Uutisia 16.7.2021

SuomiAreenalla puhuttiin työn murroksesta – mihin ihmistä vielä tarvitaan?  

 

Millainen työelämä meitä odottaa tulevaisuudessa? Osallistuessaan neljättä kertaa SuomiAreenaan Tilastokeskus nosti puheenaiheeksi työelämän murroksen. Työelämän kutkuttava tulevaisuus -keskustelutilaisuudessa aihetta puivat juontaja Ronja Salmen johdolla yliaktuaari Pertti Taskinen, yrittäjä Cristina Andersson ja filosofi Frank Martela.  

Työn murroksesta on puhuttu pitkään, ja kulunut korona-aika on kiihdyttänyt työn muutosta entisestään. Keskustelussa puhuttiin erityisesti automatisaation ja tekoälyn vaikutuksesta työelämään. 

Teknologia vie työelämää eteenpäin 

"Teknologia vie yhteiskuntaa ja työelämää eteenpäin ja aiheuttaa murroksia. Silti ajatellaan, että ihmisen ajattelu on se, joka asioita muuttaa. Yhteiskunta ei muutu, jos ei ole olemassa muutoksen ajuria", Andersson pohti teknologian muutosvoimaa.  

Myös Pertti Taskinen näki teknologian roolin suurena. Hän nosti esiin teknologian kehityksen jo nyt esiin tuomia muutoksia.  

"Digitalisaation vahvistuminen ja palvelualoille siirtyminen ovat isoimmat muutokset viimeisten 20 vuoden aikana työelämässä. Nämä näkyvät myös tilastoissa." 

Andersson näki teknologian roolin tulevaisuudessa positiivisena voimana, joskin huomautti Suomen olevan jälkijunassa muun muassa robotisaation käyttöönotossa. Hän nosti robotisaation esiin esimerkiksi ratkaisuna hoivatyön ongelmiin. 

"Teknologia voi olla suureksi avuksi esimerkiksi väestön ikääntymisen kaltaisten haasteiden ratkaisussa. Meillä ei riitä kädet siihen, että saamme jokaisen ihmisen hoidettua." 

Millaista tulevaisuuden työ on?

Mutta millaisia töitä meille jää, jos entistä suurempi osa työtehtävistä automatisoidaan? 

"Rutiininomaista aivotyötä voi korvata teknologialla. Jäljelle jää sellainen työ, joka vaatii luovaa kriittistä ajattelua ja itsenäistä päätöksentekoa. Myös inhimillinen vuorovaikutus on sellaista, jota ei voi koneella korvata", Martela pohti.  

Keskustelussa nousi esiin myös työelämän mahdollinen polarisoituminen. Keskitason työt saattavat kadota ja työelämä jakautua entistä selvemmin hyvin palkattuihin, luoviin töihin ja suorittaviin töihin, joissa palkka on pieni. Miten tähän pitäisi varautua? 

Andersson nosti esiin ammatillisen ennakoimisen – jokaisen tulisi miettiä, millaisista taidoista tulevaisuudessa on hyötyä ja pyrkiä kehittämään niitä. Myös tilastojen tärkeä rooli nousi esiin: kuvaavatko tilastot tarpeeksi hyvin muuttuvaa työelämää? Osataanko niiden tarjoamaa dataa hyödyntää työelämän kehittämiseksi? 

"Jatkossa tarvitsemme tietoa siitä, mitä taitoja ihmiset tarvitsevat työssään. Tämä auttaa hahmottamaan niitä tehtäviä, joita voitaisiin korvata tulevaisuudessa automaatiolla", Taskinen pohti. 

Ihmisen rooli työn murroksessa

Vaikka keskustelussa sivuttiin suuria muutoksia ja teknologian kehitystä, esiin nousi myös ihmisen tärkeä rooli tulevaisuudessa. Taskinen totesi, että vaikka esimerkiksi tilastojen ajatellaan usein olevan vain numeroita, niidenkin tekemiseen tarvitaan ihmisiä.  

"Esimerkiksi tilastojulkistuksen lopussa on aina asiantuntijan nimi. Tämä on myös symbolinen ele, sillä täytyy olla joku, joka niistä tilastoista osaa kertoa", hän huomautti. 

Esiin nousi myös se, että vaikka teknologia muuttaa yhteiskuntaa, se ei välttämättä muuta ihmistä. Ihmisen perustarpeet työelämässäkin voivat pysyä hyvin nykyisenkaltaisina.  

"Vaikka maailma muuttuu ja teknologia kehittyy, ihminen pysyy pohjimmiltaan samanlaisena", Martela huomautti. "Kaipaamme jatkossakin paikkaa, jossa pääsemme käyttämään omia taitojamme, olemaan osa yhteisöä ja kokemaan, että tekemisellämme on väliä." 

Katso tallenne keskustelusta täältä

Jaa