Meneillään olevan verkkouudistuksemme tavoitteena on tarjota tilastoja nykyaikaisemmassa ja helpommin löydettävässä muodossa erilaisille tilastonkäyttäjille. Tilastojen julkistamisen johtotähtenä on: data ensin. Teksti rakentaa tilastoille merkityksen. Jotta kaikki pääsevät yhtä vaivattomasti tilastojen äärelle, tulee kaikessa tilastokirjoittamisessa käyttää selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
Tilastojen lukutaitoa oppii parhaiten tilastoja käyttämällä
Tilastot muodostavat pätevän tilannekuvan siitä, missä yhteiskunta on ja mihin suuntaan ollaan menossa. Siten luotettavat tilastot toimivat yhteiskunnallisen päätöksenteon perustana.
Euroopan Unioninkin peräänkuuluttama, tietoon perustuvan päätöksenteon periaate perustuu luottamukseen käytettyjen numeroiden neutraaliudesta.
Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää kuitenkin aina onnistuakseen paitsi tiedon ymmärtämistä ja tulkintaa myös oikeasuhtaisten päätösten suunnittelua ja toimeenpanoa.
Tilastokuvaus muovaa ja rajaa väistämättä käsityksiämme ilmiöistä, samoin kuin niiden pohjalta tehtävät päätökset muokkaavat edelleen käsityksiämme maailmasta ja ihmisistä. Monesti tilastokuvaus ohjaa ihmisten toimintaa niin vahvasti, että sitä, mistä ei ole tilastoja, ei osata ottaa huomioon.
Lisäksi käsitteet ja määritelmät määrittelevät, mikä on tavoiteltavaa, ja rajaavat näkökulmaamme ilmiöihin.
Tilastotiedoista pyritään kaikin tavoin viestimään ymmärrettävästi kansankielellä, kertomaan rajoitteista ja tulkinnoista sekä esittelemään tilastojen pääsanomat havainnollisina tilastokuvioina. On kuitenkin yhtä lailla tärkeää, että tilastojen käyttäjät ymmärtäisivät nämä rajoitteet. Tämän takia tilastojen luku- ja käyttötaito on noussut tärkeäksi uudeksi työelämätaidoksi.
Perustana on numeroiden lukutaito eli kyky ymmärtää lukuja, suuruusluokkia ja lukujen välisiä yhteyksiä sekä tähän liittyvä kriittinen päättelykyky.
Tilastoissa kuten matematiikassa, käytetään numeroita. Kouluajoista on monille jäänyt pelkoja matematiikkaa kohtaan, jotka heijastuvat kaikkiin numeroihin tänä päivänä. Pelkoja tilastoja kohtaan ovat lisänneet myös yliopistojen pakolliset tilastotieteen kurssit, jotka keskittyvät numerojen tuottamisen menetelmiin tieteellisissä tutkimusprosesseissa.
Tilastotieteen sijasta tilastojen luku- ja käyttötaito korostaa kykyä ymmärtää, käyttää ja soveltaa muiden tuottamaa tilastotietoa omassa arjessa tai työssä. Tärkeää on osata etsiä tehokkaasti uutta tietoa, arvioida kriittisesti tietoja ja soveltaa löytämäänsä tietoa sekä ymmärtää, kuinka tilastoja käytetään yhteiskunnassa ja työelämässä.
Tilastoja käytetään jo paljon päätöksenteossa, mutta ei ehkä kuitenkaan niin systemaattisesti kuin olisi mahdollista tai pitäisi.
Vaikka Tilastokeskuksella on tärkeä rooli tilastojen luku- ja käyttötaidon viemisessä kansalaisille, tilastoja oppii parhaiten tuntemaan niitä lukemalla ja käyttämällä, kuten monia muitakin asioita.
Tapa, jolla tilastoja käytetään ja niistä keskustellaan, on muuttunut radikaalisti viimeisten kymmenen vuoden aikana mm. verkkomedian ja etenkin sosiaalisen median vaikutuksesta.
Digimaailmassa keskustelu tilastotiedoista ja niiden merkinnöstä käy ajoittain kiivaana. Entistä enemmän esiintyy tilastotiedon väärinkäyttöä, ylilyöntejä ja virheellisiä tulkintoja. Nyt opetellaan kantapään kautta keskustelemaan faktaperustaisesti ja käyttämään argumentoinneissa luotettavia tilastotietoja.
Yhteiskunnallisesta keskustelusta ja tiedonvälityksestä on tullut entistä nopeampaa, interaktiivisempaa ja monimuotoisempaa, jolloin asiantuntijoiden mahdollisuus oikoa virheellisiä käsityksiä on hyvin rajallinen.
Vastuu esitettyjen tulkintojen oikeellisuuden ja luotettavuuden arvioinneista jää yhä enemmän keskustelijoille ja keskustelujen seuraajille. Tilastojen luku- ja käyttötaidon laajempi levittäminen auttaa kuitenkin tehokkaasti oikomaan käsitysten ja keskustelujen virheellisyyksiä.
Tilastojen luku- ja käyttötaidon merkitystä tekee tunnetuksi ja sitä edistää 21.5 ensimmäistä kertaa vietettävä maailmanlaajuinen tilastojen luku- ja käyttötaitopäivä.
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksen kumppani- ja ekosysteemisuhteet -palvelualueella ja vastaa kestävän kehityksen indikaattoreiden kokoamisesta Suomessa.
Tilasto-opas Tilastojen lukutaidosta:
https://guides.stat.fi/tilastojenlukutaito
Inaugural International Day of Statistical Literacy:
https://www.isi-web.org/article/join-us-inaugural-international-day-statistical-literacy
Lue samasta aiheesta:
Suomen tilastojärjestelmä ylsi ykkössijalle 186 valtiota kattaneessa vertailussa. Tilastokeskuksen pääjohtaja löytää kolme perustetta Suomen menestykselle Maailmanpankin arviossa.
Tilasto on kuva maan tilasta. Kun harhainen kuva vallitsee, vääristämättömän peilin asettaminen johtajien ja kansalaisten silmien eteen voi olla vaarallista.
Reilun vuoden toiminut nopeaa analyysia tuottava yksikkö haastaa Tilastokeskusta hyvällä tavalla.
Kesälomani lopulla seurasin sivusilmällä lukiolaisnuoren pakkausruljanssia. Edessä oli vaihto-oppilasvuosi ja lähtöön muutama päivä. Mahtuisiko matkaan myös taskullinen tietoa Suomesta?
Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Uudessa saamelaiskäräjälakiesityksessa kielikriteeri laajenisi kolmannesta sukupolvesta neljänteen polveen. Kieli kuvaa yhteisöön kuulumista ja yhteyttä elävään saamelaiseen kulttuuriin, kirjoittaa Juho Keva saamelaisten kansallispäivän blogissaan.
Suomessa on laadukkaat rekisterit. Niistä saatavaa tietoa yhdistelemällä syntyy tietovarallisuus, joka on Suomen kilpailuetu. Sitä hyödyntämällä teemme parempia päätöksiä tulevaisuudessa.