Joulukerroin-kartta punertuu kohti pohjoista ja itää, johon sini­värisistä etelän kaupungeista edelleen lähdetään joulun viettoon. Helsinkiäkin enemmän väki vähenee Tampereella.

Osa-aikatyöllisten määrä on kasvanut tänä vuonna eniten. Työtuntien kasvu on ollut laimeampaa niin koko­aikaisissa kuin myös osa-aikaisissa töissä.

Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona talous­tilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.

”Onneksi elinaika on pidentynyt, ja meistä on nyt yli 70-vuotiaina elossa vielä yli 70 prosenttia”, kirjoittaa Tilasto­keskuksesta eläköitynyt väestö­asiantuntija Pekka Myrskylä. Hän peilaa suurten ikäluokkien vaiheita myöhempiin ikäryhmiin ja omaan elämäänsä.

Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.

Lokakuussa lähes kaikki Kansalaispulssi-kyselyn vastaajat olivat vähintään jonkin verran huolissaan sodan vaikutuksista Suomen talouteen. Ukrainan kriisi huolettaa yleisesti ottaen enemmän naisia kuin miehiä.

Maapallon maa- ja merialueista pitäisi suojella 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. EU-maissa yli 80 prosenttia ekosysteemeistä on huonossa kunnossa – ja komissiolta on tullut uusi esitys luonnon ekosysteemien suojelemisesta ja ennallistamisesta.

Lapsia koskevien indikaattorien kartoitus paljasti, että tietoa on valtavasti, mutta se on hajallaan ja siinä on puutteita. Lapsitiedon tuottamiseen ja käytettävyyteen tulee jatkossa panostaa ja kehittää kokonaisuutta laajassa yhteistyössä tiedon tuottajien kanssa.

Tutkimuksella ja kehittämistyöllä on keskeinen rooli yhteiskunnassa niin talouden kuin osaamisen ja hyvinvoinnin peruskivenä. Juuri nyt t&k-toiminnan lisäämiseen kohdistuu suuria odotuksia, joihin vastaaminen edellyttää panostusta kaikilta sektoreilta. 

Koronarajoitusten myötä itseohjatusti opiskelleiden osuus yritysten henkilöstöstä kasvoi selvästi vuonna 2020, kertoo viiden vuoden välein julkaistava henkilöstökoulutusta koskeva tutkimus. Korona-aikana koulutukset siirtyivät verkkoon, webinaarit saavuttivat suursuosion ja etäkoulutukset toivat kustannussäästöjä yrityksille.

Ympäristönsuojelumenot kääntyivät kasvuun vuonna 2020. Menoja lisäsivät julkisen sektorin tekemät suojelutoimet. Menojen kasvu ei ole ympäristön kannalta aina pelkästään positiivinen asia, sillä taustalla voi olla myös negatiivista kehitystä.

Demokratioissa tilastot ovat osa yhteiskunnallista keskustelua, päätöksentekoa sekä seurausten arviointia – ja puolueettomina ne luovat edellytyksiä kompromisseille. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää hidasta, harkitsevaa ja kyseenalaistavaa ajattelua. Jotta demokratia säilyisi informaatioyhteiskunnan perustana, tulisi tilastojen luku- ja käyttötaidosta tehdä yleinen kansalaistaito.

Miten keskustelisimme nyt vaikkapa palkkojen ostovoimasta – eli inflaatiosta ja ansioiden kehityksestä – tai nuorten mielenterveysongelmista, jos mitään tilastotietoa yhteiskunnasta ei olisi olemassa? kysyy Anna Pärnänen Euroopan tilastopäivän blogissaan. 

Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?

Kaikki tytöt eivät ole samalla viivalla, mitä tulee mahdollisuuksiin harrastaa liikuntaa. Vähiten vapaa-ajallaan liikkuvat ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset tytöt.

Kainuussa opettajat ansaitsevat selvästi enemmän kuin pääkaupunkiseudulla.

Elämme aikoja, jolloin totuutta on puolustettava näkyvästi. Vastuullamme on huolehtia demokratiaa palvelevan tilastotuotannon elinehdoista: luottamuksesta ja puolueettomuudesta.

Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekono­mystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.

