Julkaistu: 18.6.2024

Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten liikevaihto kasvoi 37 % vuodesta 2018 vuoteen 2022

Vuosina 2020–2022 innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten liikevaihto vuonna 2022 oli yhteensä 252 miljardia euroa, joka vastaa 79 % tilaston yritysten kokonaisliikevaihdosta. Näissä yrityksissä työskenteli henkilötyövuosina mitattuna yli 450 000 henkilöä. Innovaatiotoimintaa harjoittamattomissa yrityksissä työskenteli henkilötyövuosina noin 130 000 henkilöä.

Kuvio 1 esittää liikevaihdon määrää teollisuus- ja palvelutoimialoilla jaoteltuna innovaatiotoimintaa harjoittaneisiin ja harjoittamattomiin yrityksiin. Teollisuuden yrityksissä innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten liikevaihto on moninkertainen innovaatiotoimintaa harjoittamattomiin yrityksiin verrattuna. Tilanne korostuu erityisesti suurissa, yli 250 henkilöä työllistävissä yrityksissä, joissa valtaosa liikevaihtokertymästä muodostuu innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä. Myös palvelualojen yrityksissä innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten liikevaihdon määrä on innovaatiotoimintaa harjoittamattomiin yrityksiin verrattuna suurempi. Ero on kuitenkin selvästi pienempi kuin teollisuuden yrityksissä.

Kuvio 1. Liikevaihto innovaatiotoiminnan mukaan toimialoittain, 2018–2022 (Milj. Eur)

Pylväsdiagrammi liikevaihdon määrästä teollisuuden ja palvelutoimialojen yrityksissä vuosina 2018–2022. Yritykset ovat jaoteltu innovaatiotoimintaa harjoittaneisiin ja harjoittamattomiin yrityksiin. Teollisuuden yrityksissä kokonaisliikevaihto on valtaosin peräisin innovaatiotoimintaa harjoittaneista yrityksistä, myös palvelutoimialalla innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset tuottavat suuremman osan toimialan liikevaihdosta. Kaikissa yritysryhmissä liikevaihdon kokonaismäärä on kasvanut vuodesta 2018 vuoteen 2022.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten liikevaihto kasvoi 37 % vuodesta 2018 vuoteen 2022. Vastaavalla aikajaksolla innovaatiotoimintaa harjoittamattomien yritysten liikevaihto kasvoi 24 %. Erityisen voimakkaasti liikevaihdot kasvoivat vuonna 2022, jolloin innovaatiotoimintaa harjoittamattomien yritysten kasvu oli voimakkaampaa kuin innovaatiotoimintaa tehneiden yritysten liikevaihdon kasvu. Vuoden 2022 voimakkaaseen liikevaihdon kasvuun vaikuttaa osaltaan hintatason kohoaminen.

Liikevaihdon vuosimuutokset toimialan ja innovaatiotoiminnan mukaan on esitetty kuviossa 2. Vuonna 2020, jolloin koronapandemia vaikutti merkittävästi yritysten liiketoimintaan, liikevaihdot laskivat kaikissa yritysryhmissä. Innovaatiotoimintaa harjoittaneissa yrityksissä liikevaihdon lasku oli merkittävästi vähäisempää kuin innovaatiotoimintaa harjoittamattomissa yrityksissä. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten liikevaihto laski vuonna 2020 teollisuuden yrityksissä 4,3 % ja palvelualojen yrityksissä 2,9 %. Vastaavasti innovaatiotoimintaa harjoittamattomien yritysten liikevaihdot laskivat teollisuudessa 8,8 % ja palveluissa 7,4 %.

