatio käytännössä tarkoittaa. Abstrakti käsite sai kanavaan juuttuneen konttialuksen muodon.

Jollakin oudolla tavalla tilanne herätti myös myötätuntoa, rantaan karahtanut rautajätti ja sen edessä hiekkaa nokkiva pikku kaivuri.

Pärttyli Rinne luotaa rakkauden syntyä aina evolutiivisiin juuriin asti, mutta konkretisoi sitä myös yhteiskunta­poliittisiksi suunta­viivoiksi.

”Älkäämme aliarvioiko rohkeuttamme. Käytössämme on lukuisia hyviä mittareita todellisuuden parantamiseen. Rakkauden politiikan tulee irtautua perinteisistä poliittisista ideologioista ja keskittää voimansa rakkauden ja inhimillisen hyvinvoinnin ymmärtämiseen sekä yksittäisten yhteiskuntien että globaalin yhteisön tasolla”

Näimme Suezin kanavassa, mihin kehitys kontin keksimisestä 1950-luvulla johtaa yhdessä ihmisiässä.

Työskentelin satama­miehenä Helsingissä 1980-luvun alussa. Viime päivinä olen päässyt kertomaan tarinoitani konttien päällä kiipeilystä. Silloin vielä me aamu­huudossa hommia saaneet kävimme kiinnittämässä nosturin pultit yksitellen kontin kulmiin. Vasta sen jälkeen ovat suuremmat satamat ja lukit tehostaneet prosessia niin, että alkoi käydä kannattavaksi tuoda melkein kaikki merten takaa.

Onko rakkaus vain haaveilua tai yksityis­asia rautaisien realiteettien maailmassa?

Rinne kirjoittaa: ”Rakkaus ei rajaudu yksityisen piiriin, ja tapamme välittää toisista heijastuu kaikkiin ihmis­suhteisiimme ja niihin instituutioihin, joiden toimintaan osallistumme.”

Ja: ”Rakkauden politiikan ei tarvitse, eikä pidä olla korkealentoista tai haihattelevaa sentimentalismia, jossa katteettomasti unelmoidaan kaikkien ihmisten globaalista sisaruudesta, huomioimatta sitä kuinka itserakkaita ja heimouskollisia ihmiset tosiasiassa ovat.”         

Rinne hahmottelee rakkauden mahdollista voitto­kulkua pidemmällä kuin yhden ihmisiän jänteellä. Ja kuten alkuviikosta katselemani youtube-videot kertovat, yhdessä ihmisiässä ainakin laivat voivat kasvaa muutaman kontin kantavista Ever giveneiksi. 

Uskoisin ja toivoisin, että Rinne tavoittaa sen yhteisen nimittäjän, joka voi yhdistää uskonnolliselta pohjalta parannusta maailmaan toivovat ja rationaalisilla mittareilla maailmaa parantavat ihmiset. (Ja selvennettäköön vielä, että Rinne agnostikkona kirjoittaa jälkimmäisestä, tieteellis-filosofisesta mutta myös raikkaan oma­kohtaisesta kulmasta.)

Rakkaus on se yhteinen nimittäjä. Iloista Pääsiäistä!

 

Kirjoittaja on Tieto&trendit-sivuston toimittaja.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
22.8.2020
Maija Metsä

Covid-19-pandemiaan liittyneet rajoitukset ovat pienentäneet ihmiskunnan ekologista jalanjälkeä. Näin vietämme tänään maailman ylikulutuspäivää yli kolme viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna. Koronavirus heiluttaa muitakin megatrendejä.

Artikkeli
7.7.2020
Pontus Lindroos

Kansainväliset tuotanto­ketjut ovat jo pitkään olleet tuotannon standardi. Yritykset hankkivat komponentteja ja osaamista ympäri maailman. Vaikka globaalit arvoketjut ovat käytännössä jo tuttuja, niiden kattavaan tilastolliseen kuvaamiseen on vielä pitkä matka. Tilastokeskus ja OECD ovat yhdessä ottaneet suuren askeleen asian edistämiseksi.

Artikkeli
14.4.2020
Mira Kuussaari, Reetta Moilanen, Mervi Niemi

Suomen asema tutkimus- ja kehittämistoiminnan saralla ei ehkä olekaan niin heikko kuin mitä pelkkä kansallisen t&k-tilaston tarkastelu antaisi ymmärtää. T&k-toiminnan vaikutuksista Suomen talouteen syntyy tarkempi kuva, kun seuraamme useita eri tilastomittareita ja laajennamme näkökulmaa yritysten globaaleihin toimintoihin.

Artikkeli
8.4.2020
Kristian Taskinen

Globalisoitumisen kultakausi sijoittui Neuvostoliiton hajoamisen ja finanssi­kriisin väliin, ja Suomi on kehityksen kärki­kymmenikössä. Taloudellisen globalisaation aste on EU-maista alhaisin Italiassa, mutta Pohjois-Italian vaate­teollisuudella on vahva kytkös Kiinaan.

Artikkeli
12.11.2019
Reetta Moilanen

Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.

tk-icons