Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettu väestö, mutta silti koulutustason pysähtyminen – tai suorastaan lasku – huolestuttaa. Mitä tilanteelle on tehtävissä, ja miltä se näyttää tilastojen valossa?
Miksi samasta ilmiöstä on kahdet eri luvut? Niin Tilastokeskuksen kuin opetushallinnon tarkasteluille on käyttötarpeensa, mutta ne voivat hämmentää tietojen käyttäjiä.
Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä. Välivuosien pitäminen peruskoulun jälkeen sisältää riskin, ettei opintoja jatketa myöhemminkään. Nuorten oppivelvollisuus pidentyy ja laajenee tänä vuonna kattamaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen.
Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
Lisäsikö etätyöhön siirtyminen työtunteja koronavuonna? Yksiselitteisen vastauksen sijaan on pyrittävä tunnistamaan ryhmiä, jotka siirtyivät etätöihin, ja myös katsottava, kuinka paljon keskimääräinen tehty viikkotyötuntimäärä muuttui.
Joka viides ulkomaalaistaustainen muuttaa Suomesta heti tutkinnon suoritusvuonna. Heille työllistyminen on vaikeampaa kuin suomalaistaustaisille samassa tilanteessa.
Ikäihmiset ovat jatkaneet lehtitilauksiaan ja radion ja television seuraamista samalla kun nuoremmat, koulutetut ja kielitaitoiset suomalaiset kuluttavat yhä suuremman osan mediasisällöistä netin välityksellä, käy ilmi Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksesta. Korkeakoulutetuilla on muita paremmat resurssit niin perinteisen median kuin nettisisältöjenkin kuluttamiseen. Median käyttötapoihin vaikuttavat vastaajan ikä, koulutus ja tulotaso.
Parhaat viejäyritykset Suomessa työllistävät vain vähän tohtoreita suhteessa muihin Pohjoismaihin. Tuoreen selvityksen mukaan myös maistereita on niiden palveluksessa vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. Viennin pohjan laajentuminen pk-sektorille ja palveluihin edellyttäisi monipuolista osaamista ja panostusta koulutettuun työvoimaan.
Joka viidennellä ammattikorkeakoulutuksen opinnot päivätoteutuksessa aloittaneella oli vuonna 2017 pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto. Kymmenen vuotta aiemmin osuus oli 16 prosenttia.
Suomessa on monilla mittareilla sukupuolten mukaan vahvasti eriytyneet eli segregoituneet koulutusalat ja työmarkkinat. Jako miesten ja naisten töihin on säilynyt sitkeästi, jopa vahvistunut joillain aloilla.
Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumisaste onkin hieman laskenut vuodesta 2012. Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keskimääräistä kehnompaa.
Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.
Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.
Tiedonvaihdossa noin 15 600 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 209 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tässä artikkelissa olevat tiedot ovat tarkentuneet. Uusi korvaava artikkeli on ilmestynyt 12.11.
Arvovaltaiset kansainväliset koulutusvertailut poikkeuksetta sijoittavat Suomen kärkimaiden joukkoon, mutta ministeriön visiotyöryhmän muistio puhuu osaamispohjan murenemisesta ja korkeakoulutuksemme vajoamisesta alle OECD-keskiarvon. Mistä ristiriidassa on kyse? Osmo Kivinen ja Juha Hedman Turun yliopistosta kirjoittavat väärinymmärrysten ketjusta.
1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.
1970-luvun lopulla syntyneet ovat toistaiseksi jäämässä Suomen kaikkien aikojen koulutetuimmaksi ikäryhmäksi. Eläkkeelle jäävien ikäryhmien koulutustaso on kipuamassa hyvin lähelle nuorten ikäluokkien tasoa, ja sen vuoksi aikuisväestön koulutustaso nousu lähes pysähtymässä 2020-luvun alkuvuosina. Kansainvälisesti Suomen sijoitus nuorissa ikäluokissa on lähellä kehittyneiden maiden keskitasoa, mutta heikkenee nykytahdilla yhä lähivuosina.
Maastamuutto on oletettavasti tärkein syy siihen, miksi Suomen koulutustaso heikkenee muihin OECD-maihin verrattuna. Ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että koulutustason nousu on pysähtynyt 1970-luvun lopulla syntyneisiin. Juuri näissä ikäluokissa maasta muuttaminen alkoi eniten näkyä. Toinen, ehkä yhtä merkittävä syy on se, että maahan muuttaneiden koulutustietoja ei kerätä systemaattisesti. Jopa puolet korkea-asteen tutkinnoista saattaa jäädä tilastotiedostojen ulkopuolelle.
Toisen asteen koulutukseen hakivat lähes kaikki peruskoulun päättäneistä vuonna 2015. Koulutusten ulkopuolelle heistä jäi vajaa kolme prosenttia, vieraskielisistä silti yhdeksän prosenttia. Uusista ylioppilaista vain joka kolmas aloittaa jatko-opinnot ylioppilasvuonna.
Nykynuoret elävät aiempaa vauraammassa, kaupunkimaisemmassa ja monikulttuurisemmassa Suomessa. Nuorten elintaso ja terveys ovat kohentuneet, kuolleisuus on vähentynyt ja koulutus on tuonut lisää tulevaisuuden mahdollisuuksia. Hyvinvoinnissa on kuitenkin eroja, joihin vaikuttavat mm. sukupuoli ja perhetausta.
Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopistokoulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.
Korkeakoulutetut nuoret pärjäävät Suomessa hyvin. Jo keskiasteen tutkinnolla on kuitenkin väliä. Ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuuden kasvun pysähtyminen on johtanut siihen, ettei yliopistokoulutukseen osallistuminenkaan ole lisääntynyt.
Lapset päätyvät usein samoille koulutuksen ja työn aloille kuin vanhempansa. Valinnat ovat usein sukupuolen suhteen eriytyneitä, mikä heijastuu työmarkkinoiden segregaationa. Vanhempien malli ohjaa lapsia kouluttautumaan myös sukupuolelleen epätyypillisille aloille.
