Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa myös tilastoihin

1.9.2017
Twitterissä: @LeaVuorinen

Yhteiskunnan muutos heijastuu väistämättä myös tilastoihin. Tilastojen kuvaaman ilmiön tai toiminta­ympäristön muuttuessa on tilastotuotannon kehityttävä, jotta tilastot edelleen kertovat sen hetkisestä todellisuudesta tarkasti ja luotettavasti.

Sote- ja maakunta­uudistus on juuri tämän tyyppinen yhteiskuntaa muuttava uudistus. Sen lisäksi että uudistuksen vaikutukset näkyvät jokaisen kansalaisen arjessa, näkyvät ne myös Tilastokeskuksen tilastoissa.

Sote- ja maakunta­uudistus on suurimpia hallinnollisia uudistuksia mitä Suomessa on tehty. Maakuntien perustamisen myötä Suomeen syntyy uusi julkisen hallinnon taso ja uusia toimijoita. Maakunnille siirtyy huomattava määrä tehtäviä kunnilta sekä jonkin verran valtiolta. Muutos tarkoittaa muun muassa valtavaa henkilöstösiirtymää työnantajalta toiselle, omaisuusjärjestelyjä, uusia vaaleja, muutoksia kuntatalouteen ja sote-palveluiden rahoitukseen, uusia hallinnollisia toimijoita ja muita yksiköitä.

Nämä muutokset vaikuttavat laajasti myös tilastoihin ja Tilastokeskuksen tilastotuotantoon. Kuntien henkilöstöä ja palkkoja kuvaavaan palkkatilastoon uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia, kun suuri määrä henkilöstöä siirtyy työnantajalta toiselle.

Kuntataloustilasto puolestaan kuvaa kuntien menoja ja tuloja sekä velkoja ja varallisuutta, jolloin tilastoon kohdistuu merkittäviä muutoksia sote-palveluiden siirtyessä kunnilta maakunnille. Muutoksella tulee olemaan huomattava vaikutus myös julkisen talouden tilastointiin kansantalouden tilinpidossa sekä julkisyhteisöjen alijäämä- ja velka­raportointiin.

Sote- ja maakuntauudistus tuo mukanaan muutoksia alue- ja sektoriluokitukseen sekä tilastojen aikasarjoihin. Sektori­luokitus­päätöksiä maakuntien ja muiden uusien yksiköiden osalta ei ole vielä tehty, sillä ne odottavat sote- ja maakunta­lainsäädännön vahvistamista. Tiedossa kuitenkin on, että julkisyhteisöjen osalta sektori­luokitukseen otetaan käyttöön uusi alasektori. Alueluokitus muuttuu muutamien kuntien vaihtaessa maakuntaa.

Aikasarjojen osalta tilanne käydään läpi tilastokohtaisesti. Mahdollisuuksien mukaan tilastoihin voidaan tuottaa uuden alueluokituksen mukaisia aikasarjoja taaksepäin. Joidenkin tilastojen kohdalla ilmiöalueen merkittävä muuttuminen voi johtaa aikasarjojen katkeamiseen.

Jokaiselle tilastolle luotettavan pohjan muodostaa tiedonhankinta. Tilastokeskus kerää tietoja yrityksiltä ja julkisen hallinnon toimijoilta sekä kotitalouksilta. Maakunnat ovat tällä hetkellä Tilastokeskuksen näkökulmasta vain osa alueluokitusta, mutta jatkossa ne tulevat olemaan julkisen hallinnon toimijoita ja näin ollen myös tärkeitä tiedonantajia Tilastokeskuksen tiedonkeruissa. Osa tiedoista saadaan hallinnollisina aineistoina, mutta osa on kerättävä tiedonkeruulomakkeilla.

Näin ollen maakunta­uudistus tarkoittaa Tilastokeskukselle myös tiedonhankinnan kehittämistä ja uusia tai laajennettuja tiedonkeruita, jotta tilastojen tarkkuus ja luotettavuus säilyvät nykyisellä tasolla.

