Koronan vaikutuksia ei yrityksissä nähty erityisen merkittävinä Globaalit arvoketjut ja toimintojen ulkoistaminen -tiedonkeruun mukaan. Pääosin vaikutukset koettiin vähäisiksi tai olemattomiksi. Eroja ilmaantui, kun tarkastelua rajoitettiin yritysten ominaisuuksien, kuten toimialan, mukaan.
Artikkelit vuodelta 2021
Digitaalisen teknologian harppoen edennyt kehitys on vaikuttanut olennaisesti suomalaislasten ja -nuorten elämään. Älylaitteet, pikaviestimet ja moninaiset sosiaalisen median palvelut tavoittavat päivittäin likipitäen kaikki nuoret. Erityisesti suosiotaan on kasvattanut digitaalinen pelaaminen. Samalla osa lapsista ja nuorista on kuitenkin altistunut mediayhteiskunnan ikäville lieveilmiöille.
Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.
Koronapandemia myllersi vuokra-asuntomarkkinan, mutta taustalla on pidempiaikaisiakin trendejä. Vuokralla asuminen yleistyi 2010-luvun aikana, ja vuokra-asuntojen tarjonta kasvoi roimasti.
Avoliitot ovat vuosi vuodelta yleistyneet. Samalla avopariperheiden erilleen muutoissa näkyvä kehitys on kuitenkin ollut vakaata 2010-luvulla. Avoparien eronneisuus oli itse asiassa hieman yleisempää 1990-luvun puolivälissä – tuolloin 12 prosenttia pareista muutti vuosittain erilleen. Valtaosa erilleen päätyneistä on yhä avopariperheitä, joissa ei ole lapsia.
Metalleja louhitaan kasvavia määriä kehittyvän yhteiskunnan tarpeisiin. Maapallo on kuitenkin rajallinen resurssi ja metallit uusiutumaton luonnonvara. Kotitalouksien metallivarastoissa piilee palanen kiertotalouspotentiaalia.
Tuore tutkimus paljastaa uuden haitallisen vaikutuksen yritysten korkovähennysrajoituksista: ne kiristyvät matalasuhdanteissa, mikä tekee yritysten verotuksen myötäsykliseksi ja kasvattaa siten niiden konkurssiriskiä.
Miehet ja naiset omistavat nykyään ajokortin Suomessa lähes yhtä yleisesti, poikkeuksina vain nuorimmat ja vanhimmat ikäluokat. Pojat autoilevat enemmän poikkeusluvalla jo 17-vuotiaina. Ikäihmisissä näkyy yhä autoilun miehinen historia.
Pandemia etätöineen myllersi ainakin tilapäisesti joitakin muuttotrendejä. Lapsiperheiden suuntautuminen suurten kaupunkien kehyskuntiin on kuitenkin jatkunut jo pitkään – syinä työpaikat, palvelut, koulut ja kulkuyhteydet.
Ruotsinkielisyys ei ole tiukkarajainen määritelmä ja suomenruotsalaisten lasten määrä voidaan laskea useammalla tavalla. Lähes puolet ruotsinkielisiksi rekisteröidyistä lapsista on käytännössä kaksikielisiä. Erityisen yleistä tämä on pääkaupunkiseudulla.
Koronakriisin sukupuolittuneet seuraukset näyttävät erilaisilta riippuen siitä, mitataanko muutoksia palkkasumman tai tehtyjen työtuntien mukaan vaiko työtä vaille jääneiden määrällä. Naisilla ja miehillä työllisyyden muutokset ovat kohdentuneet eri tavoin työn osa- tai kokoaikaisuuden, ammattiaseman ja iän mukaan tarkastelluissa ryhmissä.
Osa lapsiperheistä painii talousvaikeuksissa, osa tulee oikein hyvin toimeen. Valtaosa sijoittuu ääripäiden väliin. Tulonjaon näkökulmasta suomalaislapsia ei voi käsitellä yhtenä homogeenisena ryhmänä.
Kevytyrittäjien määrä lisääntyi viime vuonna kymmenellä prosentilla edellisvuodesta. Palkkaa tai työkorvausta laskutuspalvelun kautta vähintään kerran vuoden aikana saaneita kevytyrittäjiä oli vuonna 2020 kaikkiaan noin 44 300. Valtaosalla oli myös jokin muu palkkatyö.
Puurakentamisen kasvu ja muut muutostrendit näkyvät ensi vuoden alussa käyttöön tulevassa uudistuneessa indeksissä.
