EU tekee määrätietoisesti työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuoreen raportin mukaan edistystä on tapahtunut monella sektorilla, mutta haasteita riittää esimerkiksi ilmaston ja energiankulutuksen osalta. Lisäksi korona on aiheuttanut takapakkia terveyteen ja talouteen.
Eurostatin tekemässä EU SDG 2021 -seurantaraportissa tarkastellaan, miten Euroopan unioni on edistynyt YK:n vuonna 2015 määrittelemien kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Raportti pyrkii tarjoamaan tilastoihin perustuvan esityksen globaaleihin kestävän kehityksen SDG-tavoitteisiin (Sustainable Development Goals) liittyvistä kehityssuuntauksista EU:ssa.
Kestävä kehitys on EU:n politiikan ytimessä, ja se on kirjattu tavoitteeksi myös Euroopan unionin perussopimuksiin. EU on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan ja sen 17 tavoitteen toteuttamiseen. Ne ovat antaneet uuden sysäyksen globaaleille pyrkimyksille kestävän kehityksen saavuttamiseksi.
Parhaiten EU:ssa on edetty viimeisten viiden vuoden aikana kohti tavoitetta ”Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot”. Myös tavoitteissa "Ei köyhyyttä" ja "Hyvä Terveys" on tapahtunut merkittävää edistymistä. Tietojen tuottamisen aikaviiveestä johtuen näiden tavoitteiden seuranta päättyy osaksi vuoteen 2019, joten koronapandemian vaikutukset niihin eivät ole vielä kokonaisuudessaan selvillä.
Tavoitteen ”Ilmastotoimet” osalta EU:ssa ei sen sijaan ole tapahtunut edistymistä. Tavoitteiden ”Edullinen ja puhdas energia” ja ”Elämä maalla” osalta on EU:ssa menty jopa takapakkia, sillä energian kulutus EU:ssa on kasvanut ja ekosysteemit ja biologinen monimuotoisuus kärsivät edelleen ihmisen toiminnan aiheuttamasta rasituksesta.
Seurantaraportin mukaan useimpien SDG-tavoitteiden kohdalla Suomessa on tapahtunut edistystä, ja tilanne on parempi kuin EU:ssa keskimäärin. Sen sijaan Suomi etääntyy tavoitteista ”Ei nälkää” ja ”Elämä maalla”, joskin tilanne on yhä parempi kuin EU:ssa. Suomi on EU:n keskiarvojen alapuolella ”Puhdas energia” ja ”Vastuullinen tuotanto ja kulutus” -tavoitteiden osalta, mutta niidenkin osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä.
EU:n seurantaraportissa arvioidaan myös koronapandemian heijastevaikutuksia kestävän kehityksen tavoitteisiin. Raportin mukaan korona on tehnyt kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisesta entistä haastavampaa sekä EU:lle että globaalisti. Joitakin pandemian ilmeisiä vaikutuksia on jo nähtävissä Eurostatin virallisissa tilastoissa.
Suurimmat kielteiset vaikutukset ovat kasvaneen kuolleisuuden ja terveysvaikutusten ohella kohdistuneet talouteen, työmarkkinoihin ja haavoittuvassa asemassa oleviin väestöryhmiin. Esimerkiksi kuolleisuus kasvoi EU:n jäsenmaissa 600 000 hengellä vuonna 2020 ja EU:n talous supistui 6,2 prosenttia verrattuna vuoteen 2019.
Koronan vaikutukset voivat kuitenkin jäädä lyhytkestoisiksi. Talous on jo elpymässä, lähes puolet EU:n aikuisväestöstä oli rokotettu toukokuun 2021 loppuun mennessä vähintään yhdellä annoksella, ja rokotteiden toimittaminen oli nopeutumassa. Ilmenneet myönteiset vaikutukset esimerkiksi resurssien ja energian käytössä voivat nekin jäädä väliaikaisiksi, jos kulutustavat pandemian väistyessä palaavat kriisiä edeltäneelle tasolle.
EU SDG -seurantaraportin kokoamisesta vastaa komission tilastovirasto Eurostat. Seurannassa ja arvioinneissa käytetty tilastoaineisto on EU:n jäsenmaiden tuottamaa.
Raportti keskittyy lyhytaikaisiin trendeihin, mutta tarjoaa työkaluja myös pitkäaikaiseen seurantaan niiden aiheiden osalta, joista on saatavilla riittävästi tietoja viimeisten 15 vuoden ajalta.
Seurantaraportti palvelee EU-komission politiikkatavoitteita ja seurantatarpeita. Ursula von der Leyenin johtama EU-komissio on asettanut kestävyyden ensisijaiseksi poliittiseksi prioriteetiksi EU:ssa. Kaikki kestävän kehityksen tavoitteet on sisällytetty yhteen tai useampaan komission kuudesta painopistealueesta. Näin kaikki komission toimet, politiikat ja strategiat edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Komissio esitteli EU:n uuden kasvustrategian ''European Green Deal" joulukuussa 2019. Sen tavoitteena on muuttaa unioni nykyaikaiseksi, resurssitehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi taloudeksi, jossa ilmasto- ja ympäristöhaasteisiin puututaan.
Lisäksi kestävän kehityksen tavoitteena on parantaa jatkuvasti kansalaisten elämänlaatua ja hyvinvointia vaarantamatta tulevien sukupolvien hyvinvointia. Näin taloudellista kehitystä tavoitellaan samalla, kun suojellaan luontoa ja ympäristöä sekä edistetään sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Kirjoittaja työskentelee Tilastokeskuksessa ja vastaa Suomen SDG -indikaattoreiden kokoamisesta.
Tutustu Eurostatin raporttiin (englanniksi): Sustainable development in the European Union. Monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context. 2021 Edition.
Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.
Ympäristönsuojelumenot kääntyivät kasvuun vuonna 2020. Menoja lisäsivät julkisen sektorin tekemät suojelutoimet. Menojen kasvu ei ole ympäristön kannalta aina pelkästään positiivinen asia, sillä taustalla voi olla myös negatiivista kehitystä.
Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.
Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.
Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhanomaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilökohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seurantaraportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen koronapandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Koronan katastrofaaliset vaikutukset kestävän kehityksen toimeenpanoon ovat nyt kolmantena koronavuotena kiistattomat. YK:n pääsihteerin vuosittainen kestävän kehityksen edistymistä arvoiva raportti vaatii merkittäviä lisätoimia. Suurempia investointeja tarvitaan muun muassa tilastoseurantaan.
Suomen yhdyskuntajätteen määrä – 596 kiloa asukasta kohti vuonna 2020 – ei juuri imartele: EU-keskiarvo per asukas oli vain 505 kiloa. Jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen edistämisen edellyttämät muutokset vaativat tuekseen avointa faktapohjaista keskustelua ja viime kädessä arjen tekoja meiltä kaikilta.
Maailman maaperästä kolmanneksen tila on heikentynyt. Sunnuntaina vietettävän kansainvälisen maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.