Sote- ja maakunta­uudistuksen myötä myös tiedonkäyttäjien tarpeet muuttuvat. Mahdollisesti tarvitaan kokonaan uusia tilastoja tai joihinkin nykyisistä tilastoista on tarvetta lisätä uusia maakuntatason tietoja. Lisäksi nykyisiä tietopalveluita on arvioitava suhteessa asiakkaiden uusiin tietotarpeisiin sekä pohdittava aluetiedon uudenlaista palvelukokonaisuutta. Tilastokeskus selvittää käyttäjien tietotarpeita uusiin maakuntiin liittyen.

Edellä mainittujen tilastojen lisäksi sote- ja maakunta­uudistuksella on vaikutusta useisiin muihin Tilastokeskuksen tilastoihin, muun muassa ansiotaso­indeksiin, työvoima­kustannus­indeksiin, vaalitilastoihin ja väestötilastoihin. Tämän hetkisen tiedon valossa vaikutuksia on yhteensä noin 70 eri tilastoon, noin 30 tiedonkeruuseen sekä useisiin maksullisiin tietopalveluihin.

Osaan vaikutukset ovat merkittäviä ja osaan vähäisempiä, esimerkiksi alue­luokitus­muutosten kautta. Koska lainsäädäntöprosessi on vielä kesken, kaikkia vaikutuksia ei tällä hetkellä pystytä täysin tunnistamaan.

Tilastokeskuksessa on käynnissä erillinen hanke, jossa kehitetään tilastoja ja tietopalveluita vastaamaan sote- ja maakunta­uudistuksen tuomiin muutoksiin. Tilastokeskuksen kaikki yksiköt kattava hanke sisältää myös laajaa yhteistyötä valtionhallinnon toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Näin varmistamme yhteiskuntaamme ajantasaisesti ja luotettavasti kuvaavat tilastot asiakkaillemme jatkossakin.

Tilaa Tieto&trendit-juttukooste sähköpostiisi

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
19.5.2021
Tiina Karppinen, Heidi Pirtonen

Kannustamme kuntia ja kuntapäättäjiä seuraamaan omaa materiaalien- ja energiankulutustaan, jätteiden syntyä, suojeltujen luontokohteiden määrää sekä kuntalaisten hyvinvointia. Kiertotalouteen panostava kunta houkuttelee alueelleen myös kiertotalouteen liittyvää liiketoimintaa ja investointeja.

Blogi
28.4.2021
Hannele Orjala

Lapsia koskevaa tietoa on paljon, mutta usein koetaan, että se on sirpaleista ja hajallaan. Tätä puutetta Tilastokeskus paikkaa tuottamalla laajan Tieto&trendit -artikkelisarjan lasten maailmaa avaavista tilastotiedoista. Lapset Suomessa -artikkelisarja nostaa esille yhteiskunnallisesti merkittävän aiheen tuottamalla vuoden ajan analyysia lasten elinoloista noin 30 artikkelin välityksellä.

Artikkeli
26.3.2021
Hanna Jokimäki, Jari Nieminen, Aura Pasila, Jukka Pitkäjärvi, Kaija Ruotsalainen

Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilasto­tuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterin­pitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tieto­varantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannus­säästöjä ja tuottavuus­loikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.

Blogi
10.3.2021
Ville Vertanen

Kun halutaan lisätä laadukkaan tilastotiedon käyttöä yhteiskunnassa, tulee tiedon löytämisen olla helppoa. Tilastotoimijoiden kunnianhimoisena tavoitteena on yhden luukun periaate, jossa kaikki virallinen tilastotieto löytyy samasta paikasta.

Blogi
15.2.2021
Miia Huomo

Syrjäisemmilläkin alueilla voi olla suhteessa asukasmäärään paljon yksinasuvia, enemmistö asuu kuitenkin isoissa kaupungeissa. Sen kertoo Paavo, Tilastokeskuksen postinumero­aluetilastot-palvelu. 

tk-icons