Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle tilastosivulle

Aluevaalit, laatuseloste

1. Tilastotietojen relevanssi

1.1 Yhteenveto tilaston tietosisällöstä

Tilastokeskus tuottaa aluevaaleista viralliset tilastot, jotka sisältävät keskeiset tiedot ehdokkaista, valituista, äänioikeutetuista, äänestäneistä sekä puolueiden kannatuksesta. Aluevaalit-tilastosivulla on myös analyysit ehdokkaiden ja valittujen taustasta sekä äänestäneistä, tietokantataulukot (tarkin taso äänestysalue).

1.2 Olennaiset käsitteet
Yleistä

SOTE-uudistuksen (HE 241/2020 vp) mukaan Manner-Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta.
Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.7.2021.

Vaalilain 8 §:n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueiden koosta taikka asukasmäärästä ei vaalilaissa ole tarkempia määräyksiä. Äänestysalueista päättää valtuusto.

Vuoden 2022 aluevaaleissa noudatetaan sitä äänestysaluejakoa, joka tulee voimaan 1.1.2022 ja joka perustuu kuntien 31.8.2021 mennessä Digi- ja väestötietovirastolle ilmoittamiin äänestysaluejakopäätöksiin.

Helsingin kaupunki ei ole, eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen, joten siellä ei toimiteta aluevaaleja.

23.1.2022 toimitettavissa aluevaaleissa 21 hyvinvointialueeseen kuuluvien kuntien lukumäärä on Manner-Suomessa 292.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (616/2021 2 luku, 6§ ja 7§) 7§:ssä. Hyvinvointialueet ovat:

  1. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon, Pukkilan ja Sipoon kunnista

  2. Keski-Uudenmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Tuusulan ja Pornaisten kunnista

  3. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Espoon, Hangon, Inkoon, Karkkilan, Kauniaisten, Kirkkonummen, Lohjan, Raaseporin, Siuntion ja Vihdin kunnista

  4. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, joka muodostuu Uudenmaan maakuntaan kuuluvista Vantaan ja Keravan kaupungeista

  5. Varsinais-Suomen hyvinvointialue, joka muodostuu Varsinais-Suomen maakunnan kunnista

  6. Satakunnan hyvinvointialue, joka muodostuu Satakunnan maakunnan kunnista

  7. Kanta-Hämeen hyvinvointialue, joka muodostuu Kanta-Hämeen maakunnan kunnista

  8. Pirkanmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Pirkanmaan maakunnan kunnista

  9. Päijät-Hämeen hyvinvointialue, joka muodostuu Päijät-Hämeen maakunnan kunnista

  10. Kymenlaakson hyvinvointialue, joka muodostuu Kymenlaakson maakunnan kunnista

  11. Etelä-Karjalan hyvinvointialue, joka muodostuu Etelä-Karjalan maakunnan kunnista

  12. Etelä-Savon hyvinvointialue, joka muodostuu Etelä-Savon maakunnan kunnista

  13. Pohjois-Savon hyvinvointialue, joka muodostuu Pohjois-Savon maakunnan kunnista

  14. Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, joka muodostuu Pohjois-Karjalan maakunnan kunnista

  15. Keski-Suomen hyvinvointialue, joka muodostuu Keski-Suomen maakunnan kunnista

  16. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Etelä-Pohjanmaan maakunnan kunnista

  17. Pohjanmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Pohjanmaan maakunnan kunnista

  18. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kunnista

  19. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, joka muodostuu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnista

  20. Kainuun hyvinvointialue, joka muodostuu Kainuun maakunnan kunnista

  21. Lapin hyvinvointialue, joka muodostuu Lapin maakunnan kunnista

Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 lukien.

Vaalit ovat välittömät, salaiset ja suhteelliset ja vaaleissa on yhtäläinen äänioikeus.

Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue.

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta.

Ensimmäiset aluevaalit toimitetaan kuitenkin erillisinä vaaleinaan sunnuntaina 23.1.2022. Aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset 26.1.2022. Näissä vaaleissa valittujen aluevaltuustojen toimikausi alkaa 1.3.2022 ja kestää 31 päivään toukokuuta 2025 (616/2021 2 luku 16§).

Vaalilainsäädäntö


Vaalit toimitetaan voimassa olevan vaalilain mukaisesti (ajantasainen vaalilaki http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714) tarkemmin Oikeusministeriön verkkosivuilla www.vaalit.fi ja www.finlex.fi, vaalilaki (714/1998).

Laki hyvinvointialueesta (611/2021) 23§ Aluevaalit, 24§ Valtuutettujen lukumäärä, 25§ Varavaltuutetut, 28§ Äänioikeus aluevaaleissa ja äänestysoikeus hyvinvointialueen kansanäänestyksessä, 31§ Hyvinvointialueen kansanäänestys, 76§ Yleinen vaalikelpoisuus, 77§ Vaalikelpoisuus aluevaltuustoon.

HE 241/2020 v.p.

Vaalisäännöksiä muussa lainsäädännössä: Kuntarakennelaki (1698/2009), Hyvinvointialue- ja maakuntajakolaki (614/2021), laki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla (615/2021), laki sosiaali- ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta (616/2021).

Vaalien toimittamisen keskeiset periaatteet

Kaikki Suomen vaalit toimitetaan noudattaen seuraavia periaatteita:

  • Vaalit ovat välittömät. Valitsijat (äänioikeutetut) äänestävät suoraan niitä henkilöitä, jotka he tahtovat saada valituiksi.

  • Vaalit ovat suhteelliset. Suhteellisissa vaaleissa jokainen puolue (tai muu ryhmittymä) saa sen määrän valittuja edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää (ei presidentinvaalit).

  • Vaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuudella tarkoitetaan, etteivät vaaliviranomaiset eivätkä muutkaan saa tietää, ketä äänestäjä on äänestänyt, vai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sensijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.

  • Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisella yleensä on. Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen äänioikeus vaikuttaa vaalin tulokseen. Yleisissä vaaleissa kullakin on yksi ääni.

  • Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse. Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta.

  • Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä. Poikkeuksena on kirjeäänestys, joka ei tapahdu vaaliviranomaisen edessä. Kirjeäänestyksessä äänestäjän tulee hankkia kaksi todistajaa, jotka allekirjoittavat todistuksen siitä, että äänestys on tapahtunut vaalisalaisuus säilyttäen ja vaalivapautta kunnioittaen.

  • Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä , jossa samalla yhdellä numerolla äänestetään sekä puoluetta että henkilöä (ei presidentinvaalit).

Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022. Aluevaalilautakunnat vahvistavat aluevaalien tulokset 26.1.2022.

Aluevaalien vaalitapa on suhteellinen, avoin listavaali samalla tavalla kuin kuntavaaleissa. Suhteellinen vaalitapa tarkoittaa sitä, että puolue saa valittavaan toimielimeen, tässä tapauksessa aluevaltuustoon paikkoja samassa suhteessa kuin se saa ääniä vaaleissa. Jos puolue saa noin 20 % vaaleissa annetuista äänistä, sen tulisi saada myös noin 20 % jaettavina olevista paikoista. Suhteellisuus toteutetaan aluevaaleissakin ns. d’Hondt’in menetelmällä, jota meillä käytetään jo eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa ja europarlamenttivaaleissa.

Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue.
Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.

Hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa käyttää aluevaltuusto, jonka jäsenet ja varajäsenet valitaan aluevaaleilla. Aluevaltuuston koon määräävä hyvinvointialueen asukasluvun määräytymispäivä on 31 päivänä elokuuta 2021 (616/2021 2 luku 16§). Valtuuston toimikausi on neljä vuotta, aluevaltuusto aloittaa toimikautensa 1.3.2022.

Kukin aluevaltuusto päättää itse kokonsa, mutta hyvinvointialuelaissa säädetään, että pienimmillä alueilla valitaan kuitenkin vähintään 59 valtuutettua ja suurimmilla vähintään 89 valtuutettua.

Väestötietojärjestelmässä 31.8.2021 olleiden tietojen mukaan valittavien aluevaltuutettujen lukumäärät vuoden 2022 aluevaaleissa kullakin hyvinvointialueella ovat seuraavat:

Hyvinvointialue Valtuutettuja
Keski-Pohjanmaa 59
Kainuu 59
Itä-Uusimaa 59
Etelä-Karjala 59
Etelä-Savo 59
Kymenlaakso 59
Pohjois-Karjala 59
Kanta-Häme 59
Pohjanmaa 59
Lappi 59
Etelä-Pohjanmaa 59
Keski-Uusimaa 69
Päijät-Häme 69
Satakunta 69
Pohjois-Savo 69
Keski-Suomi 69
Vantaa ja Kerava 69
Pohjois-Pohjanmaa 79
Länsi-Uusimaa 79
Varsinais-Suomi 79
Pirkanmaa 79
Äänioikeus ja äänioikeusrekisteri, äänestäminen ja vaalituloksen laskeminen
Äänioikeus

Äänioikeus aluevaaleissa määräytyy samalla tavalla kuin kuntavaaleissa:

jokainen viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt henkilö, joka on

  1. Suomen tai muun EU:n jäsenvaltion kansalainen taikka Islannin ja Norjan kansalainen ja jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää; tai

  2. muun valtion kansalainen, jonka kotikunta on joku kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluva kunta 51. päivänä ennen vaalipäivää ja jolla on ollut yhtäjaksoisesti kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan laskettuna 51. päivästä alkaen ennen vaalipäivää:

  3. EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla ja tällaisen henkilön perheenjäsenellä ja jolla on asuinpaikka kyseiseen hyvinvointialueeseen kuuluvassa kunnassa 51. päivänä ennen vaalipäivää edellyttäen, että hänen tietonsa on talletettu hänen pyynnöstään väestötietojärjestelmään ja kirjallisesti ilmoittanut Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää haluavansa käyttää äänioikeuttaan aluevaaleissa.

Vaalilain muutos (HE 101/2017), jossa mahdollistetaan kirjeäänestys ulkosuomalaisille (huom. ei äänioikeutta alue- ja kuntavaaleissa) ja muille vaalien ajan ulkomailla oleville tuli voimaan 1.11.2018. Vaalien ajan ulkomailla asuvat tai oleskelevat äänioikeutetut voivat äänestää kirjeitse ulkomailta. Kirjeäänestystä käytettiin ensimmäistä kertaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen vuoden 2019 europarlamenttivaaleissa.

Äänioikeusrekisteri

Digi- ja väestötietovirasto laatii äänioikeutetuista rekisterin (äänioikeusrekisteri) 46. päivänä (8.12.2021) ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (mm. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja vaalipäivän äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä (3.12.2021) ennen vaalipäivää.

Äänioikeusrekisteri on julkisesti nähtävillä maistraateissa 41. päivästä (13.12.2021) ennen vaalipäivää alkaen. Jokaiselle rekisteriin otetulle postitetaan lisäksi viimeistään 24. päivänä (30.12.2021) ennen vaalipäivää ilmoitus äänioikeudesta (ilmoituskortti), jossa mainitaan mm. vaalipäivä, ennakkoäänestyspäivät, äänioikeutetun äänestyspaikan osoite sekä vaaliviranomaisen yhteystiedot. Äänioikeusrekisteristä tulostetaan myöhemmin vaaliluettelot vaalipäivän äänestyspaikoille. Äänioikeusrekisteriä koskevat oikaisuvaatimukset tulee tehdä Digi- ja väestötietovirastolle viimeistään 16. päivänä (7.1.2022) ennen vaalipäivää, Digi- ja väestötietovirasto ratkaisee oikaisuvaatimukset viimeistään 13. päivänä (10.1.2022) ennen vaalipäivää.

Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä ennen vaalipäivää eli tiistaina 11.2.2021 kello 12.

Äänestäminen

Äänioikeutettu voi äänestää joko 1) ennakkoäänestysaikana tai 2) vaalipäivänä sunnuntaina (23.1.2022).

Kotimaan ennakkoäänestys toimitetaan (12.1.-18.1.2022) yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa, laitoksissa ja kotiäänestyksenä tietyin edellytyksin. Jokaisessa kunnassa on vähintään yksi yleinen ennakkoäänestyspaikka. Suurimmista kunnissa yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja on tavallisesti useita. Yleensä ennakkoäänestyspaikka on avoinna kaikkina seitsemänä ennakkoäänestyspäivänä.
Ulkomaan ennakkoäänestys toimitetaan (12.1.–15.1.2022) Suomen edustustoissa ja niiden toimipaikoissa sekä suomalaisissa laivoissa. Ulkomaan yleisinä ennakkoäänestyspaikkoina ovat valtioneuvoston asetuksella määrätyt Suomen edustustot ja niiden toimipaikat. Jokainen äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja ulkomailla Suomen edustustoissa. Edustustoissa voi äänestää kuka tahansa aluevaaleissa äänioikeutettu riippumatta siitä. missä maassa tai missä kunnassa hän asuu. Edustustoissa voivat siten äänestää esimerkiksi lomamatkalla tai työkomennuksella ulkomailla olevat äänioikeutetut.

Vaalipäivän äänestyksessä äänioikeutettu voi äänestää vain oman äänestysalueensa äänestyspaikassa. Äänestäjän ei tarvitse esittää erityistä syytä ennakkoäänestykselle, vaan hän voi vapaasti valita ennakkoäänestyksen ja vaalipäivän äänestyksen välillä. Ennakkoäänestys aloitetaan 11. päivänä ennen vaalipäivää (12.1.2022) sekä lopetetaan ulkomailla 8. päivänä (15.1.2022) ja kotimaassa 5. päivänä (15.1.2022) ennen vaalipäivää.

Helsingin kaupungin erityisasema

Helsingin kaupunki ei ole hyvinvointialue eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen eikä siellä siten toimiteta aluevaaleja. Helsingin kaupungin alueella olevissa yleisissä ennakkoäänestyspaikoissa ja laitosäänestyspaikoissa voivat kuitenkin äänestää muiden kuntien aluevaaleissa äänioikeutetut henkilöt.

Aluevaalien tuloksen laskenta

Aluevaalien ääntenlaskenta suoritetaan samalla tavoin kuin kuntavaalien ääntenlaskenta.

Aluevaalien ennakkoäänet laskee ja vaalipäivän äänten tarkastuslaskennan suorittaa kunkin kunnan keskusvaalilautakunta. Laskennan valmistuttua kukin keskusvaalilautakunta ilmoittaa kunnassa kullekin ehdokkaalle sekä puolueelle, vaaliliitolle ja yhteislistalle annetut äänimäärät ja mitättömien äänten määrän aluevaalilautakunnalle, joka, saatuaan ilmoituksen kaikilta hyvinvointialueen kunnilta, vahvistaa niiden mukaisen aluevaalien tuloksen hyvinvointialueella.

Vaalien tuloksen määräytyminen

Vaalien tuloksen määräytymisessä käytetään ns. d'Hondt'n laskentamenetelmää, jonka mukaan laskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ryhmittymän eli

  • vaaliliittoon kuulumattoman (yksittäisen) puolueen,

  • vaaliliiton,

  • yhteislistan sekä

  • yhteislistaan kuulumattoman valitsijayhdistyksen

saama kokonaisäänimäärä. Vaaliliitossa olevia puolueita kohdellaan siis yhtenä ryhmittymänä, samoin yhteislistaan kuulumattomia valitsijayhdistyksiä. Laskennan toisessa vaiheessa asetetaan kussakin ryhmittymässä ehdokkaat paremmuusjärjestykseen heidän saamiensa äänimäärien perusteella.
Kolmannessa vaiheessa annetaan kullekin ehdokkaalle vertausluvut siten, että ryhmittymän eniten ääniä saanut ehdokas saa vertausluvukseen ryhmittymän koko äänimäärän, toiseksi eniten ääniä saanut ehdokas puolet ryhmittymän äänimäärästä, kolmanneksi tullut ehdokas kolmanneksen, neljänneksi tullut ehdokas neljänneksen ja niin edelleen.
Lopuksi hyvinvointialueen kaikki ehdokkaat asetetaan vertauslukujen mukaiseen paremmuusjärjestykseen ja tästä listasta valitaan valtuutetuksi niin monta ehdokasta kuin hyvinvointialueella valitaan valtuutettuja.

Vaalikelpoisuus ja ehdokasasettelu
Vaalikelpoisuus

Vaalikelpoinen eli kelpoinen ehdokkaaksi aluevaaleissa on henkilö,

  1. joka on kyseisen hyvinvointialueen asukas (jonka kotikunta kuuluu kyseiseen hyvinvointialueeseen),

  2. jolla on jollakin hyvinvointialueella äänioikeus aluevaaleissa ja

  3. jota ei ole julistettu vajaavaltaiseksi

Hyvinvointialueen asukas on henkilö, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta hyvinvointialueella.

