- Tämä juttu on arkistoitua sisältöä, joka tarjotaan luettavaksi sellaisenaan. Tämän vuoksi siinä voi olla saavutettavuusongelmia.
Eläkeikä noussut reilusti yli tavoitteen
Findikaattoriin on äskettäin päivitetty kolme kuviota, joita on syytä tutkia tarkkaan nyt, kun keskustellaan eläkkeen alaikärajan nostamisesta. Kuvioiden tiedot eläkkeellesiirtymisajan odotteista, työkyvyttömyyseläkkeistä ja ikääntyneiden työllisyysasteista eivät tue nostamista.
Vuonna 2009 arvioitiin, onko vuoden 2005 eläkeuudistus onnistunut työurien pidentämisessä. Tavoitteeksi asetettiin, että 25-vuotiaalle lasketun eläkkeellesiirtymisiän odotteen pitäisi olla vähintään 62,4 vuotta vuonna 2025. Tuolloin puhuttiin paljon kestävyysvajeesta, josta puhutaan paljon edelleenkin. Työmarkkinaosapuolten kesken katsottiin, miten eläkkeelle siirtymisiän pitäisi nousta, jotta kestävyysvaje olisi kohtuullinen.
Nyt julkistetut tiedot eläkkeelle siirtymisestä yllättävät. Odote 25-vuotiaalle on jo 60,9 vuotta eli vain 1,5 vuoden päässä vuodelle 2025 asetetusta tavoitteesta. Toteutuneesta kehityksestä on Eläketurvakeskuksen tiedotteessa varsin havainnollinen kuvio. Viimeisten kolmen vuoden aikana arvioitu taso on ylittynyt reilusti. Pitkän aikavälin tavoitteet ja toteutunut kehitys taas näkyvät hyvin Jari Kanniston yhteenvedosta esityksen ”Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2012” viimeiseltä sivulta.
Miksi eläkkeelle siirtyminen on myöhentynyt? Pääasiallinen syy löytyy todennäköisesti vuoden 2005 eläkeuudistuksesta: siitä että eläkkeelle voidaan siirtyä joustavasti 63–68 vuoden iässä.
Juuri 25-vuotiaalle laskettu eläkkeellesiirtymisiän odote on myös paljolti riippuvainen työkyvyttömyyseläkkeiden määristä. Ne ovatkin vähentyneet selvästi viime vuosina, kuten Findikaattorin kuvio kertoo. Työkyvyttömyyseläkkeellä on nyt 192 000 henkeä, noin 50 000 vähemmän kuin 1996. Jopa mielenterveyssyistä eläkkeellä olo on harvinaistunut.
Usein kuulee muistutettavan siitä, että eläkeikää laskettiin vuoden 2005 uudistuksessa 65:stä 63 ikävuoteen. Siitä voisi kuvitella seuraavan, että työssäoloasteet yli 60-vuotiailla olisivat myös laskeneet. Näin ei ole, vaan päinvastoin työllisyysaste 60–64-vuotiailla on koko ajan noussut lamavuodesta 1994 lähtien. Silloin 60–64-vuotiaista oli työllisiä 17 prosenttia, tänä vuonna luku on jo 44 prosenttia.
Kiinnostavaa on myös se, että viimeisimmässä työvoimatutkimuksessa tämän vuoden heinäkuulta yli 65-vuotiaita työllisiä oli 48 000 henkeä. Heistä hyvin monet ovat eläkkeellä työskenteleviä. Tätä joukkoa ei eläkeikälaskelmissa yleensä lainkaan oteta huomioon.
Kaikki viittaa siihen, että vuoden 2005 eläkeuudistus on toiminut hyvin. Ne, jotka ovat pystyneet, ovat jatkaneet entistä pidempään työelämässä.
Tilastokeskuksen työolotutkimukset ovat myös osoittaneet, että halukkuus jatkaa yli 63 ikävuoden on lisääntynyt, kun sitä on kysytty yli 45-vuotiailta.
Työolotutkimuksista tiedetään myös, että vielä varsin monien työ on niin raskasta, että terveys ei salli jatkamista 63 ikävuoden jälkeen. Siksi on hyvä, että työstä voivat luopua ne, jotka eivät koe jaksavansa. Työurien jatkamistavoitteet saavutetaan tässä esitettyjen tilastojen mukaan näinkin. Ainakin Ruotsissa on päästy Suomea korkeampiin ikääntyneiden työllisyysasteisiin vapaaehtoisuuden pohjalta, sillä alin eläkeikä on alhaisempi kuin Suomessa.