Vuoden 2018 lakimuutos ei johtanut hintojen alenemiseen, lonkerot kallistuivat yleistä hintatasoa enemmän. Tämän kesän uudistuksen vaikutusta on aikaista arvioida. Kesäkuussa vahvempien oluiden ja siiderien hinnat eivät juuri muuttuneet.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva31_2048x1365.jpg)
Talouden kokonaiskuva synkkenee, mutta valopilkkujakin on
Viime aikoina on saatu merkkejä talouskasvun hidastumisesta sekä Suomessa että Euroopassa. Kokonaistilanne on voimakkaan kaksijakoinen.
Tuotannossa teollisuuden ja rakentamisen arvonlisäyksen volyymi on kääntynyt laskuun. Hiipuva talonrakentaminen huolettaa, ja teollisuudessa tuotanto laskee monella toimialalla.
Työllisyystilanne on edelleen hyvä, vaikka työmarkkina on alkanut osoittaa pehmenemisen merkkejä.
Myönteisellä puolella ovat myös energiainvestoinnit ja tuontienergian halventuminen viime talven kriisitasolta.
Energia on heiluttanut vaihtotasetta
Vuonna 2022 vaihtotase heikkeni rajusti tuontienergian kallistuessa. Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla tilanne on energian osalta helpottanut. Tämä näkyy myös vaihtotaseessa.
Venäjän hyökkäyssotaa seurannut energiakriisi kasvatti käypähintaisen energiatuonnin ennätyslukemiin vuonna 2022. Laukkaavat hinnat ja raakaöljyn hinnan nousu painoivat tavaroiden ja palveluiden taseen poikkeuksellisen alijäämäiseksi.
Kriisitalvesta selvittiin kuitenkin pelättyä paremmin, ja energiatuotteiden tuonti kääntyi reippaaseen laskuun vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.
Energiatuotteiden tuonnin supistuminen on pienentänyt vaihtotaseen alijäämää. Sen neljän neljänneksen liukuva summa oli vuoden 2023 toisella neljänneksellä 3,2 miljardia. Vuonna 2022 vaihtotase oli 6,8 miljardia alijäämäinen.
Vuoden 2022 vaihtotase on syyskuussa 2023 tarkentunut kolme miljardia ylöspäin. Tavanomaista suuremman revision taustalla on useampi mm. hintoihin liittyvä tekijä, joista ei saatu tietoa ennen syyskuuta ja joiden seurauksena sekä ulkomaita koskevat omaisuustulot että omaisuusmenot ovat tarkentuneet.
Yrityssektorin myönteinen trendi katkesi rakentamisessa ja teollisuudessa
Yrityssektorilla on havaittavissa kaksi kehityssuuntaa. Teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne synkkeni vuoden toisella neljänneksellä. Pidempi trendi, eli koronakuopasta alkanut myönteinen kehitys, kuitenkin osin jatkui alkuvuodesta.
Neljännesvuosisektoritilinpidon luvut osoittavat yrityssektorin pitkään jatkuneen nousujohteisuuden hiipumista toisella neljänneksellä. Sektorin voitot supistuivat. Voittojen supistumiseen tosin osaltaan vaikutti kevään palkankorotukset. Ensimmäisellä neljänneksellä yrityssektorin voitot kasvoivat.
Neljännesvuositilinpidon mukaan Suomen talouden arvonlisäyksen yhteenlaskettu volyymi kasvoi huhti-kesäkuussa prosentin edellisestä neljänneksestä ja 0,8 prosenttia vuodentakaisesta. Rakentamisen lisäksi heikkenevää kehitystä nähtiin metsä-, metalli- sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa.
Rakentamisen volyymi on pienentynyt vuoden 2022 heinä-syyskuusta lähtien.
Perjantaina 15.9. julkaistun tuotannon suhdannekuvaajan mukaan heinäkuun 2023 työpäiväkorjattu tuotanto kasvoi 1,5 prosenttia vuodentakaisesta ja kausitasoitettu tuotanto 0,7 prosenttia edelliskuukaudesta.
Yksityisten investointien volyymi supistui 2023 huhti-kesäkuussa edellisestä neljänneksestä. Investoinnit talorakennuksiin vähenivät selvästi, mutta tuulivoimainvestointien vahva vire jatkuu. Maa- ja vesirakentamiseen sisältyvät tuulivoimainvestoinnit olivat ennätystasolla vuonna 2022.
