Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Kuka suojelee maaperäämme?

3.12.2021
Twitterissä: @AnttiHorkko
Kuva: Aki Harju

Sunnuntaina 5.12. vietetään kansainvälistä maaperäpäivää. YK:n yleiskokous tuki vuonna 2013 kansainvälisen maaperätieteiden liiton (IUSS) ehdotusta maaperäpäivän lisäämisestä osaksi YK:n teemapäivien luetteloa.

Päivän tarkoituksena on lisätä entistä enemmän huomiota hyvinvoinnin ja ekosysteemien kannalta elintärkeään maaperään. Vahva yhteys löytyy myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa useassa kohdin maaperä toimii mahdollistajana.

Maaperällä tarkoitetaan irtomaakerrosta, joka makaa peittona kallioperämme päällä. Se koostuu maalajeista kuten savi, multa, hiekka ja sora. Yhdessä veden ja ilman kanssa maa-ainekset muodostuvat luonnonvaran, joka tarjoaa useita ekosysteemipalveluista.

Hyvinvoiva maaperä toimii taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, suojelee luonnon monimuotoisuutta sekä tarjoaa ravintoa ja energiaturvallisuutta. Se tarjoaa kasvualustan ruualle, minkä lisäksi erityisesti turvemailla on huomattava kykyä sitoa hiiltä itseensä. Maaperällä on myös oma roolinsa veden säätelyssä ja tarjonnassa sekä kulttuurisissa palveluissa. Esimerkiksi sora- ja hiekkamuodostelmat tarjoavat luonnon oman suodattimen pohjavesialueilla. 

Väestönkasvun ja ruuan kysynnän kasvun aiheuttama enenevä viljelytarve ja muu laajentuva maankäyttö kuitenkin lisäävät maaperään kohdistuvaa painetta. Tämän seurauksena voi esimerkiksi eroosio voimistua, maaperä pilaantua tai kasvumaan ravinteet huveta.

Kolmannes maailman maaperästä onkin heikentyneessä tilassa. Maaperäpäivän toivotaan kannustavan suojelemaan ja parantamaan ehtyneiden maapohjien tilaa.

Maaperänsuojelulla edistetään myös pintavesien suojelua. Pitämällä huolta maan tuotantokyvystä ja puhtaudesta suojelemme myös vesiämme. Huuhtoutumisen sijaan ravinteet halutaan pitää maaperässä. Suomessa näitä toimia edistetään muun muassa eri järjestöjen hankkeilla, joissa pyritään kehittämään maa- ja metsätalouden toimintatapoja.

Myös valtion tukipolitiikalla kannustetaan kestävämpään kasvumaan käyttöön. Ympäristönsuojelumenot-tilastossa tilastoidaan tukia, jotka kohdistuvat ympäristönsuojeluun.

Näistä merkittävimmät ovat maatalouden ympäristökorvaukset ja luonnonmukaisen tuotannon tuet, joista noin kolme neljäsosa kohdistuu maaperän ja pintavesien suojeluun. Ympäristökorvauksen toimenpiteistä maaperän kasvukuntoa parhaiten edistävät monivuotiset ympäristönurmet, suojavyöhykenurmet ja luonnonhoitopeltonurmet. Kylvetty monivuotinen nurmikasvillisuus vähentää lisäksi eroosiota. 

Vuonna 2019 tukia maaperän ja pintavesien suojeluun jaettiin 221 miljoonaa euroa. Tätä ei ole suoraan tilastojulkaisusta nähtävissä, mutta asiaan on tulossa muutos, sillä Tilastokeskus pilotoi ympäristötuki-tilastoa kaksivuotisessa EU-rahoitteisessa projektissa.

Vuonna 2023 valmistuva pilotti ympäristötuet-tilastosta tulee tarjoamaan aiempaa tarkempaa tietoa tukien kohdistumisesta sektoreittain ja toimialoittain. Tilastoa tuotetaan lisäksi aiempaa tarkemmalla jaolla eri ympäristönsuojeluaktiviteettien välillä. Samalla jaottelua laajennetaan kohdistumaan luonnonvarojen hallintaa ja käyttöä koskeviin tukiin.

Jatkossa on helpompaa seurata ympäristötukien painopisteitä ja nähdä tarkemmin, kuinka korkealla prioriteeteissa maaperän ja pintavesien suojelu pysyy.

 

Kirjoittaja työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen ympäristötilinpidossa.

Lähteet: 

https://www.ykliitto.fi/tapahtumat/yk-paivat/kansainvalinen-maaperapaiva 

https://www.fao.org/world-soil-day/en/ 

https://www.eea.europa.eu/fi/articles/maapera  

https://www.eea.europa.eu/fi/ymparisto-signaalit/signaalit-2019/infografiikat/maapera-ja-yk-n-kestavan/view

https://mmm.fi/documents/1410837/3476612/MYTTEHO_Loppuraportti_Luke-luobio_12-2020.pdf/3ec00988-f85b-f357-a2f3-cf99a00b4dd7/MYTTEHO_Loppuraportti_Luke-luobio_12-2020.pdf?t=1583218246000 

https://www.stat.fi/til/ympsm/

Blogikirjoitukset eivät ole Tilastokeskuksen virallisia kannanottoja. Asiantuntijat kirjoittavat omissa nimissään ja vastaavat kukin omista kirjoituksistaan.

Lue samasta aiheesta:

Blogi
6.7.2023
Jukka Hoffren

Suomella on vaikeuksia saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä, vaikka olemme menestyneet hyvin indikaattori­vertailuissa. Nyt tarvitaan yhteiskunnassa ja taloudessa järjestelmä­tason muutoksia. Tavoitteista etenkin ilmastonmuutos sekä maanpäällinen ja vedenalainen elämä vaativat toimia Suomessa.

Blogi
21.2.2023
Jukka Hoffren

Kaikki globaalit SDG-indikaattorit on saatu menetelmällisesti määriteltyä, ja niihin saadaan lähi­tulevaisuudessa dataa. Yksittäisten maiden kyvyssä tuottaa dataa on kuitenkin yhä merkittäviä puutteita. Kansainvälisen tilasto-osaamisen kasvattamiseen ja verkostoitumiseen onkin viime vuosina panostettu.

Blogi
13.1.2023
Jukka Hoffren

Bkt-mittarin perinteinen näkökulma edistymiseen ei riitä, kun pyrkimyksenä on vastata aikamme monimutkaisiin ja globaaleihin ongelmiin. YK:n suunnitelmissa onkin laajempi seuranta- ja tarkastelukehikko sekä enintään 10–20 uutta ohjausindikaattoria.

Artikkeli
20.12.2022
Tuomas Kaariaho, Heidi Pirtonen

Suomen siirtymä kohti kiertotaloutta edistyy mutta hitaasti, kertoo kiertotalousindikaattorien tarjoamiin tietoihin perustuva katsaus. Kotimainen materiaalien kulutus on silti Suomessa yhä korkeampi kuin 2010-luvulla, kierrätysasteemme on alle EU-keskiarvon ja materiaalien kiertotalousasteen kehitys matelee. Toisaalta yritystasolla kehitys on ollut myönteinen, ja esimerkiksi ekoinnovaatioiden määrässä Suomi on Euroopan huippua.

tk-icons