”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen lukutaitoa pitkään itsekin opettanut Tilastokeskuksen ex-tietopalvelujohtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.
Tilastojen
Silmälasit, virttynyt pikkutakki, kuusikymppinen professori, tilastotietoja... Auditorio on täpötäysi, kuuntelemme herkeämättä. Ja katselemme: kädessään miekkosella on vessapaperirullia (sama esitys täällä ja täällä perusteellisempana rullien sijaan kuutioilla).
Tilastokeskus julkaisee runsaan määrän yritystilastoja. Niissä toimialojen tiedot poikkeavat yleensä jonkin verran toisistaan. Esimerkiksi liikevaihto on keskeinen muuttuja useassa yritystilastossa, ja kuitenkin vain harvoin eri tilastojen esittämä liikevaihdon muutos on täsmälleen sama. Mistä erot johtuvat ja mitä tilastoa kannattaisi seurata?
Euroopan tilastopäivä muistuttaa maailmanlaajuisesta, meitä ympäröivästä tilastojen virrasta, jonka pyörteissä pärjääminen edellyttää tilastollista lukutaitoa. Aihe on kiehtonut minua ja kietoutunut tiukasti tilastotieteen kurssiini, joka on nykyään avoin kaikille.
Tilastotiede ja tilastot eivät tunne rajoja. Tarinankertojien toristaan kuuluisa Marrakech keräsi viime viikolla lähemmäs 2 000 tilastotieteen, sitä soveltavien alojen sekä virallisen tilastotuotannon edustajaa yli 120 maasta.
Virallinen tilasto on aina pyrkinyt sovittautumaan yhteiskunnan ja talouden merkittäviin muutoksiin. Tämän päivän muutostarpeen käynnistäjiä ovat datavallankumous, globalisaation vaatimat uudet mittarit, tilastotuotannon kustannukset ja tulevaisuuden haasteiden vaatima tietopohja.