Vaalikelpoisuuden rajoituksista säädetään hyvinvointialuelain 77§:ssä:

“Vaalikelpoinen maakuntavaltuustoon ei ole:

  1. valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi hyvinvointialuetta koskevia valvontatehtäviä;

  2. hyvinvointialueen palveluksessa oleva henkilö, joka toimii aluehallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen tai hyvinvointialueen liikelaitoksen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä;

  3. hyvinvointialueen määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön;

  4. hyvinvointiyhtymän jäsenenä olevan hyvinvointialueen aluevaltuuston osalta hyvinvointiyhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun hyvinvointialueen palveluksessa olevaan henkilöön.

Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on kuitenkin vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa."

Vaalikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti samassa aikataulussa kuin henkilön äänioikeuskuntakin eli väestötietojärjestelmässä 51. päivänä (3.12.2021) ennen vaalipäivää olevien tietojen mukaan. Jos henkilö kuitenkin muuttaa kotikuntaansa kyseisen päivämäärän jälkeen, hänen vaalikelpoisuutensa seuraa mukana.

Ehdokkaan vaalikelpoisuuden määräytymiselle ei ole lainsäädännössä säädetty selvää ajankohtaa, mutta käytännössä ehdokkaan kotikunnan tulee olla selvä viimeistään 32. päivänä ennen vaalipäivää, jolloin aluevaalilautakunnat käsittelevät ja ratkaisevat ehdokashakemuksiin tehdyt täydennykset. Ehdokkaiden kotikuntaa koskevat ratkaisut tehdään väestötietojärjestelmässä olevien tietojen perusteella.

Ehdokasasettelu

Ehdokkaita aluevaaleissa voivat asettaa puoluerekisteriin merkityt puolueet ja valitsijayhdistykset.
Puolueet voivat muodostaa vaaliliittoja ja valitsijayhdistykset yhteislistoja. Asetetut ehdokkaat ovat ehdokkaina koko hyvinvointialueella.

Puolueen ehdokkaat asettaa joku puolueen keskusorganisaation nimeämä ja aluevaalilautakunnalle ilmoittama hyvinvointialueella toimiva puolueyhdistys.
Valitsijayhdistyksen yhden ehdokkaan asettamiseksi voi perustaa vähintään 50 hyvinvointialueella asuvaa äänioikeutettua.

Ehdokaslistan maksimipituus on 1,25 kertaa hyvinvointialueella valittavien valtuutettujen määrä.

Kunkin ehdokkaan kohdalle ehdokaslistojen yhdistelmään merkitään numeron, nimen ja ammatin lisäksi hänen kotikuntansa.

Puolueet ja valitsijayhdistykset tekevät ehdokashakemuksensa aluevaalilautakunnalle.

Hyvinvointialueet, kunnat ja äänestysalueet

Kunnat on sijoitettu (Manner-Suomessa) hyvinvointialueisiin, SOTE-uudistuksen (HE 241/2020 vp) 2 luku 6§ mukaan Manner-Suomeen perustetaan 21 hyvinvointialuetta. Hyvinvointialueita koskeva lainsäädäntö tuli voimaan 1.7.2021.

Vaalilain 8 §:n mukaan kunta muodostaa yhden äänestysalueen, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueiden koosta taikka asukasmäärästä ei vaalilaissa ole tarkempia määräyksiä. Äänestysalueista päättää valtuusto.

Vuoden 2022 aluevaaleissa noudatetaan sitä äänestysaluejakoa, joka tulee voimaan 1.1.2022 ja joka perustuu kuntien 31.8.2021 mennessä Digi- ja väestötietovirastolle ilmoittamiin äänestysaluejakopäätöksiin.

23.1.2022 toimitettavissa aluevaaleissa 21 hyvinvointialueeseen kuuluvien kuntien lukumäärä on Manner-Suomessa 292.

Tilastossa on käytetty voimassa olevaa tilastollista kuntaryhmitystä (Tilastokeskus, kunnat ja kuntapohjaiset aluejaot).

Tilastollisessa kuntaryhmityksessä kunnat jaetaan taajamaväestön osuuden ja suurimman taajaman väkiluvun perusteella kaupunkimaisiin, taajaan asuttuihin sekä maaseutumaisiin kuntiin.

Luokitus perustuu kerran vuodessa tehtävään taajamarajaukseen ja siitä saatavaan tietoon taajamaväestöstä.

Taajamakäsite: Taajama on rakennustihentymä, jossa on vähintään 200 asukasta. Taajaman määrittely perustuu Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) paikkatietomenetelmillä tekemiin määritelmiin, joissa on käytetty Tilastokeskuksen 250m x 250m – ruutuaineiston rakennus- ja väestötietoja.

  1. Kaupunkimaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 90 % asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15 000.

  2. Taajaan asuttuja kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4 000 mutta alle 15 000.

  3. Maaseutumaisia kuntia ovat kunnat, joiden väestöstä alle 60 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, sekä kunnat, joiden väestöstä vähintään 60 %, mutta alle 90 %, asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000.

Käytetyt luokitukset

Tilastokeskuksen kuntaluokitus, hyvinvointialue, kunta, äänestysalue, puolue (puoluerekisteriin merkityt), ehdokkaiden ja valittujen ikä ja sukupuoli, asuinmaa.

Aluevaaleissa 2022 asettivat ehdokkaita seuraavat rekisteröidyt puolueet:
  • Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP)

  • Suomen Keskusta (KESK)

  • Kansallinen Kokoomus (KOK)

  • Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP)

  • Suomen Kristillisdemokraatit (KD)

  • Vihreä liitto (VIHR)

  • Vasemmistoliitto (VAS)

  • Perussuomalaiset (PS)

  • Liberaalipuolue – Vapaus valita (LIBE)

  • Piraattipuolue (Piraattip.)

