Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Tilasto-osaamista voi kasvattaa kisaamalla

5.1.2022
Kuva: Shutterstock

Informaation määrä lisääntyy huimaa vauhtia. Osa on vääjäämättä harhaan­johtavaa, vaikka asia saatetaankin esittää virallisena totuutena. Eri medioissa on esillä runsaasti myös tilasto­muotoista tietoa, jonka luotettavuus saattaa kuitenkin vaihdella paljon.

Tahattomasti tai tahallisesti jaetulle harhaan­johtavalle ja virheelliselle tiedolle löytyy suotuisa maaperä niihin kritiikittömästi asennoituvissa ihmisissä. Usein valeuutisten pohjana käytetään tosiasiaa, johon yhdistellään fiktiota. Tietoja saatetaan paisutella, vääristellä ja asettaa harhaan­johtavaan yhteyteen.

Virheellisen tiedon tahallisessa levittämisessä käytetään hyväksi ihmisten kokemia epäkohtia ja pelkoja. Omakohtaisiksi muotoillut tarinat herättävät tunteita ja voimakkaita reaktioita, mitä viranomaistieto ei tee.

Osa virheellisestä tiedosta on harmitonta, mutta osa voi olla jopa vaarallista, jos siihen luotetaan esimerkiksi terveyteen tai talouteen liittyvissä päätöksissä. Tällöin seuraukset voivat olla hyvinkin pitkäaikaisia ja vahingollisia.

Voidaankin sanoa, että media­lukutaito ja lähdekritiikki ovat nykyajan tärkeitä kansalais­taitoja. Niiden avulla lukija kykenee paremmin arvioimaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä, ääniä, tilastotietoja ja -kuvia. Mutta miten tilasto­muotoiseen tietoon voi luottaa, ja miten kriittistä lukutaitoa voidaan kehittää ja vahvistaa?  

Erinomainen keino nuorille syventää tilasto-osaamistaan on osallistua tilasto­kilpailuihin. Tilastokeskus on mukana oppilaitoksille suunnatuissa tilastokilpailuissa, joihin osallistumalla voi vahvistaa tilastojen lukutaitoa ja ymmärrystä tilastotiedon merkityksestä elämän eri osa-alueilla.  

Tällä hetkellä Tilastokeskuksen kautta voi ilmoittautua kahteen kansainväliseen tilasto­aiheiseen kisaan, joissa mitataan nuorten taitoa analysoida, havainnollistaa ja tulkita tilastollisia aineistoja sekä esittää niistä johtopäätöksiä. Kilpailuissa on kategoriat eri ikäisille kilpailijoille, ja molempiin voi osallistua joko yksin tai joukkueen kanssa. Kilpailut ovat luonteeltaan erityylisiä, ja niihin ehtii vielä hyvin mukaan.  

Tilasto-olympialaisten karsintavaiheessa vastataan tietokoneella monivalinta­tehtäviin, jonka jälkeen jatkoon päässeet joukkueet toteuttavat kansallisena finaali­tehtävänä pienen tilastollisen tutkimuksen. Eri maiden voittajajoukkueet tekevät Euroopan finaaliin kaksiminuuttisen videon aiheesta “Environment and statistics”.

Viimeisenä vaiheena järjestetään kansallinen yleisöäänestys videoista toukokuussa 2022. Tilasto-olympialaiset järjestetään nyt viidettä kertaa osana EU:n tilastovirasto Eurostatin järjestämää Euroopan tilastokilpailua. Osallistujamaita on 19. Ilmoittautumis­aika tilasto-olympialaisiin päättyy 4.2.2022.  

Tilastojulistekilpailussa etsitään parhaita tilastojulisteita, joissa kiinnostavat tarinat esitetään tilastollisia apuvälineitä käyttäen tiivistettynä A1-kokoiseen esitykseen. Julisteen aihe on tällä kertaa vapaavalintainen. Parhaat julisteet jatkavat kansainväliseen loppukilpailuun. 

Kansainvälinen tilastojulistekilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailu on osa kansainvälistä tilastojen luku- ja käyttötaito­projektia (International Statistical Literacy Project). Suomessa kilpailu toteutetaan yhteistyössä Tilastokeskuksen, Matemaattisten Aineiden Opettajien liiton MAOL ry:n ja Suomen Tilastoseura ry:n kanssa. Ilmoittautumisaika päättyy 15.12.2022.

Suomalaiset nuoret ovat menestyneet hyvin aiempien kilpailujen kansainvälisillä areenoilla. Viimeksi Paraistenseudun koulun oppilaat saivat kunniamaininnan julisteellaan Suomi kierrättää.

Tilasto-olympialaisten viimeisin suomalais­menestyjä tuli Viikistä, kun yläkoulun ryhmä tuli toiselle sijalle lukuvuosien 2018–2019 kilpailussa. Vuotta aiemmin Suomeen saatiin tuplavoitto, kun sekä yläkoulu- että lukioikäisten sarjoissa yllettiin ensimmäiselle sijalle.   

Kilpailujen voittajille on luvassa hyvien rahapalkintojen lisäksi myös tavara­palkintoja. Myös matka palkinto­tilaisuuteen on tiedossa, jos koronatilanne sen sallii.   

Kannustetaan nuoria luotettavan tiedon äärelle – vaikkapa tällä videolla!  

 

Leena Aulaskari, kilpailukoordinaattori, tilasto-olympialaiset 

Jaana Kesti, maakoordinaattori, tilastojulistekilpailu 

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
19.3.2024
Jaana Huhta

Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Blogi
16.2.2024
Markus Sovala

Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.

Blogi
1.9.2023
Maija Metsä

Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?

Blogi
2.5.2023
Tapio Kuusisto

Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja risti­riitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.  

Blogi
12.1.2023
Markus Sovala

Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tieto­varallisuus, joka on Suomen kilpailu­etu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.  

tk-icons