Tutkimus työelämän vaatimista taidoista kertoo eroista sukupuolten ja koulutusasteiden välillä. Digilaitteet hallitsevat kuitenkin jo useimpien työntekoa. Raskasta ruumiillista työtä tekee joka viides, sorminäppäryyttä edellyttävät joka kymmenennen työtehtävät.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Puolet nuorista työttömistä ei halua muuttaa työn vuoksi
Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.
Suomalaiset 15–34-vuotiaat työttömät ovat yllättävän haluttomia muuttamaan työn perässä. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen lisätutkimuksen mukaan työttömistä nuorista naisista miltei 60 prosenttia ja miehistä yli 40 prosenttia ilmoitti, ettei olisi valmis muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn takia.
Erityisesti naisten tulosta voidaan pitää korkeana, sillä Suomessa päätoiminen työtön voi hakea liikkuvuusavustusta työn perässä muuttoon. Tässä analyysissa kohderyhmänä olivat päätoimiset työttömät, jotka oman määrittelynsä mukaan eivät olleet päätoimisesti opiskelijoita. Työttömien nuorten haluttomuus työn perässä muuttoon ei siis selity edes sillä, että opiskelut rajoittaisivat muuttomahdollisuutta.
Helsingissä ja Uudellamaalla suhtaudutaan avoimimmin työn perässä muuttoon. Alueen työttömistä nuorista ja nuorista aikuisista vain noin 35 prosenttia ei olisi valmis muuttamaan työn perässä. (Kuvio 1.)
Etelä- ja Länsi-Suomessa noin 40 prosenttia ja Pohjois- ja Itä-Suomessa noin puolet vastaajista ilmoitti, etteivät he olisi valmiita muuttamaan pois nykyiseltä asuinpaikkakunnaltaan työn perässä.
Helsingissä ja Uudellamaalla ollaan myös valmiimpia ulkomaille muuttoon. Alueen työttömistä nuorista vajaa 30 prosenttia oli valmis muuttamaan työnsä perässä EU:n sisällä tai myös EU:n ulkopuolelle. Lisäksi 20 prosenttia oli valmis muuttamaan johonkin toiseen EU-maahan, mutta ei muualle. Muualla Suomessa ulkomaille muuttoon suhtaudutaan huomattavasti vaisummin.
Kuvio 1. 15–34-vuotiaiden työttömien halukkuus muuttaa työn vuoksi, prosenttia
Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimuksen lisäosa 2016
Etelä-Suomeen kuuluvat: Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Länsi-Suomeen kuuluvat: Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan, Pirkanmaan ja Keski-Suomen maakunnat. Pohjois- ja Itä-Suomeen kuuluvat: Etelä-ja Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Lapin maakunnat.Yli tunnin työmatka ei kiinnosta
Työttömän työllistymishalukkuutta kuvaa osaltaan myös suhtautuminen pitkään, yli tunnin kestävään työmatkaan. Niistä työttömistä, jotka eivät olleet valmiita muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle, vain hieman yli puolet olivat valmiita matkaamaan työn vuoksi yli tunnin kestävää työmatkaa.
Työttömät, jotka olivat valmiita muuttamaan työn vuoksi toiselle paikkakunnalle, olivat myös suurimmaksi osaksi (68 %) valmiita ottamaan työn vastaan, huolimatta yli tunnin matkasta työpaikalle.
Lisätietoja:
Meri Juuti ja Pertti Taskinen, Työvoimatutkimus
Lue samasta aiheesta:
Työvoiman vuokraamisen kautta ovat työllistyneet etenkin nuoret ja ulkomaalaistaustaiset, joilla on vähän työkokemusta tai joiden voi olla muuten hankalaa löytää työtä. Kiinnostus vuokratyötietoihin on lisääntynyt, vaikka vuokratyön osuus palkkatyöstä on edelleen melko pieni.
Kansainvälisen työvoimatutkimuksen mukaan Suomessa tehtiin Euroopan maista viidenneksi eniten etätöitä vuonna 2022. Vertailun kärkisijalla oli Alankomaat. Myös Ruotsi, Norja ja Islanti olivat Suomen edellä. Toisaalta etätyön säännöllisyydessä kärkimaa oli Irlanti ja heti toisena Suomi.
Keskimäärin 168 000 palkansaajaa – eli reilut seitsemän prosenttia palkansaajista – oli vuonna 2022 työviikon aikana sairauden takia poissa töistä, joko osan viikkoa tai koko viikon. Näistä enemmistö oli lyhyitä poissaoloja. Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen tietojen perusteella sairauspoissaolot vaihtelevat hyvinkin paljon ammattiryhmittäin.
Muutoksen suuruuteen on voinut vaikuttaa moni samanaikainen tekijä pandemiasta työvoimatutkimuksen sisältö- ja menetelmämuutokseen. Eri mittarit kertovat kuitenkin samansuuntaisesta myönteisestä kehityksestä.
Naisten töihin patistelun sijaan pitäisi kantaa huolta siitä, miksei miesten työllisyys ole talouden hyvästä nosteesta huolimatta kasvanut ikähaitarin keskimmäisissä ikäryhmissä.
Uusi kokeellinen tilasto tarjoaa nopeammin tarkkaa alueittaista ja kansalaisuuden mukaista tietoa työllisyydestä. Rekisteritietoon perustuva kokeellinen tilasto ei tavoita kaikkia yrittäjiä, joten työllisten määrä jää pienemmäksi kuin työvoimatutkimuksessa. Lukujen kausivaihtelu on silti samansuuntaista.
Vuonna 2022 työllisistä joka kymmenes työskenteli koronarajoitusten jo hellitettyä yhä koko työajan kotona. Useimmilla toimialoilla etätyötä tekevien määrä hieman väheni edellisvuodesta. Monessa maakunnassa etätyötä tekeviä oli entistä enemmän.