Korot ja inflaatio kurittaneet kotitalouksia, velkaantumisaste laskuun ensi kertaa 2000-luvulla
Positiivinen uutinen kesältä oli, että palkansaajien reaalisen ansiotason kehitys kääntyi kasvuun vuoden 2023 toisella neljänneksellä. Tätä ennen reaaliansiot laskivat neljännesvuosittain tarkasteltuna seitsemän vuosineljännestä peräkkäin.
Takeita positiivisen kehityksen jatkumisesta ei kuitenkaan ole. Työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysasteen trendi on viimeisimpien tietojen mukaan ollut laskeva.
Korkojen nousun vaikutukset ovat alkaneet näkyä kotitalouksia kuvaavissa luvuissa.
Yksi merkittävä käänne nähtiin jo loppuvuodesta 2022, kun vuosia jatkunut kotitalouksien velkaantumisasteen kasvu kääntyi laskuun. Sitä ennen velkaantumisaste laski viimeksi 1990-luvulla.
Reetta Karinluoma, Nata Kivari ja Tapio Kuusisto työskentelevät yliaktuaareina kansantalouden tilinpidon parissa Tilastokeskuksessa.
Lue samasta aiheesta:
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2023/kuusisto/loka/kuusisto_istock137925642-artikkeli-1200x800.jpg)
Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/nieminen_kristiina_1.jpg)
Rajoitukset, tarjonnan väheneminen ja hintojen nousu ovat heijastuneet kotitalouksien kulutukseen, jossa on tapahtunut ennennäkemättömiä muutoksia.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva55_2048x1365.jpg)
Entä jos hallitusneuvotteluissa keskusteltaisiin ensitöiksi kuntoon laitettavista kohteista eikä leikkauksista. Jos moderniin rahateoriaan on uskominen, se voisi käydä päinsä, ihmettelee Jouni Kotkavuori Stephanie Keltonin Alijäämämyytti-kirjan äärellä.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/nieminen_kristiina_1.jpg)
Tilastokeskuksen ja Traficomin hintaindeksit tarjoavat kaksi erilaista näkökulmaa taksimatkojen hintoihin. Kummatkin ovat käyttökelpoisia, kunhan lukuja tulkitessa huomioi toteutuksen erot.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva26_2048x1365.jpg)
Euroopan toimialaluokitus NACE on julkistettu. Edessä on kuitenkin vielä pitkä tie ennen kuin se on käytössä kaikissa tilastoissa. Toimialaluokitus on kehikko talouden rakenteiden ja kehityksen ymmärtämiseen.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2021/pirtonen_hautakangas/art2/pirtonen_hautakangas_kiertotalous_artikkeli_2048x1365.jpg)
Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/kuusisto_tapio_1.jpg)
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva69_2048x1365.jpg)
Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/lehtinen_ilkka_1.jpg)
Pellervon taloustutkimus (PTT) on ennustanut ruuan hinnan nousuksi tänä vuonna 11 prosenttia. Mihin ennuste perustuu, nousevatko kaikki hinnat ja mitkä nousevat nopeimmin?
