Pandemia iski aikuiskoulutukseen osallistumiseen ja koulutussuunnitelmiin, erityisesti vaikutuksia kokivat naiset ja nuoret aikuiset. Samat ryhmät löysivät kuitenkin myös vaihtoehtoisia oppimisen muotoja.
Jääkiekon suosio on viimeisen viidentoista vuoden aikana pysynyt vakaana, mutta lähes kaikkien muiden urheilulajien seuraaminen paikan päällä on vähentynyt. Myös kilpailijana osallistuminen on vähentynyt.
Suomalaisten liikuntatottumuksissa on viimeisen viidentoista vuoden aikana tapahtunut sekä kielteistä että myönteistä kehitystä. Päivittäin liikuntaa harrastavia on entistä vähemmän. Toisaalta täysin liikuntaa harrastamattomia on vähemmän kaikissa ikäryhmissä, kuten esimerkiksi 65 vuotta täyttäneissä.
Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumisaste onkin hieman laskenut vuodesta 2012. Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keskimääräistä kehnompaa.
Vapaa-aikatutkimuksen perusteella nuorempien ikäluokkien tulisi muuttaa korona-aikana aikaisempia liikuntatottumuksiaan säilyttääkseen aikaisemman harrastamisen volyymin. Vanhempia ikäluokkia korona näyttäisi kohtelevan tässä suhteessa suopeammin.