Maksettujen arvonlisäverojen osuus käytettävissä olevista tuloista kasvaa alv-kannan korottamisen myötä pienituloisimmilla 0,71 ja suurituloisimmilla 0,41 prosenttiyksikköä.
Tulonjako
Osa lapsiperheistä painii talousvaikeuksissa, osa tulee oikein hyvin toimeen. Valtaosa sijoittuu ääripäiden väliin. Tulonjaon näkökulmasta suomalaislapsia ei voi käsitellä yhtenä homogeenisena ryhmänä.
Henkilökohtaisten tulojen pohjalta lasketut tuloerot ovat pienemmät naisten kuin miesten kesken. Suurimmat tulot ovat perheellisillä, työikäisillä miehillä, pienimmät tulot nuorilla, yksinasujilla ja ulkomaalaistaustaisilla. Naiset ovat vähemmistönä huipputuloisissa.
Sukupuolen mukaisen segregaation vaikutukset voivat vahvistua ulkomaankaupan laajenemisen myötä. Naiset osallistuvat – niin työntekijöinä kuin yrittäjinäkin – tuottoisaan ulkomaankauppaan huomattavasti vähemmän kuin miehet. Ulkomaankaupan tasa-arvosta saadaan uutta tietoa rekisteriaineistoja yhdistelemällä.
Kulutukseen kohdistuvia arvonlisäveroja maksetaan Suomessa noin 17 miljardia euroa, josta yli puolet on kotitalouksien maksamaa. Suhteessa tuloihin pienituloisimmat maksavat niitä eniten, mikä heikentää kokonaisveroasteen progressiota.
Työn ja pääoman välisessä tulonjaossa on tapahtunut selvä siirtymä voittojen hyväksi, kirjoittaa kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela.
Opintotuen muuttaminen nykyistä lainapainotteisemmaksi vaikuttaisi tilastojen antamaan kuvaan pienituloisuudesta. Tulonjakotilaston käsitteitä tulisikin tuolloin miettiä uudelleen.
Taloudellinen toimeliaisuus on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Pääkaupunkiseudulle on myös keskittynyt entistä suurempi osa maan varakkaasta väestä. Tuloerot ovatkin kasvaneet nopeammin tällä alueella kuin muualla maassa.