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva54_2048x1365.jpg)
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
![](/tietotrendit/media/uploads/blogi2022/kuusisto/syys/_artikkeli_2048x1365.jpg)
Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/nieminen_kristiina_1.jpg)
Eilen julkaistut elokuun inflaatioluvut kertovat hintojen nousun jatkumisesta, jota polttonesteiden hinnan nousun taittuminen osin lieventää.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva65_2048x1365.jpg)
Kuluttajien luottamusindikaattori on historiallisissa pohjalukemissa. Suomen talouden lisäksi pelätään kolhuja omalle taloudelle. Aiemmin kuluttajien luottamus on ennakoinut yleistä talouskehitystä.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/heikkinen_joni_1.jpg)
Entistä nopeampia Nowcasting-ennustemalleja on kokeiltu nyt puoli vuotta. Niillä saadaan reippaasti aiempaa nopeammin tietoa teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja palveluiden liikevaihdon kehityksestä.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/kananoja_harri_22.jpg)
Erityisen korkean inflaation maissa hintataso on alkuvuonna oletettavasti noussut muihin Euroopan maihin verrattuna. Ennusteiden mukaan ruoan kallistuminen jatkuu. Sen seurauksena eri maiden hinnannousujen voi olettaa lopulta olevan samaa luokkaa. Maiden välisiin suhteellisiin hintatasoindekseihin tuskin on siis odotettavissa merkittäviä eroja.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2022/kohvakka/huhti/kohvakka_lapsiperheiden_velat_artikkeli_2048x1365.jpg)
Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/lehtinen_ilkka_1.jpg)
Inflaatiosta on tullut talouspolitiikan suosikkiaihe. Mitä inflaatiolla oikeastaan tarkoitetaan ja mitä se mittaa, kysyy Ilkka Lehtinen. Inflaatio on juuri nyt tärkeässä roolissa lähiajan korkojen ja pörssikurssien kehityksen kannalta.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/mustonen_anna_1.jpg)
Finnveran vientitakuut ja erityistakaukset esitetään jatkossa valtion takauskannan sijaan erillisessä, lakisääteisille takauksille varatussa kohdassa julkisyhteisöjen vastuiden julkaisussa. Muutoksen myötä Suomen valtion takausten vertailtavuus muihin EU-maihin paranee.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/lehtinen_ilkka_1.jpg)
Kuluttajahintaindeksi mittaa hintojen muutosta, ei hintatasoa, Ilkka Lehtinen muistuttaa. Tällä on ratkaiseva merkitys pohdittaessa, onko korkea inflaatio vain väliaikaista, kuten keskuspankkiirit ja ekonomistit ympäri Eurooppaa vakuuttelevat.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2021/kananoja_kangassalo_nieminen_parikka/joulu/kananoja_kangassalo_nieminen_parikka_pohjoismaiden_hintataso_artikkeli_2048x1365.jpg)
Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/lehtinen_ilkka_1.jpg)
Kohoavat kustannukset eivät enää automaattisesti siirry kuluttajahintoihin takavuosien tapaan, kirjoittaa hinta-asiantuntija, joka näkee tämän hetken tilanteessa yhtäläisyyttä kolmen vuoden takaiseen huonoon satoon. Elintarvikkeiden hintakilpailu on kovaa, ja tavallinen viljelijä jää siinä pelissä teollisuuden ja kaupan jalkoihin.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2021/arhosalo/arhosalo_rakennuskustannusindeksi_artikkeli_2048x1365.jpg)
Puurakentamisen kasvu ja muut muutostrendit näkyvät ensi vuoden alussa käyttöön tulevassa uudistuneessa indeksissä.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2021/kuussaari_partanen/kuussaari_partanen_kasvuyritykset_artikkeli_2048x1365.jpg)
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva23_2048x1365.jpg)
Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Arvonlisään pohjautuvien vientilukujen tarkastelu auttaa tunnistamaan tuontiriippuvaisia toimialoja ja lisää ymmärrystä viennin kerryttämistä tuloista Suomen taloudelle.
![](/tietotrendit/media/uploads/blogi2020/peltola_eemeli/elo/peltola_eemeli.jpg)
Pitkät talouden nousukaudet hälventävät käsitystämme riskeistä, joiden takia rahoitusmarkkinat ajautuvat aika ajoin finanssikriiseihin. Syklejä voidaan kuitenkin tarkastella asuntojen hintojen ja luottojen avulla, kertoo Tilastokeskuksessa laatimani maisterintutkielma.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/kuusisto_tapio_1.jpg)
Talous supistui pahimpia pelkoja maltillisemmin viime vuonna, mutta Suomen harmaantuminen jatkuu. Koronakriisin seurauksena talouden uudistumistakin tapahtuu.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/nieminen_kristiina_1.jpg)
Poikkeustilanteessa hinta-aineistoa joudutaan paikkaamaan tavallista enemmän. EU-maiden kesken on sovittu yhteiset pelisäännöt puuttuvien tietojen imputoinnille.