Asumiskustannukset ylittävät harvoin 40 prosenttia suomalaisten lapsiperheiden käytettävissä olevista rahatuloista. Lapsiperheiden tulonsiirtoina saamat asumistuet ovat Suomessa suuremmat ja pienituloisia lapsiperheitä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Tiedot perustuvat vuosittain laadittavaan otospohjaiseen EU-SILC-mikroaineistoon.
Pelkästään kotona työskennelleiden osuus on laskenut selvästi. Ei lainkaan niin tehneiden määrä on kasvanut hieman alkuvuodesta.
Tilastolaitoksemme ensimmäinen naispuolinen aktuaari oli merkittävä vaikuttaja Suomessa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Hän toimi 16 vuotta kansanedustajana mutta reilusti pidempään Tilastollisessa päätoimistossa, jossa hän muun muassa laati köyhäinhoitotilastoja ja vaalitilastoja. Hän myös kartoitti yötyötä tekevien naisten määrää ja työolosuhteita Teollisuushallituksen toimesta.
Suomessa julkisyhteisöillä on rahoitusvaroja selvästi enemmän kuin velkaa. Rahoitusvarat ja velat ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti julkisyhteisöjen sektoreiden välillä. Rahoitusvarat ovat kasvaneet finanssikriisistä vuodesta 2008 lähtien melko tasaisesti, ja reilun kahdentoista vuoden jälkeen ne ovat yhteensä yli 190 miljardia euroa korkeammalla tasolla. Korona on kuitenkin tuonut rahoitusvaroihin ja velkoihin myös suuria vaihteluita.
Todella nopeasti kasvavista yrityksistä yli puolet sijaitsee Uudellamaalla, mutta suhteellisesti eniten kasvuyritysten määrä on vuosina 2014–2019 kasvanut Kainuussa ja Lapissa. Kasvuyrityksiä on erityisesti sote-palveluiden, hallinto- ja tukipalveluiden ja rakentamisen toimialoilla.
Ilmastonmuutosta, luonnonvarojen ylikulutusta ja luontokatoa yhdistää monimutkaisuus – niin ilmiöiden kuin ratkaisujenkin osalta. Ratkaisu yhteen voi pahentaa toista tai tuloksena voi olla ennakoimattomia yhteisvaikutuksia. Kiertotalouden mittarit tarjoavat eri näkökulmia seurantaan ja päätöksenteon tueksi, mutta eivät huomioi ongelmien keskinäisiä kytköksiä. Päätöksiä on silti tehtävä, epävarmuudenkin vallitessa.
Peruuttamaton lajikato ja ekosysteemien tuhoutuminen vaikuttavat ihmisten tulevaisuuteen maapallolla
Tänä päivänä on tunnistettavissa kolme keskeistä globaalia ihmistoiminnan voimistamaa ympäristökriisiä: ilmastonmuutos, luonnonvarojen ylikulutus ja luontokato. Vaikka kaikki kolme ympäristökriisiä ovat globaaleja ongelmia, on niillä myös paikalliset ulottuvuutensa. Ihmisen toiminta on nopeuttanut ympäristömuutoksia niin vakavalla tavalla, ettei muu luonto ehdi reagoimaan.
Suomen kalleimmat postinumeroalueet sijaitsevat Helsingissä – missäs muuallakaan kuin kantakaupungin alueella. Suomen halvimpiin vuokraneliöihin nähden Helsingin kalleimmat vuokraneliöt ovat jopa yli kolminkertaiset. Kaupungin sisällä neliövuokriin vaikuttavat erityisesti asuinalueen ikä, etäisyys keskustasta ja asutuksen määrä.
EU tekee määrätietoisesti työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuoreen raportin mukaan edistystä on tapahtunut monella sektorilla, mutta haasteita riittää esimerkiksi ilmaston ja energiankulutuksen osalta. Lisäksi korona on aiheuttanut takapakkia terveyteen ja talouteen.
Pride-viikkoa vietetään juhlavuoden merkeissä: Helsinki Pride -yhteisön perustamisesta on kulunut 30 vuotta. Viime vuosikymmenten lakimuutokset ovat tuoneet seksuaalivähemmistöille yhdenvertaisempia oikeuksia – ja samalla myös tilastointi on kehittynyt. Vaikka perheiden tilastointi on saanut väriä ja monimuotoisuutta 2000-luvun mittaan, jää osa sateenkaariperheistä ja muista monimuotoisista perheistä silti edelleen tilastoissa piiloon tai ne tilastoidaan väärin.
Kansainvälisten alustojen kautta majoitusvarauksia tekevät enimmäkseen ulkomaiset matkailijat. Suurin ulkomaisten osuus oli Helsingissä, 83 prosenttia yöpymisistä. Lähes joka neljäs alustojen kautta varatuista ulkomaisista yöpymisistä kirjattiin venäläisille, kertovat Eurostatin ensimmäistä kertaa julkaisemat tiedot alustojen kautta tehdyistä varauksista.