  • Eläinoikeuspuolue (EOP)

  • Kansalaispuolue (KP)

  • Sininen tulevaisuus (SIN)

  • Suomen Kansa Ensin (SKE)

  • Liike Nyt (LIIKE)

  • Avoin Puolue (AP)

  • Suomen Kommunistinen Puolue (SKP)

  • Kristallipuolue (KRIP)

  • Valta kuuluu kansalle (VKK)

Tietojenkeruumenetelmät ja tietolähde

Tilastokeskus saa vaalien perusaineiston oikeusministeriön vaalitietojärjestelmästä, jonka teknisen toteuttamisen hoitaa Tieto Oyj.

1.3 Lait, asetukset ja suositukset

Tilastolain (280/2004 muut 361/2013) mukaan valtion tilastotoimen tehtävänä on huolehtia yhteiskuntaolojen ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta yleistä käyttöä varten. Laki Tilastokeskuksesta (24.1.1992/48) osoittaa tehtävän kuuluvan Tilastokeskukselle.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Tilasto perustuu kokonaisaineistoon. Tilaston perusaineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään, joka koostuu viidestä osajärjestelmästä. Näitä ovat:

  1. Pohjatietojärjestelmä, jossa ovat tiedot mm. hyvinvointialue-, kunta-, äänestysaluejaoista, vaaliviranomaisista sekä äänestyspaikoista (äänestyspaikkarekisteri), jossa ovat tiedot yleisistä ennakkoäänestyspaikoista ja vaalipäivän äänestyspaikoista;

  2. Puolue- ja ehdokasjärjestelmä, johon merkitään ehdokkaasta seuraavat tiedot: nimi, ehdokasnumero, ammatti, kotikunta, puolue/valitsijayhdistys (jonka ehdokkaana hän on) sekä henkilötunnus. Ehdokastietojärjestelmä sisältää myös puoluerekisterin;

  3. Äänioikeusjärjestelmä (äänioikeusrekisteri), johon Digi- ja väestötietovirasto poimii tiedot äänioikeutetuista 46. päivänä (3.12.2021) ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri perustetaan kutakin vaalia varten erikseen. Äänioikeusrekisteriin otetaan jokaisesta äänioikeutetusta ne tiedot (mm. nimi, henkilötunnus, kotikunta ja vaalipäivän äänestyspaikka), jotka olivat väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää. Äänioikeusrekisteri tulee lainvoimaiseksi 12. päivänä (11.1.2022) ennen vaalipäivää kello 12. Äänioikeusrekisteri on käytössä ennakkoäänestyspaikoissa ja jokaisen ennakkoon äänestävän äänestämisestä tehdään siihen merkintä. Ennakkoäänestyksen jälkeen rekisteristä tulostetaan vaaliluettelot vaalipäivän äänestyspaikoille. Äänioikeusrekisteriä voidaan kuitenkin käyttää myös vaalipäivän äänestyspaikalla vaaliluetteloiden sijasta. Vaalien jälkeen äänioikeusrekisterin tiedot hävitetään;

  4. Keskitetty tuloslaskentajärjestelmä, johon aluevaalilautakunnat ja kuntien keskusvaalilautakunnat toimittavat vaalien tulostiedot;

  5. Tulospalvelujärjestelmä (tilasto- ja tietopalvelujärjestelmä), jonka avulla vaalien tulostiedot ja muut tilastotiedot välitetään tiedotusvälineille ja Tilastokeskukselle.

Tilastokeskuksen vaalitietojärjestelmä koostuu neljästä vaalitiedostosta, joita ovat: aluetiedosto, puoluetiedosto, ehdokastiedosto ja ehdokasrekisteri.

Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi sekä äänestäneiden

Vaalitilastojen yhteydessä tuotetaan myös tausta-analyysi äänioikeutettujen, puolueiden asettamien ehdokkaiden ja valittujen osalta. Äänioikeutettujen henkilöperusjoukko perustuu äänioikeusrekisteriin (tiedot poimittu 3.12.2021 väestötietojärjestelmästä) ja ehdokkaat Oikeusministeriön ehdokasrekisteriin. Näihin rekistereihin yhdistetyt henkilöiden taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, perhe- ja työssäkäyntitilastoihin ja tutkintorekisteriin. Äänioikeutetuista tarkastelussa ovat mukana vain Suomessa asuvat äänioikeutetut.

Analyysissä on kuvattu äänioikeutettuja, ehdokkaita ja valittuja hyvinvointialuevaltuutettuja tiettyjen muuttujien suhteen. Taustatiedot ovat yleensä vuosilta 2019-2020. Tätä uudempia tietoja ei ole ollut käytettävissä. Henkilön ikä on ikä vaalipäivänä kokonaisina vuosina.

Seuraavassa on kuvattu analyysissä käytetyt taustamuuttujat.

Hyvinvointialue

Analyysissä käytetty hyvinvointialue on ehdokkailla se hyvinvointialue, jossa henkilö on ehdokkaana. Äänioikeutetuilla hyvinvointialuetieto perustuu 51 päivää ennen vaalipäivää poimittuun tietoon henkilön asuinkunnasta Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmässä.

Ulkomaalaistausta

Ulkomaalaistaustaisuutta on tarkasteltu kahden eri muuttujan avulla eli henkilön kielen tai syntyperän mukaan. Kielen mukaan ulkomaalaistaustaisiksi on luokiteltu ne henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Syntyperän mukaan ulkomaalaistaustaisina pidetään henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Tieto on vuodelta 2020.