![](/tietotrendit/media/uploads/blogi2021/laakko/helmi/laakko_artikkeli_2048x1365.jpg)
Henkilöstökulut ulkomailla sijaitsevissa suomalaisomisteisissa teollisuusyrityksissä ovat kasvaneet ripeämmin kuin kotimaassa. Vuonna 2018 ero ulkomailla ja Suomessa sijaitsevien yksiköiden kuluissa oli enää marginaalinen ulkomaisen eduksi. Toimialoittaiset erot ovat toisaalta suuria.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/lehtinen_ilkka_1.jpg)
Koronapandemian alkuhämärässä Ilkka Lehtinen uskaltautui luotaamaan inflaatiokehitystä. Kuinka kävi, ja miksi?
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/nieminen_kristiina_1.jpg)
Mihin kaikkeen Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaa inflaatiolukua käytetään? Entä miten se vaikuttaa kansalaisten elämään? Blogissa kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva34_2048x1365.jpg)
Ovatko yritykset saaneet sopeutettua kulujaan liikevaihdossa tapahtuneisiin muutoksiin? Muun muassa se tuo suhdannetilinpitoon epävarmuutta. Myös muutokset terveydenhuollossa ovat nyt täysin poikkeuksellisia, ja sekin heijastuu toimialaa koskevien tietojen laskentaan.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva39_2048x1365.jpg)
Useimmilla aloilla pk-yritykset ovat pärjänneet suuria yrityksiä paremmin. Pk-yritystenkin liikevaihto alkoi silti monella alalla heikentyä toisella neljänneksellä. Samaan aikaan merkittävä osa maksetuista koronatuista näyttää suuntautuneen pienille ja keskisuurille yrityksille. Kenties juuri tukien avulla pk-yritysten heikon positiiviset odotukset loppuvuodelle saattavat vielä toteutua.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva40_2048x1365.jpg)
Velanotolla pelataan aikaa. Siinä on vaaransa, mutta se voi onnistua, jos velalla luodaan uskoa.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/kaunisto_jarkko_1.jpg)
Kun tulot putoavat, säästöt voivat kasvaa vain jos kulutusmenoja vähennetään vielä enemmän. Näin on käynyt aiemmissakin talouskriiseissä.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/paavilainen_paula_1.jpg)
Kuudessa suurimmassa kaupungissa on viimeisen vuoden ajan aloitettu rakentaa noin 3 500 asuntoa enemmän kuin uusia rakennuslupia on haettu. Hupenevatko lupavarastot hiljalleen hidastaen rakentamisen laivan kulkua?
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/nieminen_kristiina_1.jpg)
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin inflaatioennuste julkistetaan aina kuun lopussa Eurostatin verkkosivuilla. Ennakko on suurelta osin hyvinkin osuva, vaikka hyödykkeiden hintatietojen keruussa esiintyneet haasteet ajoittain heikentävät osuvuutta kymmenesosadesimaaleissa.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2020/tupala/kesa/tupala_suomen_rahoitusasema_artikkeli_2048x1365.jpg)
Julkinen sektori ja kotitaloudet ovat velkaantuneet jo pitkään, yritysten lainarahoituksen kasvu on ollut maltillisempaa. Kokonaisuudessaan Suomen kansantalouden rahoitusasema oli koronakriisin alkaessa heikompi kuin finanssikriisiin lähdettäessä.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/rothovius_tuomas_1.jpg)
Lamasta puhuttaessa olisi hyvä huomioida talouden muitakin mittareita kuin bkt, kirjoittaa kokenut kansantulolaskija. Esimerkiksi työttömyys ja kotitalouksien reaalitulot ovat merkittäviä kansalaisten kannalta, konkurssit ja rahoituslaitosten luottotappiot yritysten osalta.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/pehkonen_sampo_1.jpg)
Koronapandemian tutisuttaessa taloutta monet indikaattorit osoittavat jyrkkää nousua tai laskua. Palkansaajien palkkatuloissa muutos on ollut maltillisempaa. Palkkasummat kasvoivat edellisvuodesta maaliskuussa ja näyttäisivät huhtikuussa pienentyneen pelättyä vähemmän.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/parnanen_anne_1.jpg)
Noin 60 prosenttia suomalaisista on vähentänyt kulutustaan koronakriisin takia, kertovat kuluttajien luottamus -tutkimuksen lisäkysymyksiin saadut vastaukset. Noin neljä kymmenestä arvioi, ettei pandemialla ole ollut vaikutusta heidän kulutukseensa.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/horkko_antti_1.jpg)
