Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Julkaistu: 23.2.2015

Kuluttajien luottamus ja epäluottamus ennakoivat tulevaa

  1. Kuluttajien aikomukset ovat kiinnostaneet jo pitkään
  2. Luottamusindikaattori kertoo kotitalouksien taloudesta ja yleisestä taloustilanteesta
  3. Onko luottamusindikaattorista hyötyä yksityisen kulutuksen ennustamisessa?
  4. Kuluttajien luottamusindikaattorin ja yksityisen kulutuksen välinen korrelaatio vaihtelee maittain
  5. Kuluttajien luottamusindikaattori auttaa kulutuksen ja talouden käänteiden ennustamisessa
  6. Lähteet

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Kuluttajien luottamusindikaattorin ja yksityisen kulutuksen välinen korrelaatio vaihtelee maittain

Kuviossa 1 on esitetty kuluttajien luottamusindikaattorin aikasarja Suomessa vuoden 1995 viimeisestä neljänneksestä vuoden 2014 ensimmäiseen neljännekseen saakka. Kuvioon on piirretty myös kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kulutuksen volyymin muutos edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna.

Kuvio 1. Kuluttajien luottamusindikaattori Suomessa ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos neljänneksittäin. Saldoluku (vasen asteikko). Prosenttia (oikea asteikko)

Lähde: DG-ECFIN 2014a. Eurostat 2014.

Molemmat tarkasteltavat aikasarjat ovat kausitasoitettuja, yksityinen kulutus on lisäksi työpäiväkorjattu. Luottamusindikaattorin asteikko on kuviossa vasemmalla pystyakselilla ja yksityisen kulutuksen vuosimuutoksen asteikko oikealla pystyakselilla. Akseleiden asteikoinnit on valittu siten, että aikasarjojen väliset riippuvuussuhteet tulevat parhaiten esille. Itse aikasarjojen arvoista ei ole tarkoitus tehdä sellaisia johtopäätöksiä, että luottamusindikaattorin saldoluku 25 ennustaisi 6 prosentin kasvua yksityisessä kulutuksessa. Huomio tulee kiinnittää aikasarjoissa tapahtuviin muutoksiin ja niiden suuntiin.

Kuvion 1 perusteella voidaan esittää, että Suomessa luottamusindikaattorin ja yksityisen kulutuksen välinen samanaikainen riippuvuussuhde on melko vahva. Aikasarjojen välinen riippuvuus on kuitenkin vahvimmillaan, kun luottamusindikaattoria viivästetään yhdellä vuosineljänneksellä yksityiseen kulutukseen verrattuna. Toisin sanottuna, yksityisen kulutuksen kehitys tarkasteltavalla vuosineljänneksellä korreloi edellisen neljänneksen kuluttajien luottamuksen kanssa.

Aivan täydelliseltä Suomen aikasarjojen välinen riippuvuus ei kuvion 1 perusteella vaikuta, mutta esimerkiksi vuoden 2008 loppupuolen finanssikriisistä seurannutta kulutuksen laskua edelsi selvä lasku kuluttajien luottamuksessa. Vuodesta 2012 alkaen sekä kuluttajien luottamus että yksityisen kulutuksen kehitys on vaihdellut vuosineljänneksestä toiseen vailla selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä.

Yksi Suomen tärkeimmistä kauppakumppaneista on Saksa. Kuviossa 2 on esitetty kuluttajien luottamusindikaattorin ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos Saksassa. Saksalaisten kuluttajien luottamus painottui tarkastellulla aikavälillä indikaattorin negatiiviselle asteikolle. Kuluttajat siis odottavat useimmiten taloudellisen tilan keskimäärin heikkenevän seuraavan vuoden kuluessa. Suomessa kuluttajien luottamusindikaattori on saanut negatiivisia arvoja ainoastaan finanssikriisin syvimpinä vuosina.

Kuvio 2. Kuluttajien luottamusindikaattori Saksassa ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos neljänneksittäin. Saldoluku (vasen asteikko). Prosenttia (oikea asteikko)

Lähde: DG-ECFIN 2014a. Eurostat 2014.

Vaikka saksalaiset kuluttajat ovat keskimäärin suomalaisia kuluttajia pessimistisempiä, korreloi myös Saksan kuluttajien luottamus selvästi yksityisen kulutuksen muutosten kanssa. Korrelaatiokertoimilla mitattuna aikasarjojen välinen riippuvuus ei ole Saksassa niin voimakasta kuin Suomessa, mutta myös Saksassa riippuvuus on vahvimmillaan kun luottamusindikaattoria viivästetään yhdellä neljänneksellä. Toki Saksankin aineistolla riippuvuus aikasarjojen välillä on toisinaan olematonta, esimerkiksi vuosien 2007–2009 aikana yksityinen kulutus on välillä kasvanut ja sitten taas supistunut, vaikka kuluttajien luottamus on ollut kyseisenä aikana koko ajan laskussa.