Kuvio 2. Liikevaihdon vuosimuutos innovaatiotoiminnan ja toimialan mukaan

Pylväsdiagrammi liikevaihdon vuosimuutoksesta teollisuuden ja palvelutoimialojen yrityksissä vuosina 2019–2022. Yritykset ovat jaoteltu innovaatiotoimintaa harjoittaneisiin ja harjoittamattomiin yrityksiin. Vuosina 2019, 2021 ja 2022 liikevaihdot kasvoivat kaikissa yritysryhmissä edelliseen vuoteen verrattuna. Voimakkainta liikevaihdon kasvu oli vuonna 2022, jolloin liikevaihdot kasvoivat 14–23 %. Vuonna 2020 liikevaihdot laskivat kaikissa yritysryhmissä vuoteen 2019 verrattuna.

Innovaatiotoimintaa harjoittaneilla yrityksillä korkeampi kannattavuus käyttökateprosentilla mitattuna

EU-yhteistyössä laaditut innovaatioprofiilit kuvaavat yritysten innovaatiotoiminnan luonnetta. Viisi ensimmäistä innovaatioprofiilia kattavat innovaatiotoimintaa harjoittaneet yritykset ja kaksi viimeistä yritykset, jotka eivät innovaatiotoimintatilaston viiteajanjaksolla (2020–2022) harjoittaneet innovaatiotoimintaa. Innovaatioprofiilit määritellään seuraavasti:

Profiili I: Itse kehitettyjä tuoteinnovaatioita, markkinoiden kannalta uusia tuotteita
Profiili II: Itse kehitettyjä tuoteinnovaatioita, ei markkinoiden kannalta uusia tuotteita
Profiili III: Itse kehitettyjä prosessi-innovaatioita, ei tuoteinnovaatioita
Profiili IV: Tuote- tai prosessi-innovaatioita, alun perin muiden kehittämiä
Profiili V: Innovaatiotoimintaa, ei innovaatioita
Profiili VI: Ei innovaatiotoimintaa, mutta potentiaalia innovoida
Profiili VII: Ei innovaatiotoimintaa, ei innovaatiotoimintaa näköpiirissä

Kuvio 3 kuvaa eri innovaatioprofiileiden yritysten käyttökateprosenttia vuosina 2018–2022. Korkein käyttökateprosentti läpi koko tarkastelujakson oli profiilin III yrityksillä eli yrityksillä, jotka ovat tehneet prosessi-innovaatioita, mutta eivät tuoteinnovaatioita. Profiilin III yritysten käyttökateprosentti on tarkastelujaksolla 14–15 % luokkaa. Toiseksi korkein käyttökateprosentti on profiilin V yrityksillä, jotka ovat harjoittaneet innovaatiotoimintaa tekemättä innovaatioita.

Tuoteinnovaatioita kehittäneitä yrityksiä kuvaavat innovaatioprofiilit I ja II sijoittuvat käyttökateprosentin tasoltaan hieman innovaatiotoimintaa harjoittamattomien yritysten yläpuolelle. Tuoteinnovaatioita kehittäneiden yritysten käyttökateprosentin kehityksessä oli merkittävä ero tuoteinnovaation uutuusarvon perusteella. Profiilin I yritykset ovat kehittäneet markkinoiden kannalta uusia tuotteita ja niiden käyttökateprosentti on noussut 7,5 %:sta 8,7 %:iin tarkastelujakson aikana. Yritysten, joiden tuoteinnovaatiot eivät ole markkinoiden kannalta uusia, käyttökateprosentti laski 10,7 %:sta 8,5 %:iin.

Kuvio 3. Yritysten käyttökateprosentti innovaatioprofiilin mukaan, 2018–2022

Pylväsdiagrammi yritysten käyttökateprosenteista innovaatioprofiilin mukaan vuosina 2018–2022. Korkein käyttökateprosentti läpi tarkastelujakson oli innovaatioprofiilin III yrityksissä eli yrityksillä, jotka ovat tehneet prosessi-innovaatioita, mutta eivät tuoteinnovaatioita. Profiilin III yritysten käyttökateprosentti on tarkastelujaksolla 14–15 % luokkaa. Matalimmat käyttökateprosentit olivat innovaatioprofiilien VI ja VII yrityksillä, jotka eivät harjoittaneet innovaatiotoimintaa. Näillä yrityksillä käyttökateprosentti vaihteli 5–9 % välillä.