Teollisuudessa ympäristönsuojeluinvestointien osuus pääoman bruttomuodostuksesta on vain reilu 2 prosenttia. Kun huomioidaan t&k-menojen pääomittamisen eriävät käytännöt ja ympäristönsuojeluinvestointien tarkat kriteerit, ovat investoinnit ympäristön kannalta kuitenkin myönteisempiä kuin mitä tuo investointien suhdeluku antaisi ymmärtää.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/peltola_juuso_1.jpg)
Kun taloudellisia mittareita suhteutetaan päästöihin, monet korkean tuottavuuden toimialoista ovatkin joukon viimeisiä. Palvelualojen arvo puolestaan nousee.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/lehtinen_ilkka_1.jpg)
Tehdyt työehtosopimukset, hyödykeverojen korotukset, raakaöljyn hinta… monet tekijät ovat tiedossa, mutta koronakriisin vaikutukset arvaamattomia. Inflaatioasiantuntija hahmottelee kaksi skenaariota tulevalle hintatason kehitykselle.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/kuusisto_tapio_1.jpg)
Kun 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä talouskasvun veturina oli sähkö- ja elektroniikkateollisuusvetoinen vienti, on 2010-luvulla kasvua ylläpitänyt kotimarkkinakysyntä.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2020/kokkonen/tammi/kokkonen_asuntotuotanto_artikkeli_2048x1365.jpg)
Asuntotuotanto nousi jälleen uuteen ennätykseen viime vuonna. Onko tuotanto ollut järkevällä tasolla?
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/rothovius_tuomas_1.jpg)
Työsopimusneuvottelut ovat taas käynnissä, ja niitä avitetaan paikoitellen myös lakoilla ja työsuluilla. Monenlaisia talousvaikutuksia näkyy lasketun lakkojen aiheuttamista taloudellisista menetyksistä, mutta mikä niistä on oikea?
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva21_2048x1365.jpg)
Viime viikkoina on ihmetelty Suomen talouden mysteeriä. Teollisuustuotanto on vielä kesällä ollut hyvässä kasvussa, vaikka tavaroiden ulkomaankaupan kasvu on selkeästi hidastunut, ja tärkeimmissä vientimaissa talous junnaa paikoillaan. Globalisoituneessa maailmassa tilastoja ei voi enää tehdä tai lukea kuten ennen. Teollisuustuotanto jakautuu tänä päivänä sekä tavaroiden että palveluiden ulkomaankauppaan.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva10_2048x1365.jpg)
Asuntokauppa on piristynyt viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna etenkin pääkaupunkiseudulla, mutta rakentaminen on vähenemässä. Erot alueiden välillä ja sisällä ovat huomattavia, analysoivat Tilastokeskuksen asiantuntijat. Muita asunto- ja rakennusmarkkinoiden kehityssuuntia ovat vuokralla asumisen yleistyminen edelleen ja suuret yhtiölainaosuudet, joiden kasvu näyttäisi viime aikoina kuitenkin pysähtyneen.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/paavilainen_paula_1.jpg)
Uusien osakeasuntojen rakentaminen vuokratontille yleistyy, mutta alueittaiset erot ovat suuria. Vuokratontille rakennetuista asunnoista ja niiden kaupoista on heikosti virallista tilastotietoa. Ilmiön vaikutuksia tutkitaan käytettävissä olevien aineistojen avulla ja huomioidaan asuntojen hintatilastojen kehittämisessä.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/kuusisto_tapio_1.jpg)
Tilinpidon aikasarjakorjausten johdosta Suomen bruttokansantuotteen taso nousi vuosina 2010–2018 noin 1–2 miljardia per vuosi. Suomen talouden kokonaiskuva säilyi silti ennallaan.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokuvat/2048x1365/ttrendit_vakiokuva16_2048x1365.jpg)
Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2019/vuorio_kokkonen_kannisto_korhonen/artikkeli1/kannisto_vuorio_kokkonen_korhonen_asuntokatsaus2_artikkeli_2048x1365.jpg)
Asuntotuotanto on jo useamman vuoden painottunut yksiöihin kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Viime vuonna myös niille myönnetyt rakennusluvat kuitenkin kääntyivät laskuun.