Suomen työmarkkinat ovat vahvasti eriytyneet sukupuolen mukaan eri ammatteihin. Tampereella voimakkain segregaatio sukupuolten välillä on lieventynyt, mutta toisaalta naisten keskittyminen vähintään 60-prosenttisesti naisvaltaisiin ammatteihin on jopa vahvistunut. Tampereen kaupungin Tilastokeskuksen tutkijapalveluilta tilaama tutkimus kartoitti kehitystä Tampereella ja viidessä muussa suurimmassa kaupungissa.
Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnille tunnustetaan aiempaa vahvemmin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Suomessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on kuitenkin edelleen verraten alhainen. Varhaiskasvatuksen tietopohja on laajenemassa uuden tietovarannon myötä.
Ensimmäiset kunnallisvaalitilastot 1918–1922 piirtävät ajankuvaa kansalaissodan jälkeisestä Suomesta
Kunnallisvaaleja on Suomessa järjestetty vuodesta 1918 alkaen. Vaikka alkuvuosina tilastointi oli puutteellista, löytyy vanhoista, digitoiduista tilastojulkaisuista arvokasta tietoa vaalien historiasta. Kansalaissodan vaikutukset näkyivät ehdokaslistoissa, äänestysaktiivisuudessa ja vaalituloksissa.
Vuonna 2019 koko talouden bruttoviennistä 38 prosenttia oli ulkomailla tuotettua arvoa. Arvonlisään pohjautuvien vientilukujen tarkastelu auttaa tunnistamaan tuontiriippuvaisia toimialoja ja lisää ymmärrystä viennin kerryttämistä tuloista Suomen taloudelle.
Poliisin tietoon tullut perhe- ja lähisuhdeväkivalta väheni hieman koronavuonna. Eri lähisuhteissa ja ikäryhmissä kehityksen suunta oli erilainen. 5–9-vuotiaisiin lapsiin kohdistunut perheväkivalta väheni eniten, noin viidenneksellä. Korona-ajan kokonaisvaikutukset selviävät vasta viiveellä.
Perhetaustan merkitys korostuu jo toisen asteen opintoihin hakeutumisessa ja läpäisyssä. Välivuosien pitäminen peruskoulun jälkeen sisältää riskin, ettei opintoja jatketa myöhemminkään. Nuorten oppivelvollisuus pidentyy ja laajenee tänä vuonna kattamaan ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen.
Korona-aika on vaikuttanut asuntomarkkinaan monella tavoin: kaupunkien vetovoima on säilynyt ja kiinnostus omakotitaloasumiseen ja rivitalokoteihin on kasvanut. Yksinasuvien määrän kasvu pitää yllä pienten kaupunkiasuntojen kysyntää, mutta myös isommat asunnot kiinnostavat ostajia aiempaa enemmän.
Mittaavatko kyselylomakkeiden kysymykset sitä, mitä niiden on tarkoitus mitata? Verkossa tätä voidaan selvittää web probing -menetelmällä. Tilastokeskuksen kokemusten mukaan menetelmällä saadaan tietoa vastaajien tulkinnoista ja vastausten laadusta. Käytöllä on kuitenkin rajoituksensa.
Vuotta 2018 koskeneen johtajuusselvityksen mukaan naisia oli pörssiyhtiöiden hallituksissa 29 prosenttia, listaamattomissa yhtiöissä 19 prosenttia ja valtio-omisteisissa yhtiöissä 41 prosenttia. Naisenemmistöisen henkilöstön pörssiyhtiöissä yli kolmannes hallituspaikoista oli naisilla. Henkilöstön sukupuolijakaumaan nähden valtio-omisteisten yhtiöiden hallituspaikat jakautuivat naisten ja miesten kesken muita yhtiötyyppejä tasaisemmin.
Tilastokeskuksen rakennusten ja asuinolojen tilastoissa otetaan toukokuussa 2021 käyttöön Rakennusluokitus 2018. Uudessa luokituksessa myös erityisryhmien asuminen lasketaan osaksi asuinrakennuksia. Samalla kesämökkien laskentatapa uudistuu. Suomen kymmenen mökkirikkainta kuntaa säilyvät samoina, mutta niiden keskinäinen järjestys hieman muuttuu.
