Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät
  • Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.

Asuinkerrostaloja vauhdilla, muu talon­rakentaminen vaihtelee

5.10.2017
Twitterissä: @Jose_Lahtinen

Pientalorakentamisen vasta heräillessä horroksesta asuinrakentamisella menee yleisesti lujaa. Kehitystä selittää kerrostalorakentamisen poikkeuksellisen pitkään jatkunut vahva kasvu.

Pientalorakentamisen vasta heräillessä horroksesta asuinrakentamisella menee yleisesti lujaa. Kehitystä selittää kerrostalorakentamisen poikkeuksellisen pitkään jatkunut vahva kasvu.

Viime heinäkuussa julkistettiin toukokuun 2017 tiedot rakennusluvan saaneiden asuntojen lukumääristä, ja kolmen kuukauden liukuvalla summalla mitattuna asuinrakentaminen saavutti tilastohistorian korkeimman tason.

Aiemmin lähelle vastaavia lukumääriä on ylletty kesällä 2005. Pääkaupunkiseudun kerrostalohankkeisiin myönnetyt rakennuslupakuutiot kattavat lähes 30 prosenttia koko Suomen asuinrakennuksille myönnetyistä rakennuslupakuutioista. Koko Suomen kerrostalohankkeista pääkaupunkiseudun hankkeet kattavat 46 prosenttia.

Myönnetyt rakennusluvat näkyvät viiveellä myös aloitettujen rakennushankkeiden määrässä. Myös asuntoaloituksissa on viime aikoina rikottu ennätyksiä (kuvio 1). Vuoden 2015 alusta alkanut vahva kasvutrendi on jatkunut jo kolmatta vuotta.

Kuvio 1. Asuinrakentamisen asuntoaloitusten liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Kuvio 1. Asuinrakentamisen asuntoaloitusten liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Rakentamisen suhdanteita ennakoivat tahot[1] ovat ennustaneet asuinrakentamisen kääntyvän laskuun lähiaikoina.

Kun tarkastellaan talotyypeittäin hankealoitusten tilavuuksien liukuvia vuosisummia, myös muissa kuin asuinrakentamisen talotyypeissä kehitys on ollut pääosin positiivista parin viime vuoden aikana liike- ja toimistorakennuksia lukuun ottamatta.

Myönnettyjen lupakuutioiden osalta kehitys on kuitenkin viime aikoina tasaantunut ja paikoin kääntynyt laskuun (kuvio 2). Erityisesti maatalousrakennusten lupakuutiomäärät ovat selvästi pienentyneet viimeisen vuoden aikana.

Kuvio 2. Myönnetyt rakennuslupakuutiot talotyypeittäin, liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Kuvio 2. Myönnetyt rakennuslupakuutiot talotyypeittäin, liukuva vuosisumma 1996/1 – 2017/5

Lähde: Tilastokeskus, rakennus- ja asuntotuotanto

Myös vapaa-ajan rakennusten[2] sekä muiden rakennusten kehitys on ollut trendinomaisesti laskeva jo pidemmän aikaa. Julkisten palvelurakennusten[3] kehitys on tasaantunut, kuten on jokseenkin myös liike- ja toimistorakennusten.

Teollisuus- ja varastorakennuksissa vaihtelu on suurta ja erityisesti suuret rakennushankkeet voivat aiheuttaa tilavuussummaan heilahduksia.

 

Kirjoittaja on yliaktuaari Tilastokeskuksen yritystilastot -yksikössä.


[1] www.rakennuslehti.fi/2017/08

[2] Muihin rakennuksiin luetaan saunarakennukset, talousrakennukset (asuinrakennusten talousrakennukset ja autotallit, työmaiden jne. henkilöstö- ja sosiaalitilarakennukset) sekä muualle luokittelemattomat rakennukset (Rakennusluokitus 1994).

[3] Julkisiin palvelurakennuksiin luetaan hoitoalan rakennukset, kokoontumisrakennukset, opetusrakennukset ja palo- ja pelastustoimen rakennukset (Rakennusluokitus 1994).

 

Lue samasta aiheesta:

Blogi
18.9.2023
Reetta Karinluoma, Nata Kivari, Tapio Kuusisto

Suomen talouden kokonaiskuva on kaksijakoinen. Rakentamisen ja teollisuuden hiipuminen ja korkojen nousu synkentävät näkymiä. Valoa luovat energiainvestoinnit ja edelleen hyvä työllisyys­tilanne. Kotitalouksien velkaantumisaste on kääntynyt laskuun.

Blogi
15.6.2023
Ilkka Lehtinen

Asuntomarkkinoiden pohja on saavutettu ja syksyllä alkaa nousu, kertovat kiinteistönvälitystoimistojen ja pankkien esittämät ennusteet. Perustuvatko nämä ennusteet faktatietoon vaiko pikemminkin toiveajatteluun? Tilasto­­keskuksesta eläköitynyt hinta-asian­tuntija Ilkka Lehtinen arvioi blogissaan asuntomarkkinoiden kehitysnäkymiä.

Artikkeli
14.11.2022
Otto Kannisto, Martti Korhonen, Paula Paavilainen, Anu Rämö

Asuntomarkkinakatsaus kertoo, että asuntojen reaalihinnat ovat laskussa. Vuokrat ovat nousseet selvästi yleistä inflaatiota hitaammin. Kohonnut kustannustaso luo paineita korotuksille jatkossa, joita kuitenkin vuokra-asuntojen runsas tarjonta voi hillitä. Markkinoille valmistuu tänä ja ensi vuonna vielä runsaasti uusia asuntoja, vaikka myönnettyjen rakennuslupien määrä kääntyi jo viime vuonna laskuun. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin lokakuussa asuntokauppaa vähiten kymmeneen vuoteen.

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

Artikkeli
31.1.2022
Anu Rämö, Elina Vuorio

Muista Pohjoismaista ei löydy juuri yhtään aluetta, jossa asuntojen hinnat olisivat 2010-luvulla tai viimeisten kuuden vuoden aikana selkeästi laskeneet. Suomessa poikkeusaikakaan ei ole muuttanut pitkän aikavälin kehityskulkua: suuressa osassa maata hinnat putoavat tai polkevat paikallaan. Erojen taustalla vaikuttavat eittämättä erilaiset alueelliseen elinvoimaan liittyvät tekijät.

tk-icons