Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Opettajien palkkaus vaihtelee alueellisesti – Uudellamaalla matalat mediaaniansiot

6.10.2022

Opettajien mediaaniansio vaihtelee maakunnittain muutamalla sadalla eurolla. Vuoden 2021 kuntasektorin palkkatilaston mukaan Uudellamaalla, missä työskentelee noin 30 prosenttia opettajista, opettajien säännöllisen työajan mediaaniansiot ovat maakuntien vertailun matalimpia.

Peruskoulun ja lukion opettajien säännöllisen työajan ansiot sisältävät OVTES:sta (Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus) määräytyvät tehtäväkohtaisen peruspalkan sekä työkokemuksesta kertyvän vuosisidonnaisen lisän. Lisäksi työnantaja voi maksaa muita säännöllisen työajan lisiä, jotka sisältyvät säännöllisen työajan ansioon. Palkanlisien maksussa on työnantaja­kohtaista vaihtelua, mikä näkyy maakunnittaisena vaihteluna opettajien säännöllisen tulon ansioissa.

Peruskoulun alaluokkien opettajan mediaaniansio on matalin Uudellamaalla. Uudellamaalla mediaani­ansio on noin 3 510 euroa eli 170 euroa vähemmän kuin koko maan mediaani, 3 680 euroa.

Pääkaupunkiseutu erottuu Uudenmaan mediaani­ansiosta vielä matalammalla mediaanilla, 3 460 eurolla. Pääkaupunkiseudulla työskentelee 64 prosenttia Uudenmaan ja 18 prosenttia kaikista peruskoulun alaluokkien opettajista.

Ero pääkaupunkiseudun ja muiden alueiden välillä näkyy jo tehtäväkohtaisessa peruspalkassa, joka on pääkaupunkiseudulla noin 60 euroa Uudenmaan muiden kuntien mediaania vähemmän. Loput erosta selittyvät säännöllisen työajan lisillä.

Korkein mediaaniansio on Kainuussa, noin 3 840 euroa, joka ylittää peruskoulun alaluokkien opettajan mediaanin 160 eurolla. (Kuvio 1)

Kuvio 1. Kuntasektorin opettajien säännöllisen työajan ansiot 2021
Kuvio 1. Kuntasektorin opettajien säännöllisen työajan ansiot vuonna 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, kuntasektorin palkat

Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajilla palkkaus vaihtelee maakunnittain vielä enemmän: säännöllisen työajan ansioiden vaihteluväli on 460 euroa verrattuna peruskoulun alaluokkien opettajien 330 euroon.

Uudellamaalla ja pääkaupunki­seudulla lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajien mediaani­ansiot, 3 980 euroa, ovat 110 euroa alle koko maan mediaaniansion 4 090 euroa.

Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajien yksi matalimmista mediaani­ansioista on Pohjanmaalla, jossa mediaaniansio 3 930 euroa on 160 euroa koko maan mediaania matalampi. Ahvenanmaan osalta vuoden 2021 tiedoissa on havaittu virhe säännöllisen työajan lisien osalta.  

Uudenmaan jälkeen eniten lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajia on Varsinais-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla, joissa molemmissa mediaaniansio ylittää koko maan mediaanin yli sadalla eurolla.

Korkeimmillaan lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajien mediaaniansio on Satakunnan opettajilla, noin 4 300 euroa, mikä ylittää koko ryhmän mediaanin 210 eurolla.

Eniten pienipalkkaisia Uudellamaalla

Eniten pienipalkkaisia opettajia työskentelee Uudellamaalla. Vuoden 2021 kuntasektorin palkkatilaston mukaan lähes joka toinen pienimpään tuloluokkaan kuuluva, eli 2 990 euroa tai vähemmän ansainnut peruskoulun alaluokkien opettaja työskentelee Uudellamaalla. Lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajista vastaava osuus on hieman pienempi: kaksi viidestä pienimpään tuloluokkaan kuuluvista, eli 3 160 euroa tai vähemmän ansainneista työskentelee Uudellamaalla. Pienipalkkaisten osuus ei suoraan selity uraansa aloittavien osuudella, joka on Uudellamaalla muutaman prosenttiyksikön koko maan tasoa suurempi.

Suurituloisin kymmenys opettajista jakautuu tasaisesti eri maakuntiin. Lukion ja peruskoulun alaluokkien isotuloisimmat opettajat painottuvat jonkin verran Uudellemaalle: 4 930 euroa tai enemmän ansainneista joka neljäs työskentelee Uudellamaalla.

Palkanlisien erot isoja alueittain

Työpaikan sijainnin mukainen maakunnittainen vaihtelu näkyy etenkin säännöllisen työajan lisissä, kun säännöllisen työajan ansioista vähennetään OVTES:n sanelemat peruspalkat ja vuosisidonnaiset lisät. Säännöllisen työajan lisien maksamisessa työnantajilla on enemmän vapauksia ja siten alueittaiset erot näkyvät selkeämmin.

Palkanlisät muodostavat suuremman osuuden säännöllisen tulon ansioista lukion ja peruskoulun yläluokkien opettajilla ja vaihtelevat maakunnittain enemmän kuin peruskoulun alaluokkien opettajilla. (Kuvio 2)

Kuvio 2. Kuntasektorin opettajien säännöllisen työajan lisät vuonna 2021
Kuvio 2. Kuntasektorin opettajien säännöllisen työajan lisät vuonna 2021. Kuvion keskeinen sisältö on kuvattu tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, kuntasektorin palkat

Enemmän opettajien palkkauksesta tässä artikkelissa.

 

Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa palkkatilastojen parissa.

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
16.11.2023
Tuomo Heikura, Meri Raijas

Vuonna 2022 työpaikkoja vaihdettiin selvästi eniten terveys- ja sosiaalipalveluissa sekä hallinto- ja tukipalveluissa. Toimialojen vahva sukupuolittuneisuus näkyy myös työpaikkojen vaihdoksissa. Kaikkiaan vaihtoja oli vuonna 2022 lähemmäs 793 000, kertovat työmarkkinavirtoja koskevat kokeelliset laskelmat.

Artikkeli
25.8.2023
Pertti Taskinen

Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.

Artikkeli
10.8.2023
Tuomo Heikura, Pertti Taskinen

Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.

Artikkeli
30.6.2023
Tarja Baumgartner, Meri Raijas

Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoima­tutkimuksen sisältö- ja menetelmä­muutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä. 

Blogi
30.5.2023
Elina Pelkonen, Meri Raijas

Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.

Artikkeli
2.2.2023
Pasi Piela

30–39-vuotiaiden koulutustason muutos vaihtelee alueittain merkittävästi, paikoin dramaattisesti. Koko maan tasolla koulutustaso on kolmekymppisten ikäryhmässä silti heikentynyt vuosien 2011–2021 välillä huomattavasti. Vaikka alueellisesti on syytä kiinnittää huomio kehitykseen aina kuntien osa-alueille asti, vaativat laaja-alaisemmat ratkaisut kansallisia toimia.

tk-icons