Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tilastojen perusperiaatteet laajemmin käyttöön yhteis­kunnassa

7.3.2022
Kuva: Risto Wuolle

YK:n tilastotoimi on määritellyt tilastotyölle hyvät periaatteet (Fundamental Principles of Official Statistics), joita tilastotiedon tuottajat ympäri maailmaa ovat toiminnassaan noudattaneet. Nämä perus­periaatteet täyttävät tänä vuonna 30 vuotta ja niiden merkitys on vuosien saatossa vahvistunut yhteiskunnassa.

Niin datan ja tiedon merkitys kuin niiden käytettävyys ovat yhteis­kunnassa kasvaneet huimasti. Digitalisaatio, tekoäly­sovellukset ja muu automaatio mahdollistavat yhä suurempien tietomäärien keräämisen tietoaltaisiin, tietokantoihin ja rekistereihin. Tiedon jakelussa on siirrytty perinteisistä paperi­julkaisuista verkko­palveluihin, infograafeihin, tiedon visualisointiin, sovelluksiin ja applikaatioihin.  

Tiedon keräämisessä, jakamisessa ja hyvässä hallinnassa on kuitenkin kyse myös yksilön ja yritysten oikeuksien turvaamisesta. Muun muassa keskustelu yksityisyyden­suojasta on voimistunut EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä.   

Perusperiaatteet tukevat tiedon hallintaa  

Tilastotyön perusperiaatteet luovatkin hyvän pohjan erilaisten tietojen hallinnalle ja jakamiselle erityisesti julkisella sektorilla. Perus­periaatteet määrittelevät tilaston tuottajien oikeudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa sekä tärkeimmät tilastotietoja laadittaessa ja julkaistaessa noudatettavat periaatteet.   

Perusperiaatteissa korostuu tietojen tuottamisen ammattietiikka, objektiivisuus, luottamuksellisuus, tuotanto­menetelmien läpinäkyvyys ja avoimuus, standardien käyttäminen sekä tuotosten luotettavuus, laadukkuus ja kattavuus.  

Tiedon hyvää hallintaa koskeva periaate edellyttää tilastojen tietolähteiden, laadinta­menetelmien ja menettely­tapojen avointa ja läpinäkyvää esittämistä helpottamaan tiedonkäyttäjiä aineiston käytössä ja hyödyntämisessä.

Nämä samat vaatimukset löytyvät, hieman eri tavoin sanoitettuna, tiedonhallintalaista (906/2019). Tiedonhallintalain keskeisenä tavoitteena on varmistaa viranomaisten hallussa olevien tietoaineistojen yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely, hyödyntäminen ja yhteentoimivuus.

Laissa edellytetään, että julkishallinnon toimijat kuvaavat tiedonhallinta­mallinsa. Mallin tulee sisältää kuvaus muun muassa toiminta­prosesseista, tietovarannoista ja niissä olevista tiedoista, tietojärjestelmistä, tiedon luovutuksesta ja tiedon säilyttämisestä.   

Julkinen hallinto edistää tiedon avaamista ja hyödyntämistä  

Suomessa valmisteltiin valtiovarainministeriön johdolla tietopolitiikan selonteko vuonna 2018. Tietopolitiikan selonteossa kuvattiin tarvittavia politiikkatoimia, joilla mahdollistetaan tiedon tehokas, turvallinen ja eettinen hyödyntäminen. Tietopolitiikalla edistetään muun muassa tiedon keräämistä, avaamista, yhdistämistä, jakamista ja säilyttämistä sekä vahvistetaan tietosuojaa ja tietoturvallisuutta ihmisten oikeuksia ja vapauksia kunnioittavalla tavalla.  

Tietopolitiikan tavoitteet huomioitiin nykyisessä hallitusohjelmassa ja valtiovarainministeriön johdolla käynnistettiin Tiedon avaamisen ja hyödyntämisen -hanke (ns. Tiha-hanke). Hankkeen osakokonaisuuksien tehtävänä on strategisten tavoitteiden määrittäminen tiedon hyödyntämiselle ja avaamiselle, tiedon saatavuuden edistäminen, tiedon laatukehikon rakentaminen ja tiedon teknisen ja semanttisen yhteentoimivuuden edistäminen.   

Tiha-hankkeessa ja tiedonhallintalaissa on samoja tavoitteita kuin tilastojen perusperiaatteissa. Tiedon tulisi olla helposti käytettävää, avointa, ymmärrettävää, yhteentoimivaa (mm. harmonisoidut käsitteet, luokitukset ja yksilöivät tunnukset), hyvin kuvattua ja laadukasta. Vain hyvin kuvattu tieto ja menetelmät sekä laadukas tietoaineisto, mahdollistavat oikean tilannekuvan muodostamisen tietoa käytettäessä ja päätöksiä tehtäessä.  

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
21.5.2024
Jukka Hoffren

Tilastot ovat luotettavia kuvauksia yhteiskunnan ilmiöistä mutta myös rajaavat ja muokkaavat käsityksiämme maailmasta ja ihmisistä. Numerot paitsi paljastavat myös kätkevät asioita, siksi tilastojen luku- ja käyttötaito on tärkeä kansalais­taito.

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

tk-icons