Ansiotyöhön käytettävä aika on 1980-luvun lopulta alkaen selvästi vähentynyt. Silti pienten lasten isät tekevät yhä 2020-luvulla pitkiä työpäiviä. Kotitöiden tasa-arvoistumisesta huolimatta pienten lasten äidit tekevät eniten kotitöitä ja heillä on vähiten vapaa-aikaa ja harrastuksia. Mikäli syntyvyyden ei haluta entisestään heikkenevän, herää kysymys, voisiko pienten lasten äitien mahdollisuuksiin liikkua ja harrastaa kiinnittää enemmän huomiota.
Ajankäyttö
Pojat ja nuoret miehet viettävät digitaalisten pelien parissa reilusti yli tunnin päivässä, kun koko väestön tasolla pelaamiseen käytetty aika on alle 20 minuuttia. Pelaamista syytetään usein lisääntyvästä pahoinvoinnista, rapistuvasta kunnosta ja huononevista PISA-tuloksista, mutta miten sille omistettu aika vertautuu sosiaaliseen kanssakäymiseen, liikuntaan ja opiskeluun käytettyihin minuutteihin?
Vaikka valtaosalle suomalaisista arki näyttäytyy yhä mielenkiintoisena, on arki muuttunut 2000-luvun aikana ikävystyttävämmäksi, raskaammaksi ja kiireisemmäksi, kertoo vapaa-aikatutkimus. Sekä ansiotyö että sen puute heijastuvat arjen kokemiseen. Lähes puolet yli 14-vuotiaista koululaisista ja opiskelijoista pitää arkeaan raskaana. Osuus on enemmän kuin kaksinkertaistunut 15 vuodessa.
Ostoksilla käyminen, ruuanlaitto ja puutarhan hoito ovat yli puolelle väestöstä myös huvia ja harrastusta. Useimmille miehistä myös kodin korjaustyöt ovat ainakin joskus huvia ja harrastusta. Toisaalta pyykinpesua ja vaatehuoltoa sekä siivousta valtaosa pitää aina rutiinina ja velvollisuutena. Kotityöt estävät edelleen enemmän naisten kuin miesten harrastuksia, vaikka sukupuolittaiset erot ovat kaventuneet.