Nowcasting models, which are quicker than the ones now in use, have been tested for about six months. They help to make information on turnover development in industry, construction, trade and services available significantly more quickly than before.

Eilen julkaistut elokuun inflaatioluvut kertovat hintojen nousun jatkumisesta, jota poltto­nesteiden hinnan nousun taittuminen osin lieventää.

Vietämme tänään kansainvälistä lukutaitopäivää. Syyskuun alussa käynnistynyt kansainvälinen aikuisten taitotutkimus (PIAAC) tarjoaa mielenkiintoisen tutkimusaineiston aikuisväestömme lukutaidon kehityksen tarkasteluun. Toista kertaa toteutettavan tutkimuksen tavoitteena on haastatella kasvotusten jopa 4 200 Suomessa asuvaa 16–65-vuotiasta aikuista.

Luotettavan ja nopean faktatiedon kysyntä kasvaa jatkuvasti. Säästöpaineissa tuskailevilla valtion­hallinnon organisaatioilla on kasvavia haasteita vastata tarpeisiin. Tietoaineistoa on saatavissa käyttöön valtavasti lisää kustannus­tehokkaasti hyödyntämällä laajemmin rekisteri­tietoja ja muita hallinnollisia tieto­aineistoja. Tämä edellyttää tieto- ja tilasto­ekosysteemin kehittämistä ja entistä syvempää verkostoitumista.

Entistä nopeampia Nowcasting-ennustemalleja on kokeiltu nyt puoli vuotta. Niillä saadaan reippaasti aiempaa nopeammin tietoa teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksestä.

Joidenkin kirjojen jäljiltä tuntuu että ymmärtää kaiken. Oded Galorin Ihmiskunnan nousun luettuaan ymmärtää ainakin inhimillisen pääoman valtavan merkityksen ihmiskunnan kehitykselle ja alueiden eroille. Omakin inhimillinen pääoma kasvaa lukiessa ja tilasto­kuvioita tutkiessa.

Onko matkailu Suomessa ollut vain korvike ulkomaan­matkoille, vai onko suhteemme kotimaan­matkailuun syventynyt pysyvästi?

Kaikkiaan jo tuhatkunta koululaista ja opiskelijaa on viime vuosina päässyt vahvistamaan tilasto-osaamistaan Tilastokeskuksen järjestämissä tilasto-olympialaisissa.  

Koronan katastrofaaliset vaikutukset kestävän kehityksen toimeenpanoon ovat nyt kolmantena koronavuotena kiistattomat. YK:n pääsihteerin vuosittainen kestävän kehityksen edistymistä arvoiva raportti vaatii merkittäviä lisätoimia. Suurempia investointeja tarvitaan muun muassa tilastoseurantaan.

Suomi lukuina 2022 -julkaisujen kesä alkoi tänä vuonna vauhdikkaasti: uunituoreet taskutilastot olivat jo kesäkuun alussa mukana juhlistamassa Tutkitun tiedon teemavuotta Heurekassa. Taskuun menevään julkaisuun on jälleen kerran koottu mielenkiintoisia tilastolukuja – vanhimmat lähes 300 vuoden takaa. Lue blogista toimittajan poiminnat.

Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Tilastokeskus kokeilee monin tavoin haasteellisten laskelmien laatimista Suomen osalta syksyllä 2022.

Juhannus saa suomalaiset voimalla liikkeelle ja suuntaamaan kaupungeista maaseudulle. Vuoden 2021 mobiilipaikannusdatasta laskettuja kuntakohtaisia juhannuskertoimia voit tarkastella blogista löytyvältä kartalta.

Erityisen korkean inflaation maissa hintataso on alkuvuonna oletettavasti noussut muihin Euroopan maihin verrattuna. Ennusteiden mukaan ruoan kallistuminen jatkuu. Sen seurauksena eri maiden hinnannousujen voi olettaa lopulta olevan samaa luokkaa. Maiden välisiin suhteellisiin hintatasoindekseihin tuskin on siis odotettavissa merkittäviä eroja.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan polttonesteiden hinnat jatkavat nousuaan lisääntyneen kysynnän ja supistuneen tarjonnan vuoksi. Tietoa ja eri tietolähteitä hintakehityksen tarkasteluun on tarjolla runsaasti.

