Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Vahvemmat oluet, siiderit ja lonkerot tulivat lähi­kauppaan – miten kävi hintojen?

17.7.2024
Twitterissä: @nieminekri
Kuva: Kari Likonen

Vuoden 2018 lakimuutos ei johtanut hintojen alenemiseen, lonkerot kallistuivat yleistä hintatasoa enemmän. Tämän kesän uudistuksen vaikutusta on aikaista arvioida. Kesäkuussa vahvempien oluiden ja siiderien hinnat eivät juuri muuttuneet.

Suomessa, kuten myös muissa Pohjoismaissa, alkoholi­sääntely on muuta Eurooppaa tiukempaa. Nyky­hallituksen ohjelman tavoitteena on uudistaa alkoholi­politiikkaa vastuullisesti eurooppalaiseen suuntaan ja jatkaa vuonna 2018 tehtyä alkoholi­lain kokonais­uudistusta. Silloin eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka toi 4,8 – 5,5 prosentin vahvuiset oluet ja lonkerot vähittäis­kaupan piiriin.

Kuusi vuotta myöhemmin seuraava askel uudistusten tiellä otettiin kesäkuussa. Eduskunta hyväksyi lakimuutoksen, joka vapautti käymisteitse valmistetut edellistä uudistusta vahvemmat alkoholijuomat vähittäis­myynnin piiriin 10.6.2024.

Kuluttajat voivat ostaa 5,5 – 8 prosentin vahvuisia viinejä, siidereitä, oluita ja lonkeroa aiempaa helpommin vaikka kipaisemalla lähikauppaan.

Viimeisin vahvempien tuotteiden vapautus vähittäis­kauppaan koskee kuitenkin ainoastaan käymisteitse valmistettuja alkoholijuomia, ei siis yli 5,5 prosentin tisle­pohjaisia juoma­sekoituksia. Niitä saa jatkossakin vain Alkosta.

Mikä vaikutus näillä lakimuutoksilla on ollut vahvempien juomien hintakehitykseen ja kulutukseen?

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimusprofessori Pia Mäkelän mukaan vuoden 2018 lakimuutos lisäsi tilastoitua kulutusta noin kolmen prosentin verran, vähemmän kuin alun perin ennakoitiin ja pelättiin.

Hintakilpailua ja hintojen laskua odotettiin, mutta mitä näyttävät tilastot. Kuluttaja­hintaindeksin mukaan hintakehitys maaliskuusta 2018 toukokuulle 2021 oli noin 3,6 prosenttia. Vahvojen siiderien ja lager-oluiden hintakehitys oli samaa suuruus­luokkaa, kun taas lonkeroiden hinnat nousivat selkeästi muita enemmän, 7,6 prosenttia kolmen vuoden aikana.

Alkoholiveron nousu ei selitä lonkeron nopeampaa kallistumista, kun vahvan siiderin ja oluen hintakehitys on ollut keskimääräisen inflaation mukaista. Hintakilpailua ei näytä muodostuneen, joten kuluttaja hyötyi vuoden 2018 muutoksesta lähinnä tuote­tarjonnan laajentumisena.

Myynti väheni Alkossa, lähikauppojen hinnoille ei vielä vertailu­pohjaa 

Kesäkuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen vaikutusta kulutukseen ja hinta­kehitykseen on hieman aikaista arvioida. Hallituksen lakiesityksen (HE 7/2024) mukaan oluiden, viinien ja siiderien saatavuus paranisi ja niiden hinnat voisivat jonkin verran kilpailun lisäännyttyä myös alentua.

THL:n Pia Mäkelän mukaan Sosiaali- ja terveys­ministeriössä (STM) on arvioitu kulutuksen kasvavan noin 0,5–1 prosenttia.

Alko sitä vastoin esittää tuoreimmissa myyntitilastoissaan vahvojen lagerien litramääräisen myynnin laskeneen 13 prosenttia toukokuulta kesäkuulle.

Vapautuksen myötä vähittäiskaupat toivat kesäkuussa myyntiin joko täysin uusia tuotteita tai aiemmin Alkossa tarjolla olleita tuotteita. Tätä uusien tuotteiden markkinoille tuloa ei kuluttaja­hintaindeksissä pystytä huomioimaan kesken vuotta, koska hinnan­muutoksen laskentaan tarvitaan samalle tuotteelle hinta nyky- ja vertailu­hetkeltä. Edellistä hintaa ei näille tuotteille ole olemassa, joten ei ole myöskään mahdollisuuksia laskea muutosta. Jos vähittäiskauppaan saapuva tuote on aiemmin ollut Suomessa myynnissä, voidaan tämä edellinen tiedossa oleva hinta ottaa vertailu­hinnaksi ja sen myötä laskea näiden tuotteiden hintojen muutos.

Alustavan aineistotarkastelun perusteella näyttää siltä, että isompi osa vähittäis­kauppaan saapuvista tuotteista on uusia tai joille ei pystytä löytämään vastinparia Tilastokeskukselle toimitetusta myynti­aineistosta. Lonkeroita ei tarjolle juurikaan tullut johtuen valmistustapaan liittyvästä ”käymisteitse” rajoitteesta.

Kesäkuussa 2024 vahvempien oluiden ja siiderien hinnat eivät juurikaan muuttuneet.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilasto­­keskuksen tieto- ja tilasto­­­palveluissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
17.10.2023
Harri Kananoja, Martti Korhonen, Tapio Kuusisto, Kristiina Nieminen, Katri Soinne

Viime vuosien inflaatio, korkojen nousu ja asuntomarkkinoiden myllerrys ovat koetelleet erilaisia kotitalouksia kovin eri tavoin. Tiukimmilla ovat olleet perheet, joilla on mittava vaihtuvakorkoinen asuntolaina ja huomattavat välttämättömät kulut. Tilastokeskuksen asiantuntijat kurkistavat kolmen esimerkkiperheen elämään.

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

tk-icons