Kuluttajien luottamuksen ja yksityisen kulutuksen riippuvuusvertailussa parhaimpien eurooppalaisten maiden joukkoon sijoittuu Espanja (kuvio 3). Espanjalaisten kuluttajien luottamus on erittäin hyvä indikaattori yksityisen kulutuksen kehityksen suhteen. Samanaikainen korrelaatio luottamuksen ja kulutuksen muutosten välillä on lähes 85 prosenttia. Kun luottamusindikaattoria viivästetään yhdellä yksiköllä, on korrelaatio yksityisen kulutuksen kanssa lähes 90 prosenttia.

Kuvio 3. Kuluttajien luottamusindikaattori Espanjassa ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos neljänneksittäin. Saldoluku (vasen asteikko). Prosenttia (oikea asteikko)

Lähde: DG-ECFIN 2014a. Eurostat 2014.

Espanjan aikasarjassa näyttäisi olevan ainoastaan yksi ajankohta, jossa yksityisen kulutuksen kehitys on selvästi vastakkainen kuluttajien luottamusindikaattorin kanssa. Vuonna 2011 yksityinen kulutus alkoi supistua, vaikka kuluttajien luottamus kasvoi samaan aikaan. Toki Espanjassakin taloustilanteen ajatellaan yleisesti keskimäärin hieman heikkenevän, sillä kuluttajien luottamusindikaattori on saanut positiivisia arvoja ainoastaan 2000-luvun taitteessa.

Kaikkialla Euroopassa kuluttajien luottamusindikaattori ei ennakoi kovin hyvin yksityisen kulutuksen tulevia muutoksia. Esimerkiksi Itävallassa muutokset yksityisessä kulutuksessa jopa edeltävät muutoksia kuluttajien luottamuksessa (kuvio 4).

Kuvio 4. Kuluttajien luottamusindikaattori Itävallassa ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos neljänneksittäin. Saldoluku (vasen asteikko). Prosenttia (oikea asteikko)

Lähde: DG-ECFIN 2014a. Eurostat 2014.

Kun Itävallassa yksityinen kulutus kääntyi laskuun vuonna 2006, kuluttajien luottamus jatkoi vielä nousuaan vuoden 2007 toiselle neljännekselle asti. Myös finanssikriisistä toipuminen ilmenee Itävallassa ensin yksityisen kulutuksen aikasarjassa ja vasta sitten kuluttajien luottamuksessa. Aikasarjojen välinen korrelaatio on alle 20 prosenttia, kun luottamusindikaattoria viivästetään yhdellä vuosineljänneksellä yksityiseen kulutukseen nähden. Sen sijaan, kun kuluttajien luottamuksen aikasarjaa edistetään yhdellä neljänneksellä yksityiseen kulutukseen verrattuna, niin aikasarjojen välinen korrelaatio on noin 40 prosenttia.

Kuviossa 5 on esitetty 28 Euroopan unionin jäsenvaltion yhteinen luottamusindikaattori ja yksityisen kulutuksen aikasarja. EU-tason luottamusindikaattorin laskennassa jokaisen jäsenvaltion luottamusindikaattori painotetaan kyseessä olevan valtion yksityisen kulutuksen suhteella koko EU- tason yksityiseen kulutukseen. Esimerkiksi vuonna 2014 Saksan kuluttajien luottamusindikaattorin paino EU-estimaatissa oli 18,7 prosenttia. Suomen luottamusindikaattorin paino kyseisenä vuonna oli 0,9 prosenttia. (DG-ECFIN 2014.)

Kuvio 5. Kuluttajien luottamusindikaattori Euroopan unionissa (EU-28) ja yksityisen kulutuksen vuosimuutos neljänneksittäin. Saldoluku (vasen asteikko). Prosenttia (oikea asteikko)

Lähde: DG-ECFIN 2014a. Eurostat 2014.

Euroopan unionissa luottamusindikaattori ennakoi yksityisen kulutuksen kehitystä melko hyvin. Aikasarjojen välinen samanaikainen korrelaatio on yhtä hyvä kuin Espanjan aikasarjojen välillä, eli noin 86 prosenttia. Myös luottamusindikaattorin vuosineljänneksellä viivästetty korrelaatio yksityisen kulutuksen muutosten kanssa on noin 86 prosenttia. Viime vuosina luottamuksen ennustekyky on kuitenkin ollut hieman heikompi kuin esimerkiksi vuoden 2009 alussa, jolloin kuluttajien luottamus alkoi parantua selvästi ennen yksityisen kulutuksen kasvua. Esimerkiksi vuonna 2011 yksityinen kulutus alkoi supistua jo ennen kuin kuluttajien luottamus kääntyi laskuun.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 23.2.2015