Yritysten käyttökateprosentin kehitys vuodesta 2018 vuoteen 2022 erosi merkittävästi toimialakohtaisesti. Teollisuuden yrityksissä innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten käyttökateprosentti nousi 9,7 %:sta 10,9 %:iin. Vastaavasti innovaatiotoimintaa harjoittaneiden palvelutoimialojen yritysten käyttökateprosentti laski 8,4 %:sta 6,5 %:iin. Innovaatiotoimintaa harjoittaneiden teollisuuden yritysten käyttökateprosentti oli koko tarkastelujakson korkeampi verrattuna innovaatiotoimintaa harjoittamattomiin teollisuuden yrityksiin. Palvelualojen yrityksissä innovaatiotoimintaa harjoittaneiden yritysten käyttökateprosentit olivat vuosina 2018, 2019 ja 2021 korkeampia kuin innovaatiotoimintaa harjoittamattomien yritysten käyttökateprosentti.

Kuviossa 4 on esitetty yritysten käyttökateprosentti innovaatioyhteistyötä vuosina 2020–2022 harjoittaneilla yrityksillä ja muilla yrityksillä. Vuonna 2018 käyttökateprosentti molemmissa yritysryhmissä oli lähes samalla tasolla, noin 9 %. Innovaatioyhteistyötä tehneiden yritysten käyttökateprosentti putosi vuonna 2019 alle 8 %:in muiden yritysten käyttökateprosentin pysyessä lähes muuttumattomana. Vuodesta 2020 eteenpäin innovaatioyhteistyötä tehneiden käyttökateprosentti kehittyi nousevalla trendillä ja vastaavasti yhteistyötäharjoittamattomien yritysten käyttökateprosentti laski. Vuonna 2022 yhteistyötä tehneiden yritysten käyttökateprosentti oli 9,7 % ja muiden yritysten 8,0 %.

Kuvio 4. Käyttökateprosentti innovaatioyhteistyön mukaan

Pylväsdiagrammi yritysten käyttökateprosenteista innovaatioyhteistyön mukaan vuosina 2018–2022. Innovaatioyhteistyötä tehneiden yritysten käyttökateprosentti nousi tarkastelujaksolla 9,1 prosentista 9,7 prosenttiin. Innovaatioyhteistyötä harjoittamattomien yritysten käyttökateprosentti laski tarkastelujaksolla 9,1 prosentista 8,0 prosenttiin.

Uudellamaalla toimivilla yrityksillä innovaatiotoiminnot yleisimpiä

Innovaatiotoiminnan tilinpäätösindikaattorit -tilastossa hyödynnetään Multilevel regression and poststratification (MRP) menetelmää alueellisten ja kasvuyritysten innovaatiotietojen tuottamiseksi. MRP-menetelmän avulla voidaan laskea otospohjaisista tiedoista estimaatteja kohdepopulaatiolle. Menetelmä perustuu yritysten taustatietojen hyödyntämiseen. Regressiomallista saadut estimaatit yleistetään kohdejoukkoon kaikille yrityksille saatavilla olevien taustamuuttujien perusteella.

Kuviossa 5 on esitetty innovaatiotoimintojen yleisyys alueellisesti teollisuuden yrityksissä. Kaikkien innovaatiotoimintojen harjoittaminen oli yleisintä Uudellamaalla toimivissa yrityksissä. Merkittävin ero Uudenmaan ja muiden alueiden innovaatiotoimintojen esiintyvyydessä oli omassa tai tilatussa t&k-toiminnassa. Uudellamaalla sijaitsevista teollisuuden yrityksistä 54,9 % harjoitti t&k-toimintaa, toiseksi yleisintä t&k-toiminnan harjoittaminen oli Etelä-Suomessa toimivilla yrityksillä, joissa 50,6 % harjoitti t&k-toimintaa. Myös palvelutoimialoilla innovaatiotoimintojen esiintyvyys oli yleisintä Uudellamaalla toimivilla yrityksillä.