Kansalaisuus

Kansalaisuudella tarkoitetaan jonkin maan kansalaisena olemista. Yleensä kansalaisuus saadaan syntyessä, mutta se voidaan vaihtaa muutettaessa toiseen maahan asumaan. Henkilöllä voi olla myös useamman maan kansalaisuus (kansalaisuuslaki 2003/359 ja kansalaisuusasetus 1985/699). Jos henkilöllä on kahden maan kansalaisuus, joista toinen on Suomen, hän on tilastoissa Suomen kansalaisena. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, hän on rekisterissä ja tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on maahan tullut. Kansalaisuus on sama kuin passin myöntämismaa. Henkilöllä voi olla useita kansalaisuuksia tai ei lainkaan kansalaisuutta. Kansalaisuudeksi hyväksytään myös muukalaispassin omistaminen.

Tieto on vuodelta 2020.

Pääasiallinen toiminta

Pääasiallisen toiminnan käsite kuvaa henkilön taloudellisen toiminnan laatua. Väestö jaetaan pääasiallisen toiminnan perusteella työvoimaan kuuluviin ja työvoiman ulkopuolella oleviin. Nämä ryhmät voidaan edelleen jakaa alaryhmiin. Luokitus perustuu tietoihin henkilön toiminnasta vuoden viimeisellä viikolla. Tiedot pääasiallisesta toiminnasta perustuvat eri rekistereistä saatuihin tietoihin.

Pääasiallisen toiminnan mukainen luokitus on seuraava:

  • työlliset

  • työttömät

  • 0–14-vuotiaat

  • opiskelijat, koululaiset

  • eläkeläiset

  • varusmiehet, siviilipalvelusmiehet

  • muut työvoiman ulkopuolella olevat

Analyysissä käytetty tieto kuvaa henkilön toimintaa vuoden 2020 viimeisellä viikolla. Tieto henkilön toiminnasta on ennakollinen.

Perheasema

Tässä analyysissä väestö on jaoteltu perheaseman mukaan seuraaviin luokkiin

  • avio- /avoperheen vanhempi

  • yksinhuoltaja

  • lapseton pari

  • yksin asuva

  • kotona asuva lapsi

  • muu

Avio-/avoperheen vanhempiin luetaan kaikki avio- tai avoliitossa olevat sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, joilla asuu kotona myös omia ja/tai puolison lapsia. Lapsettomia pareja ovat avio-/avoliitossa sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät, joilla ei ole lapsia. Kotona asuviksi lapsiksi on määritelty omien/oman tai ottovanhempiensa/vanhempansa kanssa asuvat lapsen asemassa olevat henkilöt. Ryhmä ”Muu” sisältää ne perheettömät, jotka asuvat yhdessä muiden henkilöiden kanssa (esimerkiksi lapsensa perheen kanssa asuva yksinäinen äiti/isä), asunnottomat ja laitosväestö. Yksin asuvat perheettömät ovat luokassa ”Yksin asuva”.

Tieto henkilön perheasemasta on vuodelta 2020.

Koulutusaste

Perusasteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta korkeintaan 9 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. kansa-, keski- ja peruskoulun tutkinnot.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneilla on koulutusta 12 vuotta. Näitä koulutuksia ovat esim. ylioppilastutkinnot sekä 3-vuotisia ammatillisia perustutkintoja, jotka myös antavat yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ovat ammatillista lisäkoulutusta. Ne on tässä tarkastelussa sisällytetty samaan luokkaan toisen asteen tutkintojen kanssa.

Alimman korkea-asteen koulutus kestää 2–3 vuotta keskiasteen jälkeen. Tällaisia koulutuksia ovat esimerkiksi teknikon, merkonomin ja sellaiset sairaanhoitajan tutkinnot, jotka on suoritettu opistoissa ennen ammattikorkeakoulu-uudistusta.

Alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen vaatii 3-4 vuotta päätoimista opiskelua toisen asteen koulutuksen jälkeen. Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan esim. ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot.

Ylemmän korkeakouluasteen tutkinnon suorittaminen vaatii pääsääntöisesti 5-6 vuotta päätoimista opiskelua keskiasteen jälkeen. Ylempään korkeakouluasteeseen luetaan esimerkiksi ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, maisteritutkinnot ja lääkäreiden erikoistumistutkinnot.

Tutkijakoulutusasteen tutkinnon suorittaminen edellyttää itsenäisen ja julkaisukelpoisen tutkimustyön tai väitöskirjan tekemistä. Tutkinnot ovat tieteellisiä lisensiaatin ja tohtorin tutkintoja.

Tiedot henkilön koulutuksesta saadaan Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä. Analyysissä käytetyt tiedot ovat vuodelta 2020.

Käytettävissä olevat rahatulot

Käytettävissä olevat rahatulot sisältävät rahamääräiset tuloerät ja työsuhteeseen liittyvät luontoisedut. Rahatuloihin eivät sisälly laskennalliset tuloerät, joista tärkein on laskennallinen asuntotulo. Kun bruttorahatuloista vähennetään maksetut tulonsiirrot, jäljelle jäävä tulo on käytettävissä oleva rahatulo.

Tieto on vuodelta 2020.

Mediaanitulo

Kun tulonsaajat asetetaan tulojen mukaan suuruusjärjestykseen, mediaanitulo on keskimmäisen tulonsaajan tulo. Keskimmäisen tulosaajan kummallekin puolelle jää yhtä monta tulonsaajaa. Mediaani ei ole yhtä herkkä poikkeaville äärihavainnoille kuin aritmeettinen keskiarvo.

Tieto on vuodelta 2020.

Valtionveronalaiset tulot

Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Veronalaisia eivät myöskään ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat.

Tieto on vuodelta 2020.

Ammatti

Ammattia on tarkasteltu Ammattiluokitus 2010 avulla, jolla kuvataan yhteiskunnan ammattirakennetta.

Tieto on vuodelta 2019.

