Venäjän hyökättyä Ukrainaan polttonesteiden hinnat jatkavat nousuaan lisääntyneen kysynnän ja supistuneen tarjonnan vuoksi. Tietoa ja eri tietolähteitä hintakehityksen tarkasteluun on tarjolla runsaasti.
- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Kuka halpuuttaa?
Tänä vuonna päivittäistavarakaupassa on hintoja halpuutettu innokkaasti. Kilpailun nimissä ja voimakkaalla mainonnalla on annettu ymmärtää, että kauppa laskee tuotteiden katteita kuluttajan eduksi. Kuinka monen tuotteen hintoja on laskettu, ja mitä on tapahtunut viljelijöiden ja elintarviketeollisuuden tuottajahinnoille?
Tarkastellaanpa Suomen maataloustuotannon kolmea pääryhmää, vilja-, liha- ja maitotuotteita. Näiden osuus on 60 prosenttia maatalouden ja 5 prosenttia teollisuuden tuotannosta sekä 8 prosenttia kuluttajan koko ostoskorista. Päivittäistavarakaupassa on ainakin 25 000 eri nimikettä. Hintojen halpuutus on koskenut muutamaa sataa nimikettä.
Vilja-, liha- ja maitotuotteiden hintakehitys sekä koko kuluttajahintaindeksin ja palkkojen kehitys 2010-2015, 2010=100
Lähteet: Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksi (KHI) 2010=100, teollisuuden tuottajahintaindeksi (THI) 2010=100 ja maatalouden tuottajahintaindeksi (MTHI) 2010=100 sekä ansiotasoindeksi 2010=100
Viljelijä saa viljatuotteista nyt 25 prosenttia vähemmän euroja kuin huippuvuonna 2013. Leipomotuotteiden tehtaanhinnat ovat samalla tasolla ja kuluttajahinnat laskeneet kolme prosenttia. Lihan tuottajahinta on laskenut samana aikana 11 prosenttia, tehtaanhinta 4 ja kuluttajahinnat 5 prosenttia.
Maidon tuottajahinta on laskenut parin vuoden aikana 22 prosenttia. Maitotaloustuotteiden tehtaanhinnat ja kuluttajahinnat ovat laskeneet vajaat 5 prosenttia.
Kaikkien kolmen tuoteryhmän viljelijähinnat ovat laskeneet yhteensä keskimäärin 18,3 prosenttia, teollisuuden tuottajahinnat 3,4 ja kuluttajahinnat 4,2 prosenttia.
Maatalouden tuottajahinnoissa on mukana puhtaiden viljojen, eläinten ja maidon tuottajahinnat. Teollisuudessa niistä tehdään hyvin erilaisia tuotteita, ja niiden jalostusarvo kasvaa kauppaan mentäessä. Maito muuttuu erilaisiksi maitojuomiksi, juustoiksi, jogurteiksi, voiksi, jäätelöksi jne. Lisäksi tulee palkka-, kuljetus-, markkinointi- ym. kustannuksia. Esimerkiksi leivässä viljan hinnan osuus on noin viisi prosenttia, loppu on palkkoja, energiaa, kuljetuksia ja muita kustannuksia.
Kuten taulukosta nähdään, halpuutus ei ole peräisin pelkästään kaupan omasta katteesta. Selvästi suurin halpuutus on tapahtunut viljelijän saamassa hinnassa. Myös teollisuus on laskenut hintojaan.
Kauppakin on toki halpuuttanut lopputuotteiden hintoja, mutta halpuutusta ovat avittaneet huomattavasti maatalouden ja teollisuuden tuottaja- sekä tuontihintojen lasku. Pitää muistaa, että kaupan portaassa kuvaan tulevat myös tuontielintarvikkeet.
Euromaissa elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet vuodesta 2013 vuoden 2015 heinäkuuhun keskimäärin 0,1 prosenttia. Suomessa hinnat ovat laskeneet 2,9 prosenttia.
Vuodesta 2010 elintarvikkeiden vähittäishinnat ovat euromaissa nousseet 8,1 prosenttia, Suomessa 14,4 prosenttia. Työvoimakustannukset ovat nousseet Suomessa 5,1 prosenttia vuodesta 2012, euromaissa keskimäärin 3,9, Saksassa 5,7 ja Ruotsissa 5,8 prosenttia.
Meillä elintarvikkeiden vähittäismyyntihinnoissa olisi vielä halpuutusvaraa kuutisen prosenttiyksikköä, mikäli halutaan päästä euromaiden keskimääräiseen hintakehitykseen vuodesta 2010 tähän päivään
Lue samasta aiheesta:
Kotitalouksien käyttämien hyödykkeiden kokonaishintataso oli vuonna 2020 Suomessa Euroopan kahdeksanneksi korkein. Muut Pohjoismaat olivat kalliimpia. Kulutusmenoissa Norja ja Tanska päihittävät Suomen ja Ruotsin, mutta kaikissa valtaosa menoista liittyy välttämättömyyksiin kuten asumiseen. Kuluttajien luottamuksessa Pohjoismaat ovat EU:n eliittiä.
Mihin kaikkeen Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemaa inflaatiolukua käytetään? Entä miten se vaikuttaa kansalaisten elämään? Blogissa kaksitoista esimerkkiä inflaatioluvun käytöstä.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin inflaatioennuste julkistetaan aina kuun lopussa Eurostatin verkkosivuilla. Ennakko on suurelta osin hyvinkin osuva, vaikka hyödykkeiden hintatietojen keruussa esiintyneet haasteet ajoittain heikentävät osuvuutta kymmenesosadesimaaleissa.
Uudistettu tilasto tuo esiin alueellisia eroja uusien osakeasuntojen hintakehityksessä ja hintatasoissa aiempaa tarkemmalla tasolla. Uusien osakeasuntojen hinnat ovat nousseet viidessä vuodessa eniten Espoossa ja Tampereella.
Viime vuoden huono viljasato ei juuri nostanut ruuan kuluttajahintoja. Vilja- ja lihatuotteiden kuluttajahinnoissa viljojen tuottajahintojen osuus on pieni, tärkeämpi rooli on teollisuuden ja kaupan palkoilla ja kuljetuksilla.
Uudellamaalla taksimatkojen hinnat saavuttivat tammikuun lopulla 2019 tämän hetkisen huippunsa: Kesäkuun 2018 säänneltyihin hintoihin verrattuna nousua oli peräti 14 prosenttia.
Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?