Eri maiden digitalouksia voidaan vertailla kokeellisten tilastojen pohjalta. Kuinka iso osuus digitaalisilla alustoilla, verkkokaupalla ja muilla digitaalisen talouden toimialoilla on koko kansantaloudessa?
Uudet ilmiöt vaativat uudistamaan kansantalouden tilinpitoa
Jo kaksi vuotta jatkuneen koronakriisin vaikutukset koko talouteen ja sen eri osiin kiinnostavat edelleen. Iskut osuivat tiettyihin toimialoihin ja sen myötä kotitalouksiin huomattavasti kovemmin kuin toisiin. Ja vielä on täysin sumun peitossa, millaiset talousvaikutukset Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on.
Mutta yhteiskunnissa, niin meillä kuin muissakin, tapahtuu koko ajan vähemmän dramaattisia muutoksia, joita nykyinen tilastojärjestelmä ei tunnista. Osa on hitaita muutoksia, jotka havaitaan vasta ajan kuluessa, toiset melko nopeita, jotka näkyvät heti.
Tällaisten muutosten huomioiminen myös taloustilastoissa on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää ajatellen vaikkapa tutkimusta, talouden analysointia ja talouspolitiikan tekoa.
Kansantalouden tilinpitoa laaditaan kansainvälisten suositusten ja asetusten mukaisesti. Tilinpidon yksi vahvuus onkin laajassa kansainvälisessä vertailtavuudessa, se kun laaditaan yhteisen YK:n suosituksen System of National Accounts (SNA) mukaisesti kaikissa maissa.
Ja koska kansantalouden tilinpidon tietoja käytetään Euroopan Unionissa myös hallinnollisten päätösten pohjana, esimerkiksi ns. EU-jäsenmaksun määräämisessä, on EU-maissa vielä oma lainsäädäntönsä kansantalouden tilinpidon laadinnalle (European System of Accounts, ESA). Se velvoittaa noudattamaan samoja laadintamenetelmiä kaikissa EU:n jäsenmaissa.
YK:n SNA-suositusta uudistetaan parhaillaan vastaamaan yhteiskunnan muutoksia. Tällaisten isompien uudistusten väli on tyypillisesti ollut noin 15–20 vuotta, ja nyt tekeillä oleva valmistuu vuonna 2025 rinnakkain uuden maksutaseohjeistuksen (BPM) kanssa.
Samanaikaisesti EU:n ESA-ohjeistus uusitaan yhdenmukaiseksi kansainvälisen suosituksen kanssa. EU-maissa uusia tietoja alettaneen julkaisemaan vuonna 2029.
SNA-uudistuksessa on kolme keskeistä ilmiötä, joiden kuvausta halutaan parantaa kansantalouden tilinpidossa:
Ensinnäkin globalisaatio, jonka kuvaaminen nykyisessä järjestelmässä on osoittautunut haastavaksi mutta välttämättömäksi. Sen kuvaamiseen tarvitaan uusia määritelmiä, esimerkiksi siitä, missä maassa monikansallisten yritysten toiminta kuvautuu ja kuka omistaa patentit, lisenssit ym. henkiset omaisuustuotteet.
Toiseksi digitalisaatio, jossa tavoitteena on digitaalisten tuotteiden tarjonnan ja käytön esittäminen sekä niiden hinnat ja volyymit. Tieto (ns. data) on keskeinen tekijä monissa uusissa liiketoimintamalleissa, joten se pyritään saamaan näkyväksi myös kansantalouden tilinpidon tiedoissa. Lisäksi isona periaatteellisena kysymyksenä on krypto-varojen käsittely.
Kolmanneksi hyvinvointi ja kestävä kehitys. Merkittäviä kysymyksiä ovat esimerkiksi palkattoman kotityön käsittely, hyvinvoinnin jakautuminen kotitalouksien kesken, ympäristötilinpito ja esimerkiksi luontokadon huomioiminen kustannuksena.
Monia edellä mainituista ilmiöistä tultaneen ensi vaiheessa kuvaamaan ns. satelliittitilinpidoilla. Tällöin ne tarkentavat ydintilinpidon antamaa kuvaa, mutta eivät vaikuta esimerkiksi bruttokansantuotteen suuruuteen.
Pandemian, sodan ja niiden aiheuttamien tuotantovaikutuksien laskemiseen nykyinen kansantalouden tilinpito soveltuu hyvin, mutta mitkä ovat niiden taloudelliset vaikutukset hyvinvointiin, monikansalliseen tuotantoon tahi ympäristöön? Toivottavasti myös tällaisiin kysymyksiin kansantalouden tilinpitojärjestelmä pystyy vastaamaan uudistuksen myötä.
Kirjoittaja työskentelee kansantalouden tilinpidon kehittämispäällikkönä Tilastokeskuksessa.
Lue samasta aiheesta:
Se, että työssä vaaditaan erilaisia taitoja ja että niitä on kehitettävä, ei ole uutisaihe. Iso uutinen ei ole myöskään ollut Euroopan osaamisen teemavuosi 2023. Tämä blogi toivottavasti viitoittaa kuitenkin osaamisen teemassa eteenpäin.
Tutkimus työelämän vaatimista taidoista kertoo eroista sukupuolten ja koulutusasteiden välillä. Digilaitteet hallitsevat kuitenkin jo useimpien työntekoa. Raskasta ruumiillista työtä tekee joka viides, sorminäppäryyttä edellyttävät joka kymmenennen työtehtävät.
Suomen digitaalitalouden osuus arvonlisäyksestä on reilut seitsemän prosenttia. Suomessa on korostunut etenkin digitaalisten palveluiden tuotanto, kertovat ensimmäiset kattavat laskelmat digitaalisesta taloudestamme. Laskelmat ovat vielä luonteeltaan kokeellisia.
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.