- Mihin ja miten paljon yksiöitä on rakennettu?
- Mihin hintaan yksiöillä käydään kauppaa ja niitä vuokrataan?
- Entä keitä vuokrayksiöissä asuu?
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/nieminen_kristiina_1.jpg)
Hallinnollisten päätösten vaikutusta hintakehitykseen voidaan tutkia nyt, kun käytössä on massa-aineistoa esimerkiksi lääkkeiden hinnoista ja myyntimääristä.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2019/kokkonen_paavo/kokkonen_paavo_rakennusluvat_artikkeli_2048x1365.jpg)
Viisi vuotta jatkunut uudisrakentamisen kasvu on taittumassa. Vielä rakennetaan paljon, mutta käänne näkyy hankkeiden aloituksissa.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/nieminen_kristiina_1.jpg)
Digitalisaation myötä on käytettävissä entistä tarkempaa tietoa kansalaisten ostamien tuotteiden ja palveluiden myyntihinnoista ja ostetuista määristä. Perinteikäs kuluttajahintaindeksin laskenta mullistuu, kun hyödynnetään tätä massadataa.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2018/moilanen/moilanen_talouden_kaanne_artikkeli_2048x1365.jpg)
Suhdannetilannetta seurataan nyt silmä kovana etsien merkkejä käänteestä. Ekonomisteilla on tahosta riippuen erilainen käsitys siitä, miten hyvänä talouskasvu vielä jatkuu. Mitä kertovat yritysten tilanteesta liikevaihtokuvaajat?
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2018/lahtinen_jose/lahtinen_syntyvyys_artikkeli_2048x1365.jpg)
Pientalotuotanto on laskenut rajusti huippuvuosiin verrattuna, ja talot rakennetaan entistä pienemmiksi. Tietyillä alueilla kuten länsirannikolla pientalorakentaminen on vilkkaampaa kuin muualla Suomessa.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2018/paavilainen/paavilainen_rakennnusluokitus_artikkeli_2048x1365.jpg)
Uusi rakennusluokitus tähtää entistä parempaan tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Uutta on myös rakennusluokitin -työkalu, joka helpottaa uusien luokkakohtaisten kuvausten ja luokituksen soveltamista.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2018/vuorio/vuorio_asuntomarkkinakatsaus_artikkeli_2048x1365.jpg)
Kerrostalorakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asuntomarkkinoilla:
- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.
- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.
- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/andersson_atro_1.jpg)
Varainsiirtoveroaineiston perusteella kotitaloudet ovat ostaneet myös alkuvuonna 2018 valmistuneista uusista asunnoista yli 80 prosenttia. Yhtiölainat kasautuvat enenevissä määrin kotitalouksille.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2018/savela/kohtuubudj/savelakohtuubudjetti_2048x1365.jpg)
Pienellä budjetilla elävän kulutus kohdistuu asioihin, jotka ovat 2000-luvulla kallistuneet virallista inflaatiota enemmän, analysoi Olli Savela. Raskaimmin köyhien kukkaroa on kurittanut vuokralla asuminen.
![](/tietotrendit/media/uploads/tt2018/lehtinen/lehti_huhti/lehtinen_0537346r_2048x1365.jpg)
Palveluiden ja tuontitavaroiden reaalihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkökulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa.
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/andersson_atro_1.jpg)
Viime aikoina on kirjoitettu paljon niin sanotun piilovelan kasvusta[1]. Termillä viitataan uusien asuntojen myynnissä käytettäviin yhtiölainoihin, joiden avulla uusiin asuntoihin pääsee käsiksi pienemmällä omarahoitusosuudella, kun varsinainen kauppahinta jää alhaisemmaksi kuin asunnon velaton myyntihinta[2].