Sosioekonominen asema

Sosioekonomisella asemalla tarkoitetaan henkilön asemaa yhteiskunnassa. Sosioekonomisen aseman muodostaminen henkilölle perustuu tietoihin henkilön pääasiallisesta toiminnasta, ammatista, ammattiasemasta sekä toimialasta.

Käytetty sosioekonomisen aseman luokitus on seuraava:

  • Yrittäjät

  • Maa- ja metsätalousyrittäjät

  • Yrittäjät, ei maa- ja metsätalous

  • Ylemmät toimihenkilöt

  • Alemmat toimihenkilöt

  • Alemmat toimihenkilöt

  • Työntekijät

  • Tuntematon

Tieto on vuodelta 2019.

Työnantajasektori

Työnantajasektoriluokitus kuvaa työpaikan omistajuutta ja yritysmuotoa. Sen avulla voidaan tehdä jako mm. julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Käytetty luokitus on seuraava:

  • Yksityinen sektori

  • Valtio

  • Kunta

  • Muu tai tuntematon

Tieto työnantajasektorista perustuu Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoihin yritysten omistajatyypistä ja oikeudellisesta muodosta.

Tieto on vuodelta 2019.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Vaalitilastojen aineisto perustuu oikeusministeriön vaalitietojärjestelmään ja vaaliviranomaisten toimittamiin tietoihin, joita voidaan pitää luotettavana.

4. Tietojen ajantasaisuus ja tarkkuus

Vahvistetut tiedot poikkeavat aina jonkin verran ennakkotilastojen luvuista.

Tulokset muuttuvat vahvistetun tuloksen jälkeen kaikilta osin: äänestysalueittain, kunnittain, hyvinvointialueittain, puolueittain sekä kaikkien ehdokkaiden ja valittujen saamien äänimäärien suhteen, jolloin jopa heidän keskinäinen järjestyksensä voi muuttua.

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys

Ensimmäinen aineisto eli ennakkotilastot julkaistaan mahdollisimman pian internetissä, StatFin-palvelussa sekä Aluevaalit-tilastosivulla. Hyvinvointialue-, kunta- ja äänestysalueittaiset vaalitiedot sekä valittujen saamat äänimäärät viedään StatFin-palveluun.

Aluevaalit-tilastosivulla julkaistaan kolmella kielellä (suomi, ruotsi ja englanti) julkistuksia ja kyseistä vaalia koskevia taulukoita. Toinen aineisto eli lopulliset tiedot vaalituloksen vahvistamisen jälkeen. Vaalituloksen vahvistamisen jälkeen julkaistaan Internetissä ennakkotilastoja vastaavat vahvistetut tiedot tilastosivulla sekä päivitetään StatFin-palveluun tietokannat.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Tilastoissa käytetään vaalivuoden kuntajakoa. Jos kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitetaan aluevaalit, ne on toimitettava muutoksen kohteena olevissa kunnissa uutta kuntajakoa noudattaen, vaalivuotta seuraavan vuoden kuntaluokitusta.
Tilastollinen kuntaryhmitys (kaupunkimaiset, taajamamaiset ja maaseutumaiset) otettiin käyttöön vuodesta 2000 alkaen. Sitä aikaisemmin kunnat ryhmiteltiin seuraavasti: kaupungit ja muut kunnat.

