Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Uusi normaali kutsuu – vanhaan ei ole paluuta, jos työntekijöiltä kysytään

18.10.2021
Twitterissä: @HannaSutela
Kuva: Kari Likonen

Tänä syksynä on lukemattomilla työpaikoilla mietitty kuumeisesti, miten järjestää ”paluu uuteen normaaliin” puolentoista vuoden tiiviin etätyörupeaman jälkeen.

Syytä onkin, sillä vanhaan malliin ei ole paluuta – ainakaan jos työntekijöiltä itseltään kysytään. Keväällä 2021 etätyötä tehneistä palkansaajista 90 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä jatkossakin vähintään neljäsosan työajastaan, naiset ja miehet lähes yhtä usein. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen maalis-toukokuussa 2021 verkkokyselynä toteuttaman Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tuloksista.

Etätyö on ollut Suomessa koronapandemian aikana poikkeuksellisen laajaa eurooppalaisessakin mittapuussa. Sen ovat osaltaan mahdollistaneet toimivat tietoliikenneyhteydet, tietotyöhön painottuva elinkeinorakenne; mutta kenties myös se, että suomalaiseen kansanluonteeseen yksin kököttäminen on sopinut hyvin.

Koronapandemian aiheuttaman suuren ihmiskokeen aikana parhaimmillaan noin puolet suomalaisista palkansaajista teki etätyötä. Keväällä 2021 edelleen 42 prosenttia oli etätyössä, minkä lisäksi 8 prosenttia – muun muassa opettajat – kertoi tehneensä etätyötä jossain vaiheessa koronapandemiaa.

Mullistuksen suuruudesta kertoo se, että puolet etätyötä keväällä 2021 tehneistä palkansaajista oli aloittanut etätyön vasta koronapandemian aikana (kuvio 1). Kaikista palkansaajista noin joka viides lukeutui näihin etätyönoviiseihin.

Yli 40 prosenttia keväällä 2021 etätyötä tehneistä (vajaa viidennes kaikista palkansaajista) oli tehnyt etätyötä jo ennen pandemiaa, mutta lisännyt etätyön määrää pandemian aikana. Alle 10 prosentilla etätyötä tekevistä (noin 3 % kaikista palkansaajista) etätyön osuus työajasta oli pysynyt entisellään – heistä suurin osa teki ja oli siis tehnyt ennen pandemiaakin etätyötä lähes koko työaikansa.

Kuvio 1. Maaliskuun 2020 jälkeen tapahtunut muutos etätyön määrässä, osuus etätyötä keväällä 2021 tehneistä palkansaajista sukupuolen mukaan, prosenttia
Kuvio 1. Maaliskuun 2020 jälkeen tapahtunut muutos etätyön määrässä, osuus etätyötä keväällä 2021 tehneistä palkansaajista sukupuolen mukaan, prosenttia. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tulokset

Koronapandemian aikana etätyötä ovatkin tehneet käytännössä melkein kaikki, joille se työtehtävien sisällön vuoksi on ollut suinkin mahdollista. Niistä palkansaajista, jotka eivät olleet tehneet etätyötä lainkaan pandemian aikana, lähes kaikki sanoivat, että etätyö ei ole heille työtehtävien vuoksi mahdollista tai että se olisi hyvin hankala järjestää.

Pandemianaikainen etätyö on ollut myös varsin totaalista. Keväällä 2021 noin 60 prosenttia etätyötä tekevistä palkansaajista oli pelkkien etäyhteyksien päässä koko tai lähes koko työaikansa. Yhteensä 80 prosentilla etätyössä kului vähintään puolet työajasta.

Mutta entäpä pahimman hellitettäessä? Millaisia ajatuksia kevään 2021 etätyöntekijöillä oli pandemian jälkeisestä etätyön määrästä?

Pandemian aikana etätyöskentelyä ensimmäistä kertaa kokeilleista lähes 80 prosenttia haluaisi jatkaa etätyötä tekemistä pandemian jälkeenkin. Jo aiemmin etätyötä tehneistä, mutta sitä lisänneistä 66 prosenttia haluaisi tehdä etätyötä enemmän kuin ennen pandemiaa. Naisilla toive etätyön lisäämisestä on vielä yleisempi kuin miehillä. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Toive etätyön määrästä pandemian jälkeen, keväällä 2021 etätyötä tehneet palkansaajat sukupuolen mukaan, prosenttia
Kuvio 2. Toive etätyön määrästä pandemian jälkeen, keväällä 2021 etätyötä tehneet palkansaajat sukupuolen mukaan, prosenttia. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Koronan vaikutukset työelämään -tiedonkeruun tulokset

Ainoastaan ne, jotka olivat jatkaneet etätyön tekoa pandemian aikana entiseen malliin, toivoivat pääosin (73 %) voivansa tehdä etätyötä pandemian jälkeen yhtä paljon kuin sitä ennenkin – mikä tässä joukossa siis tarkoitti useimmiten lähes 100-prosenttista etätyötä.

Tulokset ovat varsin yksiselitteisiä: etätyö on lyönyt itsensä läpi. Monella työpaikalla onkin koronan myötä jo määritelty uusia lähi- ja etätyötä yhdistäviä toimintatapoja ja niitä tukevia työvälineitä. Etätyösuosituksen nyt päättyessä paluu ”uuteen normaaliin” haastaa kuitenkin laajasti organisaatiot varmistamaan, että hybridityön toimintatavat, johtaminen ja IT-ympäristö tukevat jokaisen työntekijän työtä parhaalla mahdollisella tavalla.

 

Kirjoittaja toimii erikoistutkijana Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.

Koronakriisin vaikutukset työelämään -tiedonkeruu on toteutettu osana Koronakriisin vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon -hanketta, jota rahoittaa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Lisää verkkokyselyn tuloksia julkaistaan Tilastokeskuksen sivuilla marras-joulukuussa 2021.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
11.1.2024
Pertti Taskinen

Se, että työssä vaaditaan erilaisia taitoja ja että niitä on kehitettävä, ei ole uutisaihe. Iso uutinen ei ole myöskään ollut Euroopan osaamisen teemavuosi 2023. Tämä blogi toivottavasti viitoittaa kuitenkin osaamisen teemassa eteenpäin. 

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Blogi
31.10.2023
Jukka Hoffren

Pandemia heikensi ennestään vaatimatonta edistymistä kohti globaalia kestävää kehitystä, kertoo uusi YK:n kestävän kehityksen raportti. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiselta kehitysuralta on pudottu rajusti. Nykytrendien mukaan vain 15 prosenttia Agenda 2030 tavoitteista tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä ja jopa lähes joka toinen tavoitteista jää saavuttamatta.

Artikkeli
26.10.2023
Ella Pitkänen

Taiteen parissa työskenteleville on arkipäivää työskennellä freelancerina, osa-aikaisesti, apurahan varassa, useammassa työssä ja erilaisissa peräkkäisissä työsuhteissa. Vaikka epätyypilliset työn muodot tuovat vapautta ja joustavuutta, ne tarkoittavat usein myös epävarmempaa toimeentuloa sekä kamppailua sosiaali- ja työttömyysturva­järjestelmän kanssa.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

tk-icons