Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Luotettava yhteiskuntatilasto on demokratian perusta – tilastojen luku- ja käyttötaidosta kansalaistaito

24.10.2022
Kuva: Kari Likonen

Periaatteessa tilasto on numeroihin perustuva kuvaus yhteiskunnan tilasta tai sen jostakin olennaisesta ilmiöstä. Kuvauskohteena on yleisesti kansallisvaltio. Tilastojen käyttö perustuu niiden luotettavuuteen eli siihen, että ne on laadittu yleisesti hyväksytyn parhaimman tieteellisen tiedon perusteella.

Esimerkiksi yhteiskuntatilastojen teoreettinen perusta on yhteiskuntatieteissä ja ne on toteutettu tilastotieteellisesti perustelluilla menetelmillä.

Parhaimmillaan puolueettomat tilastot muodostavat luotettavan kuvan yhteiskunnasta, tukevat demokratiaa ja luovat edellytyksiä yhteiskuntatutkimukselle sekä palvelevat kansalaisten, julkisen sektorin, yritystoiminnan ja Euroopan unionin päätöksentekoa. Ne palvelevat myös kotimaisten ja kansainvälisten sopimusten seurantaa.

Yhteiskuntamuotona demokratian eli kansanvallan taustalla on ajatus valtiovallan perustumisesta kansan valtaan. Suorassa demokratiassa kansalaiset päättävät suoraan yhteisistä asioista. Äänestystä edeltää usein keskustelu, joka edellyttää kansalaisilta laajaa tietämystä yhteiskunnasta. 

Edustuksellisessa demokratiassa kansalaiset valitsevat vaaleissa joukostaan edustajat, joilla on valtuudet tehdä päätöksiä yhteisistä asioita; kansalaisilta ei siis vaadita yhtä kiinteää osallistumista kuin suorassa demokratiassa. Valitut edustajat eivät ole velvollisia noudattamaan äänestäjiensä tahtoa vaan voivat tehdä päätöksiä oman harkintansa mukaisesti.

Suomessa – kuten useimmissa muissakin länsimaissa – kansanvalta on suurelta osin järjestetty edustukselliseksi demokratiaksi. Kansalaiset valitsevat keskuudestaan päätöksentekijät päättämään asioista, ja näin valtiovalta toteuttaa kansan tahtoa. Äänestämisen ohella kansalaisvaikuttaminen ja yhteiskunnallinen keskustelu nähdään kuitenkin tärkeäksi osaksi toimivaa demokratiaa.

Länsimaisen demokratian erityispiirre on se, että enemmistö päättää, mutta myös vähemmistön mielipiteet pyritään huomioimaan. Demokratia edellyttää rationaalista ja faktoihin perustuvaa päätöksentekoa, joka pyrkii parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen.

Rationaalinen päätöksenteko edellyttää useimmiten kykyä pysähtyä harkitsemaan, kyseenalaistamaan sekä erottamaan tunne ja järki toisistaan.

Koska ihmiskunnan evoluutiossa nopea, intuitiivinen päätöksenteko on antanut yksilöille nopeasti riittävän oikean vastauksen yllättävissä taistele tai pakene -tilanteissa, tukeudumme liiankin usein siihen. 

Amerikkalainen Nobelilla palkittu psykologi Daniel Kahneman kuvaa ihmismielen nopeaa ja hidasta ajattelua kirjassaan. Hänen mukaansa ensimmäinen järjestelmä on nopea, intuitiivinen ja emotionaalinen ja toinen järjestelmä hitaampi, harkitsevampi ja loogisempi.

Kahden eri ajattelutavan vaikutukset näkyvät usein myös tilastojen käytössä ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, sillä digitaalinen media suosii nopeaa ajattelua.

Vuoden 2015 jälkeen some ja verkkomedia ovat muotoutuneet nopeiksi ja spontaaneiksi tiedonvälittäjiksi. Usein niissä halutaan nostaa esille uusia ja yllättäviä asioita, joihin ei aina löydy heti vahvistusta tieteestä tai tilastoista. Valitettavasti tämä ei estä monia somen käyttäjiä, median edustajia tai poliitikkoja rientämästä tekemään omia johtopäätöksiään. Sosiaalisen median paineessa tiedotusvälineet ja poliittinen päätöksenteko saattavat helposti lipsua vaarallisille epä- ja osatotuuksien teille.

Yhteiskunnan kokonaisedun kannalta hyviä päätöksiä syntyy kuitenkin hitaammin faktoja hyödyntäen ja vaihtoehtoja harkiten.

Informaatioyhteiskunnassa erilaista tietoa on tarjolla yllin kyllin ja onkin entistä tärkeämpää tietää, mihin tietoihin voi luottaa. Kansalaiset tarvitsevat etenkin taitoja etsiä uutta luotettavaa tietoa ja soveltaa sitä, kykyä muodostaa omaa ymmärrystä sekä valmiuksia osallistua faktojen pohjalta keskusteluun ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

Tärkeä uusi taito on tilastojen luku- ja käyttötaito. Tilastojen lukutaito on kykyä lukea, käyttää ja välittää tilastotietoa. Tilastojen käyttötaito on lisäksi tilastollisen ajattelun hallitsemista, käytettyjen määritelmien ja käsitteiden hallintaa ja niiden rajoitusten ymmärtämistä, tiedon tuotantotapojen vaikutusten ymmärtämistä ja tilastotiedon kriittistä arviointia.

Kummankin taidon perustana on numerojen lukutaito eli kyky ymmärtää lukuja ja niiden välisiä yhteyksiä. 

Informaatioyhteiskunnassa demokratia perustuu jatkossa tiedon tehokkaaseen hakemiseen, hallintaan ja soveltamiskykyihin. Näin ollen kansalaiset, jotka hallitsevat tilastot, ovat vaikuttavassa ja hallitsevassa asemassa muihin nähden. Jottei demokraattiseen yhteiskuntaan syntyisi tämänkaltaisia valtarakenteita, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito, joka opitaan jo koulussa.

 

Kirjoittaja on Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö, joka on perehtynyt tilastojen luku- ja käyttötaitoon ja luennoi niistä opiskelijoille ja koululaisille. Hän on myös asiantuntijana Tilasto-olympialaiset 2022–2023 järjestelytoimikunnassa.

Nyt jo kuudetta kertaa järjestettävä Tilasto-olympialaiset 20222023 -kilpailu edistää tilastojen luku- ja käyttötaitoa. Tilastokeskuksen järjestämät tilasto-olympialaiset on osa Euroopan tilastokilpailua, jonka järjestäjänä on EU:n tilastovirasto Eurostat. Kilpailussa testataan koululaisten ja opiskelijoiden tilastollisia perustaitoja sekä kykyä hakea, tulkita ja analysoida tilastollisia tietoja. Kilpailu on suunnattu yläkoululaisille ja lukiolaisille sekä toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Tilasto-olympialaisten ilmoittautuminen on avoinna 20.10.20228.2.2023.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
21.5.2024
Jukka Hoffren

Tilastot ovat luotettavia kuvauksia yhteiskunnan ilmiöistä mutta myös rajaavat ja muokkaavat käsityksiämme maailmasta ja ihmisistä. Numerot paitsi paljastavat myös kätkevät asioita, siksi tilastojen luku- ja käyttötaito on tärkeä kansalais­taito.

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

tk-icons