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Muuttoliike kompensoi tasaisesti pientä syntyneiden määrää. Vuoden 1980 jälkeen on syntynyt 40 ikäluokkaa, jotka ovat runsaan 60 000 hengen suuruisia. Nyt niistä 14 on nettomaahanmuuton ansiosta jo yli 70 000 hengen ikäluokkia.

Ylempien toimihenkilöiden ja korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuudet painottuivat vuoden 2021 palkansaajissa koronaa edeltäneeseen aikaan nähden.

Vuoden 2021 lopun tiedoin päivitetty pistekartta kertoo paitsi aiempaakin voimakkaammasta hidastumisesta pohjoinen-etelä-suunnassa myös liikahduksesta länteen.

Heikosti lukevien poikien osuus on kasvanut huolestuttavasti. Pojat ovat kuitenkin enimmäkseen tyytyväisiä elämäänsä.

Turpeen ja kivihiilen käytön väheneminen on tuottanut haasteita niiden hinta­tilastoinnille. Hintatietoa on käytetty erilaisisa sopimuksissa, jotka on syytä tarkistaa nyt, kun tuote­kohtaisten hintojen ja alaindeksien julkaisu voi pian loppua. 

Kauppahintarekisterissä ei ole riittävästi liike- ja toimistotonttikauppoja, jotta niiden hintoja voisi arvioida empiirisellä mallilla tarkasti. Mallin tarkkuutta voidaan jatkossa parantaa laajentamalla tutkimusaineistoa muihin rekisteritietoihin ja lisäämällä tontin laatua kuvaavia tietoja, kertoo graduharjoittelussa laadittu tutkimus.

Nollatuntisopimukset eivät ole juurikaan yleistyneet vuosien 2018 ja 2021 välillä. Kaikkein yleisimpiä nollatuntisopimukset ovat koronakriisistä kärsineillä majoitus- ja ravitsemisaloilla, ja erityisen paljon tällä sopimustyypillä työskentelee nuoria.

YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpito­järjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.

Työvoimatutkimuksen uudistunut kysymistapa on osaltaan voinut nostaa hiukan yötyön­tekijöiden osuutta aiempaan verrattuna.

This year the fundamental principles of statistical work prepared by the United Nations Statistical Commission will be 30 years old. Over the years, their importance has grown in society. The fundamental principles provide a sound basis for the management and dissemination of information, especially in the public sector.

YK:n tilastotoimen laatimat tilastotyön perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta. Vuosien saatossa niiden merkitys on vahvistunut yhteiskunnassa. Perus­periaatteet luovat hyvän perustan tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla.

We are now renewing our website one section at a time. The first changes concern the main parts of our web service, that is, the pages under the Statistics section and the actual statistical data published there. The renewed statistical data pages will be available on Tuesday, 5 April 2022.

The UN's Fundamental Principles of Official Statistics instruct statistical authorities to describe in detail how statistics have been compiled. The principle can also be used to assess the reliability of other data generated in society. 

YK:n virallisen tilaston periaatteet ohjeistavat tilastoviranomaisia kertomaan tarkasti, miten tilastot on laadittu. Periaatteen avulla voidaan arvioida myös muun yhteiskunnassa syntyvän tiedon luotettavuutta. 

Vi håller på att förnya vår webbplats bit för bit. Först revideras de mest centrala delarna av vår webbtjänst, dvs. de sidor och egentliga statistikuppgifter som finns under avsnittet Statistik. De reviderade statistiksidorna tas i bruk tisdagen den 5 april 2022.

Uudistamme verkkosivustoamme nyt pala kerrallaan. Ensimmäisenä muuttuvat verkkopalvelumme keskeisimmät osat, eli Tilastot-osion alta löytyvät sivut ja siellä julkaistavat varsinaiset tilastotiedot. Uudistetut tilastotietosivut tulevat käyttöön 5.4.2022. 

Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohti vuonna 2020 – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vain 505 kiloa. Jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen edistämisen edellyttämät muutokset vaativat tuekseen avointa faktapohjaista keskustelua ja viime kädessä arjen tekoja meiltä kaikilta.

Leimakirveet heiluvat somessa, mutta kahtiajakojen molempia puolia voi ymmärtää. Nykyinen keskustelu­kulttuuri saa pohtivaiseksi bloggaajan, joka on lueskellut Lasse Lehtisen kirjaa sadan vuoden takaisesta Suomesta.