![](/tietotrendit/media/uploads/vakiokirj/lehtinen_ilkka_1.jpg)
Elintarvikkeiden hintojen vuosimuutos painui miinukselle huhtikuussa 2014 paljon mainostetun halpuutuksen myötä. Kampanjan markkinoinnissa unohdettiin kertoa, että vuosina 2011–13 elintarvikkeiden hinnat nousivat vuositasolla 5–6 prosenttia.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Yhdeksänkymmentävuotiaan Suomen yrityksillä meni vielä kovaa, kunnes vuosien 2008 ja 2009 taitteessa maailmantalous romahti. Satavuotiaan Suomen talous näyttää taas valoisalta: kasvua syntyy laajalla toimialarintamalla, luottamus talouden tilaan on vahvaa ja mediat suoltavat positiivisia talousuutisia toisensa jälkeen.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Suomen teollisuuden johtamiskäytännöt ohittavat laadullaan Saksan ja lähentelevät Yhdysvaltoja. Seurannan osalta tulokset ovat suorastaan erinomaisia. Tavoitteen asettamisessa ja kannustimissa on yhä kirittävää.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Ravinnon hintojen sopeutuminen EU-aikaan alkoi jo vuonna 1986, kirjoittaa hinta-asiantuntija Ilkka Lehtinen.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Pientalorakentamisen vasta heräillessä horroksesta asuinrakentamisella menee yleisesti lujaa. Kehitystä selittää kerrostalorakentamisen poikkeuksellisen pitkään jatkunut vahva kasvu.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Suomi ei ole eurooppalaisittain kohtuuttoman kalliin ruuan maa, osoittavat hinta-asiantuntija Ilkka Lehtisen laskelmat.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Älykaupungissa kiinteistöt säätelevät sähkönkulutustaan, ruuhkat katoavat ja ympäristö puhdistuu. Smart City -kehityksen edelläkävijöitä löytyy eri puolilta maailmaa ja Helsingin Kalasatamasta.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Talouskasvuennusteita on nostettu ja inflaatioennusteita laskettu. Lukuja lyödään pöytään syksyn palkkaneuvotteluissa. Inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtinen arvioi inflaation painuvan alle yhden prosentin.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Sodat, devalvaatiot, öljykriisit ja riippuvaisuus ulkomaankaupasta yhdistettynä omaan talouspolitiikkaan ovat tehneet Suomesta korkean hintatason maan. Reippaasta hintojen noususta huolimatta taloutemme on kehittynyt voimakkaasti itsenäisyyden aikana, Ruotsiakin nopeammin viime vuosiin asti. EU-kaudella inflaatio on talttunut mutta myös talouskasvu hidastunut.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Helsingissä ja Tampereella lähivuosien asuntotuotannolle asetettuja tavoitteita on jo lähestytty, Turussa siitä jäädään kauas. Tuotantomäärien olisi kuitenkin noustava useita kymmeniä prosentteja, jotta kaupungistumisskenaarion vaatimaan asuntotarpeeseen voitaisiin vastata.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Velkajärjestelyyn hakevat ovat entistä nuorempia ja entistä pienituloisempia. Heidän velkansa ovat kuitenkin pienempiä kuin 2000-luvun alun hakemuksissa.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Suomen yrityssektorin suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut tasaisesti jo pidemmän aikaa. Kasvua selittävät lähinnä ulkomaiset ja kotimaisten yritysten väliset lainat, sillä velkaantuminen on ollut hitaampaa ilman niitä.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Suomalaisten velkaantuminen oli nopeaa 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sittemmin kasvu on hidastunut. Etenkin nuoret ovat muuttuneet varovaisiksi lainanottajiksi. Velkojen sitoutuminen pääosin asuntoihin ja vähäiset rahoitusvarat ovat kotitalouksien velkaantumisen riskejä.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Pääkaupunkiseudulla rakennetaan kerrostaloja niin vilkkaasti, että resursseista alkaa olla jo pulaa. Syrjempänä ja pientalorakentamisessa on hiljaista.
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos on ollut muutaman kuukauden miinuksella. Kuitenkin Tilastokeskuksen julkistuksessa puhutaan inflaatiosta – pitäisikö puhua jo deflaatiosta?
![](/tietotrendit/static/img/tt_placeholderImg.png)
Julkisen talouden kansainväliseen vertailuun ja johtopäätösten tueksi on tarjolla niin yksittäisiä tunnuslukuja kuin laajempia tilastokokonaisuuksia. Aina tilastojen tulkinta ei kuitenkaan ole helppoa, kuten Suomessa viime aikoina käyty keskustelu julkisen sektorin koosta osoittaa. Yksi luku, etenkin väärintulkittuna, johtaa helposti harhaan.