Kuvio 5. Teollisuuden yritysten innovaatiotoiminta alueellisesti, 2022

Pylväsdiagrammi teollisuuden yrityksien innovaatiotoimintojen esiintyvyydestä alueittain vuonna 2022. Innovaatiotoimintoja tehtiin yleisimmin Uudellamaalla sijaitsevissa yrityksissä. Innovaatiotoimintaa oli Uudellamaalla toimivilla yrityksillä 68,7 prosentilla. Innovaatiotoimintaa tehtiin harvinaisimmin Pohjois- ja Itä-Suomessa, joissa innovaatiotoimintaa oli 65,5 prosentilla yrityksistä.

Kasvuyritykset ovat yrityksiä, jotka työllistävät tarkastelujakson alussa vähintään 10 henkilöä ja niiden henkilöstön keskimääräinen vuosikasvu ylittää 20 % seuraavan kolmen vuoden aikana. Innovaatiotoiminnan tilinpäätösindikaattoreissa kasvuyrityksen määritys käsittää vuodet 2020–2022.

Kuvio 6 kuvaa t&k-toiminnan esiintyvyyttä palvelutoimialan yrityksissä. Kasvuyrityksillä oli vuonna 2022 omaa tai tilattua t&k-toimintaa merkittävästi yleisemmin muihin yrityksiin verrattuna kaikissa palvelutoimialan kokoluokissa. T&k-toiminnan esiintyvyys kasvaa yrityksen kokoluokan mukaan, suuret yritykset harjoittavat yleisimmin t&k-toimintaa. Yrityslukumääräisesti t&k-toimintaa harjoittavia kasvuyrityksiä palvelutoimialalla oli 367, muita t&k-toimintaa harjoittavia yrityksiä oli 1640 kappaletta. Kasvuyrityksissä oma tai tilattu t&k-toiminta oli yleisempää myös teollisuuden yrityksissä, joskin erot olivat selvästi palvelutoimialan yrityksiä pienemmät.

Kuvio 6. Kasvuyritysten t&k-toiminnan esiintyvyys palvelutoimialalla henkilöstön suuruusluokan mukaan, 2022

Pylväsdiagrammi palvelutoimialan omaa tai tilattua t&k-toimintaa harjoittaneista kasvuyrityksistä ja muista yrityksistä vuonna 2022. Yritykset on jaoteltu kokoluokan mukaan 10–49, 50–249 ja yli 250 henkilöä työllistäviin yrityksiin. Kaikissa yrityskokoluokissa kasvuyrityksillä oli useammin t&k-toimintaa. Oman tai tilatun t&k-toiminnan esiintyvyys oli korkeinta suurissa yrityksissä, joissa kasvuyrityksistä 79 prosentilla ja muissa yrityksistä 68 prosentilla oli t&k-toimintaa.

Innovaatiotoiminnan tilinpäätösindikaattoreiden maksulliset palvelut

Innovaatiotoiminnan tilinpäätösindikaattoreista on mahdollista tuottaa tarkempia tietosisältöjä Tilastokeskuksen maksullisena palveluna. Toimialaluokitus mahdollistaa eri innovaatiotoimintoja harjoittaneiden yritysten tilinpäätöstietojen toimialakohtaisen vertailun. Tilinpäätösaineiston avulla voidaan vertailla myös innovaatiotoiminnan yhteyttä yritysten kannattavuuteen, vakavaraisuuteen tai liiketoiminnan laajuuteen. Erikseen tilattavia tietoja voi tiedustella kokeellisen tilaston asiantuntijoilta.

Lisätietoja: yliaktuaarit Matias Honkala 029 551 3820 ja Joackim Raikamo 029 551 3761

Vastaava osastopäällikkö: Katri Kaaja

Taulukot