Yhdeksällä kymmenestä suomalaislapsesta on ainakin yksi elossa oleva isovanhempi. Vaikka isovanhempia ei löytyisikään Suomesta, voi heitä olla ulkomailla. Puolella 58-vuotiaista naisista ja 61-vuotiaista miehistä on lapsenlapsia. Isovanhemmat ovat nykyään aiempaa iäkkäämpiä ja asuvat aiempaa useammin erillään.
Koululaisia on nyt hiukan enemmän kuin vuosikymmen sitten. Yhä useampi heistä asuu kaupungeissa. Pienet kyläkoulut ovat lähes kadonneet Suomesta, kun koulunkäyntiä on keskitetty koulukeskuksiin ja yhtenäiskouluihin. Kainuussa ja Lapissa koulumatka voi olla jopa yli 50 kilometriä suuntaansa.
Kuinka monta tuomiota Suomessa annettiin taskuvarkaudesta vuonna 2019? Entä myymälävarkaudesta? Tietoja on aiemmin ollut saatavilla vain joiltain osin rikosilmoitusten ja syylliseksi epäiltyjen osalta. Nyt Tilastokeskuksessa on kokeiltu koneoppimista varkausrikosten luokittelemisessa. Tuloksissa yllättää ainakin polttoainevarkauksien suuri määrä.
Säännöllisesti kotona työskennelleiden osuus nousi jo yli 50 prosenttiin valtiosektorilla, jossa työskenneltiin jo ennen koronaa selvästi eniten etänä.
Rekisterit ovat 1980-luvulta lähtien tehostaneet tilastotuotantoa merkittävästi. Viime vuosina monet rekisterinpitäjät ovat rakentaneet uudenlaisia tietovarantoja kuten Verohallinnon tulorekisteri. Ne tuovat tilastointiin mahdollisuuksia mutta myös niin paljon työtä, että uusia kustannussäästöjä ja tuottavuusloikkia ei ole ainakaan lyhyellä tähtäimellä luvassa – pikemminkin päinvastoin.
Suomessa tehtävän tutkimus- ja kehittämistyön resursointi mateli kymmenen vuoden takaisen huipputason alapuolella ennen koronakriisiä. Minkälaisessa innovointiasetelmassa tavoittelemme ulospääsyä kriisistä?
Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.
Development and influencing possibilities, social environment and work intensity appear to be more important factors in terms of well-being at work, job satisfaction and commitment than flexibility of working hours and physical factors in the work environment. Differences in job satisfaction, well-being and showing symptoms between the profiled groups are explained by real differences in working conditions.
Joka toinen sosiaalisen median käyttäjä näkee verkossa vihapuhetta. Nettikiusaaminen ja epäasialliset lähestymiset puolestaan rasittavat erityisesti nuoria. Tilastokeskus on kartoittanut suomalaisten kokemaa nettihäirintää ja verkossa havaitsemia vihamielisiä viestejä nyt kolmena vuotena.
There are considerable differences in the quality of working life among wage and salary earners. The segregation by gender in working conditions is also particularly striking, shows the profiling of the results of the 2018 Quality of Work Life Survey.
Vanhojen asuntojen hintaindeksien uudistus on käynnistynyt. Tavoitteena on tuottaa nykyistä parempaa aluetietoa sekä ottaa indekseissä huomioon vuokratontilla sijaitsevat asunnot.
Työttömyyden lisäksi koronakriisi on pahentanut piilotyöttömien, enemmän työtunteja haluavien osa-aikaisten ja muidenkin työtä etsivien tilannetta. Työn puutteesta kärsivien EU-maiden kärkipäähän ovat heti suurtyöttömyysmaiden jälkeen nousseet Suomi ja Ruotsi.
Henkilöstökulut ulkomailla sijaitsevissa suomalaisomisteisissa teollisuusyrityksissä ovat kasvaneet ripeämmin kuin kotimaassa. Vuonna 2018 ero ulkomailla ja Suomessa sijaitsevien yksiköiden kuluissa oli enää marginaalinen ulkomaisen eduksi. Toimialoittaiset erot ovat toisaalta suuria.
Suomalaisten mediankäyttö on lisääntynyt ja sosiaalisen median palveluiden käyttö yleistynyt selvästi koronapandemian aikana. Vuonna 2020 some-palveluita käytti 69 prosenttia 16–89-vuotiaista suomalaisista. Monet seniorit ovat tehneet digiloikan ja ryhtyneet esimerkiksi käyttämään some-palveluita, lukemaan verkkouutisia ja seuraamaan nettitelevisiota.
Nuorten tekemät rikokset ovat olleet paljon esillä mediassa viime aikoina. Tilastojen mukaan alle 21-vuotiaiden osuudet kaikista tuomituista ovat vähentyneet. Mistä rikoksista ja millaisia rangaistuksia heille tuomitaan?