Hyvinvointialueet ja niihin kuuluvat kunnat 2022

Hyvinvointialue Kunnan nimi ja kuntanumero
01 Itä-Uusimaa 018 Askola
407 Lapinjärvi
434 Loviisa
504 Myrskylä
638 Porvoo
616 Pukkila
753 Sipoo
02 Keski-Uusimaa 106 Hyvinkää
186 Järvenpää
543 Nurmijärvi
505 Mäntsälä
858 Tuusula
611 Pornainen
03 Länsi-Uusimaa 049 Espoo
078 Hanko
149 Inkoo
224 Karkkila
235 Kauniainen
257 Kirkkonummi
444 Lohja
710 Raasepori
755 Siuntio
927 Vihti
04 Vantaa ja Kerava 092 Vantaa
245 Kerava
05 Varsinais-Suomi 019 Aura
202 Kaarina
322 Kemiönsaari
284 Koski Tl
304 Kustavi
400 Laitila
423 Lieto
430 Loimaa
480 Marttila
481 Masku
503 Mynämäki
529 Naantali
538 Nousiainen
561 Oripää
577 Paimio
445 Parainen
631 Pyhäranta.
636 Pöytyä
680 Raisio
704 Rusko
734 Salo
738 Sauvo
761 Somero
833 Taivassalo
853 Turku
895 Uusikaupunki
918 Vehmaa
06 Satakunta 050 Eura
051 Eurajoki
079 Harjavalta
102 Huittinen
181 Jämijärvi
214 Kankaanpää
230 Karvia
271 Kokemäki
484 Merikarvia
531 Nakkila
608 Pomarkku
609 Pori
684 Rauma
747 Siikainen
783 Säkylä
886 Ulvila
07 Kanta-Häme 061 Forssa
082 Hattula
086 Hausjärvi
103 Humppila
109 Hämeenlinna
165 Janakkala
169 Jokioinen
433 Loppi
694 Riihimäki
834 Tammela
981 Ypäjä
08 Pirkanmaa 020 Akaa
108 Hämeenkyrö
143 Ikaalinen
177 Juupajoki
211 Kangasala
250 Kihniö
291 Kuhmoinen
418 Lempäälä
508 Mänttä-Vilppula
536 Nokia
562 Orivesi
581 Parkano
604 Pirkkala
619 Punkalaidun
635 Pälkäne
702 Ruovesi
790 Sastamala
837 Tampere
887 Urjala
908 Valkeakoski
922 Vesilahti
936 Virrat
980 Ylöjärvi
09 Päijät-Häme 016 Asikkala
081 Hartola
111 Heinola
098 Hollola
142 Iitti
316 Kärkölä
398 Lahti
560 Orimattila
576 Padasjoki
781 Sysmä
10 Kymenlaakso 075 Hamina
285 Kotka
286 Kouvola
489 Miehikkälä
624 Pyhtää
935 Virolahti
11 Etelä-Karjala 153 Imatra
405 Lappeenranta
416 Lemi
441 Luumäki
580 Parikkala
689 Rautjärvi
700 Ruokolahti
739 Savitaipale
831 Taipalsaari
12 Etelä-Savo 046 Enonkoski
097 Hirvensalmi
178 Juva
213 Kangasniemi
491 Mikkeli
507 Mäntyharju
588 Pertunmaa
593 Pieksämäki
623 Puumala
681 Rantasalmi
740 Savonlinna
768 Sulkava
13 Pohjois-Savo 140 Iisalmi
171 Joroinen
204 Kaavi
239 Keitele
263 Kiuruvesi
297 Kuopio
402 Lapinlahti
420 Leppävirta
595 Pielavesi
686 Rautalampi
687 Rautavaara
749 Siilinjärvi
762 Sonkajärvi
778 Suonenjoki
844 Tervo
857 Tuusniemi
915 Varkaus
921 Vesanto
925 Vieremä
14 Pohjois-Karjala 090 Heinävesi
146 Ilomantsi
167 Joensuu
176 Juuka
260 Kitee
276 Kontiolahti
422 Lieksa
426 Liperi
541 Nurmes
309 Outokumpu
607 Polvijärvi
707 Rääkkylä
848 Tohmajärvi
15 Keski-Suomi 077 Hankasalmi
172 Joutsa
179 Jyväskylä
182 Jämsä
216 Kannonkoski
226 Karstula
249 Keuruu
256 Kinnula
265 Kivijärvi
275 Konnevesi
312 Kyyjärvi
410 Laukaa
435 Luhanka
495 Multia
500 Muurame
592 Petäjävesi
601 Pihtipudas
729 Saarijärvi
850 Toivakka
892 Uurainen
931 Viitasaari
992 Äänekoski
16 Etelä-Pohjanmaa 005 Alajärvi
010 Alavus
052 Evijärvi
145 Ilmajoki
151 Isojoki
152 Isokyrö
218 Karijoki
232 Kauhajoki
233 Kauhava
300 Kuortane
301 Kurikka
403 Lappajärvi
408 Lapua
743 Seinäjoki
759 Soini
846 Teuva
934 Vimpeli
989 Ähtäri
17 Pohjanmaa 231 Kaskinen
280 Korsnäs
287 Kristiinankaupunki
288 Kruunupyy
399 Laihia
440 Luoto
475 Maalahti
499 Mustasaari
545 Närpiö
599 Pedersören kunta
598 Pietarsaari
893 Uusikaarlepyy
905 Vaasa
946 Vöyri
18 Keski-Pohjanmaa 074 Halsua
217 Kannus
236 Kaustinen
272 Kokkola
421 Lestijärvi
584 Perho
849 Toholampi
924 Veteli
19 Pohjois-Pohjanmaa 009 Alavieska
069 Haapajärvi
071 Haapavesi
072 Hailuoto
139 Ii
208 Kalajoki
244 Kempele
305 Kuusamo
317 Kärsämäki
425 Liminka
436 Lumijoki
483 Merijärvi
494 Muhos
535 Nivala
563 Oulainen
564 Oulu
615 Pudasjärvi
625 Pyhäjoki
626 Pyhäjärvi
630 Pyhäntä
678 Raahe
691 Reisjärvi
746 Sievi
748 Siikajoki
791 Siikalatva
832 Taivalkoski
859 Tyrnävä
889 Utajärvi
785 Vaala
977 Ylivieska
20 Kainuu 105 Hyrynsalmi
205 Kajaani
290 Kuhmo
578 Paltamo
620 Puolanka
697 Ristijärvi
765 Sotkamo
777 Suomussalmi
21 Lappi 047 Enontekiö
148 Inari
240 Kemi
320 Kemijärvi
241 Keminmaa
261 Kittilä
273 Kolari
498 Muonio
583 Pelkosenniemi
854 Pello
614 Posio
683 Ranua
698 Rovaniemi
732 Salla
742 Savukoski
751 Simo
758 Sodankylä
845 Tervola
851 Tornio
890 Utsjoki
976 Ylitornio

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys sekä dokumentointi

Oikeusministeriö julkaisee kattavaa yleistietoa eri vaaleista sekä valtakunnallisen ehdokasrekisterin ja vaalitulostietoja verkkosivuillaan (www.vaalit.fi). Oikeusministeriön julkaisema tilasto ennakkoäänestäneiden osalta poikkeaa Tilastokeskuksen ennakkoäänestäneiden tilastosta, sillä ne määritellään eri perustein:

  • Oikeusministeriö laskee ennakkoäänestäneiden määrän äänioikeutettujen määrästä

  • Tilastokeskus laskee ennakkoäänestäneiden määrän kaikkien äänestäneiden määrästä

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta.


Lähde: Aluevaalit 2022, ehdokasasettelu, Tilastokeskus

Lisätietoja: Sami Fredriksson 029 551 2696, Kaija Ruotsalainen 029 551 3599, Jaana Asikainen 029 551 3506, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava osastopäällikkö: Hannele Orjala


Päivitetty 14.01.2022

Viittausohje:

Tilasto: Aluevaalit [verkkojulkaisu].
01 2022, Aluevaalit, laatuseloste . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2022].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/alvaa/2022/01/alvaa_2022_01_2022-01-14_laa_001_fi.html