Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kuka suojelee maaperäämme?

3.12.2021
Twitterissä: @AnttiHorkko
Kuva: Aki Harju

Sunnuntaina 5.12. vietetään kansainvälistä maaperäpäivää. YK:n yleiskokous tuki vuonna 2013 kansainvälisen maaperätieteiden liiton (IUSS) ehdotusta maaperäpäivän lisäämisestä osaksi YK:n teemapäivien luetteloa.

Päivän tarkoituksena on lisätä entistä enemmän huomiota hyvinvoinnin ja ekosysteemien kannalta elintärkeään maaperään. Vahva yhteys löytyy myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa useassa kohdin maaperä toimii mahdollistajana.

Maaperällä tarkoitetaan irtomaakerrosta, joka makaa peittona kallioperämme päällä. Se koostuu maalajeista kuten savi, multa, hiekka ja sora. Yhdessä veden ja ilman kanssa maa-ainekset muodostuvat luonnonvaran, joka tarjoaa useita ekosysteemipalveluista.

Hyvinvoiva maaperä toimii taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, suojelee luonnon monimuotoisuutta sekä tarjoaa ravintoa ja energiaturvallisuutta. Se tarjoaa kasvualustan ruualle, minkä lisäksi erityisesti turvemailla on huomattava kykyä sitoa hiiltä itseensä. Maaperällä on myös oma roolinsa veden säätelyssä ja tarjonnassa sekä kulttuurisissa palveluissa. Esimerkiksi sora- ja hiekkamuodostelmat tarjoavat luonnon oman suodattimen pohjavesialueilla. 

Väestönkasvun ja ruuan kysynnän kasvun aiheuttama enenevä viljelytarve ja muu laajentuva maankäyttö kuitenkin lisäävät maaperään kohdistuvaa painetta. Tämän seurauksena voi esimerkiksi eroosio voimistua, maaperä pilaantua tai kasvumaan ravinteet huveta.

Kolmannes maailman maaperästä onkin heikentyneessä tilassa. Maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.

Maaperänsuojelulla edistetään myös pintavesien suojelua. Pitämällä huolta maan tuotantokyvystä ja puhtaudesta suojelemme myös vesiämme. Huuhtoutumisen sijaan ravinteet halutaan pitää maaperässä. Suomessa näitä toimia edistetään muun muassa eri järjestöjen hankkeilla, joissa pyritään kehittämään maa- ja metsätalouden toimintatapoja.

Myös valtion tukipolitiikalla kannustetaan kestävämpään kasvumaan käyttöön. Ympäristönsuojelumenot-tilastossa tilastoidaan tukia, jotka kohdistuvat ympäristönsuojeluun.

Näistä merkittävimmät ovat maatalouden ympäristökorvaukset ja luonnonmukaisen tuotannon tuet, joista noin kolme neljäsosa kohdistuu maaperän ja pintavesien suojeluun. Ympäristökorvauksen toimenpiteistä maaperän kasvukuntoa parhaiten edistävät monivuotiset ympäristönurmet, suojavyöhykenurmet ja luonnonhoitopeltonurmet. Kylvetty monivuotinen nurmikasvillisuus vähentää lisäksi eroosiota. 

Vuonna 2019 tukia maaperän ja pintavesien suojeluun jaettiin 221 miljoonaa euroa. Tätä ei ole suoraan tilastojulkaisusta nähtävissä, mutta asiaan on tulossa muutos, sillä Tilastokeskus pilotoi ympäristötuki-tilastoa kaksivuotisessa EU-rahoitteisessa projektissa.

Vuonna 2023 valmistuva pilotti ympäristötuet-tilastosta tulee tarjoamaan aiempaa tarkempaa tietoa tukien kohdistumisesta sektoreittain ja toimialoittain. Tilastoa tuotetaan lisäksi aiempaa tarkemmalla jaolla eri ympäristönsuojeluaktiviteettien välillä. Samalla jaottelua laajennetaan kohdistumaan luonnonvarojen hallintaa ja käyttöä koskeviin tukiin.

Jatkossa on helpompaa seurata ympäristötukien painopisteitä ja nähdä tarkemmin, kuinka korkealla prioriteeteissa maaperän ja pintavesien suojelu pysyy.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen ympäristötilinpidossa.

Lähteet: 

https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-maaperapaiva 

https://www.fao.org/world-soil-day/en/ 

https://www.eea.europa.eu/fi/articles/maapera  

https://www.eea.europa.eu/fi/ymparisto-signaalit/signaalit-2019/infografiikat/maapera-ja-yk-n-kestavan/view

https://mmm.fi/documents/1410837/3476612/MYTTEHO_Loppuraportti_Luke-luobio_12-2020.pdf/3ec00988-f85b-f357-a2f3-cf99a00b4dd7/MYTTEHO_Loppuraportti_Luke-luobio_12-2020.pdf?t=1583218246000 

https://www.stat.fi/til/ympsm/

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Artikkeli
26.8.2022
Heidi Pirtonen

Kulutamme kansainvälisesti verraten selvästi enemmän luonnonresurssejamme. Valtaosa kulutuksesta on soran ja hiekan käyttöä. Materiaali-intensiteetti – eli kotimainen materiaalien kulutus suhteutettuna bkt:hen – kasvoi vuonna 2020 hieman edellisvuodesta: tarvittiin 0,75 kiloa luonnonvaroja tuottamaan 1 euro arvonlisäystä. Materiaalitilinpito kuvaa kansantalouden ja luonnonympäristön välistä materiaalivirtaa.

Artikkeli
13.7.2022
Jukka Hoffren

Maailman pitäisi YK:n tavoitteen mukaan saavuttaa vuonna 2015 sovitut kestävän kehityksen 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta vuoteen 2030 mennessä. OECD:n arvion mukaan sen jäsenmaat ovat vielä kaukana tavoitteiden saavuttamisesta. Ilman paljon nykyisiä voimakkaampia toimia jäävät kestävän kehityksen tavoitteet teollisuusmaissa saavuttamatta.

Artikkeli
7.7.2022
Jukka Hoffren

Euroopan Unioni on edistynyt lähes kaikissa vuonna 2015 sovituissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. Parhaiten on onnistuttu rauhan­omaisten yhteiskuntien rakentamisessa ja henkilö­kohtaisen turvallisuuden edistämisessä. EU:n uusimman seuranta­raportin tiedot kuvaavat tilannetta pääosin ennen korona­pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

tk-icons