Uudet rautakauppojen hinta-aineistot otetaan käyttöön tammikuun tiedoista lähtien, jotka julkaistaan 15.2.2022. Moderni tiedonkeruu on pelastus sekä tilaston tekijöille että tiedonkeruun piirissä oleville rakennus­tarvikkeiden myyjille.

Suomessa on kansainvälisessä vertailussa hyvin koulutettu väestö, mutta silti koulutus­tason pysähtyminen – tai suorastaan lasku – huolestuttaa. Mitä tilanteelle on tehtävissä, ja miltä se näyttää tilastojen valossa?

Saamelaisista voisi tuottaa helposti monin tavoin käyttö­kelpoista tilastotietoa olemassa olevista lähteistä, muistuttaa Juho Keva saamelaisten kansallis­päivän kunniaksi. Hän laskee, että saamelaisten määrä saamelais­alueen ulkopuolisessa Suomessa on huomattavasti korkeampi kuin kielitaustan perusteella päästään tarkastelemaan.

Sämmilijn puávtáččij pyevtittiđ älkkeht maaŋgânáál kevtittettee statistiktiäđu tááláin käldein, muštoot Juho Keva sämmilij aalmugpeeivi kunnen. Sun rekinist, et sämmilij meeri sämikuávlu ulgguubiäláá Suomâst lii čielgâsávt ollâgub ko kielâtuáváá vuáđuld piäsá tarkkuđ.

Säʹmmlain vuäitči puuʹtʼted hieʹlǩeld määŋgnalla ââʹnteei statistikkteâđ teâttkääivain, kook juʹn lie leämmen, mušttat Juho Keva saaʹmi meersažpeeiʹv cisttân. Son laʹsǩǩad, što säʹmmlai mieʹrr sääʹmvuuʹd åålǥbeällsaž Lääʹddjânnmest lij jiânnai õllʼjab ko ǩiõlltuâǥǥaž vuâđald piâzzât täʹrǩstõõllâd.

Sámiid birra livččii álki buvttadit iešguđege ládje anolaš statistihkkadieđuid dain gálduin, mat mis leat, muittuha Juho Keva sámiid álbmotbeaivvi gudnin. Son rehkenastá, ahte sápmelaččaid lohku Suomas sámeguovllu olggobealde lea olu eanet, go maid gielladuogáža dáfus lea vejolaš geahčadit.

Kansantalouden tilinpito ei ota kantaa siihen, onko jokin tuotanto hyödyllistä tai aiheuttaako se suoranaista haittaa. Ekosysteemit ja luonto­arvot pitää saada mukaan kansan­talouden tilinpidon rinnalle kokonaisuutta täydentämään, mutta se ei ole helppoa.

Inflaatiosta on tullut talous­politiikan suosikki­aihe. Mitä inflaatiolla oikeastaan tarkoitetaan ja mitä se mittaa, kysyy Ilkka Lehtinen. Inflaatio on juuri nyt tärkeässä roolissa lähiajan korkojen ja pörssi­kurssien kehityksen kannalta.

Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.

Maailman maat neuvottelevat luontokadon estämisestä ja luonnon moni­muotoisuuden pelastamisesta. Tavoitteena on, että suojelualueet kattaisivat 30 prosenttia maapallon maa- ja vesialueista. Luonto­asiantuntijoiden mukaan tavoite on hyvä, mutta ei riittävä pelastamaan luonnon monimuotoisuutta.

Tieto&trendit-sivustolla tarkasteltiin koronan vaikutuksia viime vuonna yli 30 jutussa. Mitkä aiheet pistivät erityisesti silmään?

Luotettavan tiedon kysyntä on nyt valtava. Tilastokeskuksen asiantuntijoiden laatimat tilasto-oppaat tarjoavat oivallista tietoa tilastojen luonteesta ja käytöstä sekä johdattavat luotettavan tiedon lähteille. 

Nuorille suunnatut tilastokilpailut ovat tapa edistää media­lukutaitoa ja lähde­kritiikkiä. Suomen koululaiset ovat pärjänneet kisoissa hyvin. Tänä vuonna on taas uusia mahdollisuuksia oppia ja menestyä.