Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit
Sivuston näkymät

Elämän perusasiat korostuvat lapsiperheiden kulutusmenoissa

24.3.2022
Twitterissä: @TuomasParikka
Kuva: Rodeo

Lapsiperheiden ja ilman lapsia asuvien pariskuntien kulutusmenojen rakenne on yllättävän samankaltainen ja painottuu asumiseen, energiaan, liikkumiseen ja elintarvikkeisiin. Kulutuksen luonne kuitenkin vaihtelee perheen taloudellisen tilanteen ja olosuhteiden mukaan: välttämättömyydet korostuvat pienituloisilla ja liikkumavara muun kulutuksen suhteen jää pieneksi. Kaikkia lapsiperheitä yhdistää uuden viestintätekniikan verraten nopea omaksuminen.

Vertaan artikkelissani lapsiperheiden kulutusmenoja alle 65-vuotiaiden pariskuntien muodostamiin kotitalouksiin. Nämä kahden aikuisen kotitaloudet voivat kuitenkin olla entisiä lapsiperheitä, joista lapset ovat jo muuttaneet pois.

Tiedot perustuvat pääasiassa Tilastokeskuksen kulutustutkimukseen, joka tuotetaan noin viiden vuoden välein. Kulutustutkimus tuottaa tietoa kotitalouksien kulutusmenoista, niissä tapahtuneista muutoksista sekä väestöryhmittäisistä kulutuseroista. Tietoja on myös mahdollista tarkastella aluetasolla, esimerkiksi suur­alueittain.

Tiedot kerätään paitsi haastattelulomakkeella, myös tilinpitojaksolla, jonka aikana vastaaja kerää kuitteja päivittäistavaraostoksistaan kahden viikon ajan. Kuittitiedot kuvataan älypuhelinsovelluksella tai vaihtoehtoisesti kirjataan paperisen kuittipussin ja muistikirjan avulla.

Artikkelini kuvaa lapsiperheiden kulutusmenoja 2010-luvulla, koska viimeisimmät kulutustutkimuksen tiedot ovat vuodelta 2016. Uusi tiedonkeruu on paraikaa käynnissä ja aineistoa kerätään vuoden 2022 ajan. Uuden tiedonkeruun tuloksia on luvassa noin 12 kuukautta tiedonkeruun päätyttyä eli vuoden 2023 lopulla ja tulosten tarkempi raportointi jatkuu vuoden 2024 alkupuolella.

Lapsiperheiden kulutuksen erityispiirteet   

Lapsiperheellä tarkoitan kotitaloutta, johon kuuluu yksi tai useampi alle 18-vuotias jäsen. Kotitalouden muodostavat kaikki ne henkilöt, jotka asuvat ja ruokailevat yhdessä tai käyttävät yhdessä tulojaan.

Vaikka lapsiperheet kuvataan usein yhtenäisenä joukkona, on niillä huomattavia eroja. Erot liittyvät esimerkiksi perheen kokoonpanoon ja lapsimäärään, kotitalouden ikärakenteeseen tai elämänvaiheeseen sekä tulotasoon.

Lapsiperheiden kulutuksen tilastoinnissa on muutamia erityispiirteitä, jotka pitää ottaa huomioon tulosten tulkinnassa. Lapsi on tilastoinnissa sen kotitalouden jäsen, jossa hän on kirjoilla. Esimerkiksi lasten vuoroasuminen haastaa perheiden kulutusmenojen tilastointia.

Eroperheen lapsi voi olla kirjoilla kotitaloudessa, vaikka ei kulutustutkimuksen kaksi viikkoa kestävän tilinpitojakson aikana olisi tosiasiallisesti paikalla tässä kodissa. Kaisa-Mari Okkonen on avannut tarkemmin erolasten tilastoinnin haasteita Hyvinvointikatsaus-lehden artikkelissa 2014. (Okkonen 2014.)

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen ad hoc -lisätutkimuksen perusteella Suomessa oli vuonna 2018 yhteensä noin 110 000 alle 15-vuotiasta lasta, joilla oli kaksi kotia. 40 000 näistä lapsista asui yhtä paljon molemmissa kodeissa (Tilastokeskus 2019).

Lapsiperheen kulutukseen vaikuttaa keskeisesti paitsi perhekoko myös käytettävissä olevat tulot. Kotitalouden henkilömäärän kasvaessa myös kulutus kasvaa, mutta ennen kaikkea kotitalouden käytettävissä olevat tulot säätelevät perheen kulutuskäyttäytymistä. Suurituloisemmat myös kuluttavat keskimäärin enemmän.

Toisaalta kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat myös perheen arvot, elämäntapa ja -puitteet. Kärjistäen voi sanoa, että viisilapsisen perheen kulutuskäyttäytyminen ei ole sama kuin yksilapsisen perheen kulutuskäyttäytyminen neljällä lisälapsella.

Usein kotitalouksien vertailussa käytetään kulutusyksiköitä, sillä niiden avulla laskettu kulutus huomioi kotitalouksien kokoerot ja mahdollistaa niiden vertailun keskenään.

Mikä kulutusyksikkö?

Kotitalouden yksi aikuinen on yksi kulutusyksikkö. Muut kotitalouden 14 vuotta täyttäneet henkilöt ovat kukin 0,5 kulutusyksikköä ja 0–13-vuotiaat lapset ovat kukin 0,3 kulutusyksikköä.

Yhden aikuisen kotitalous on yksi kulutusyksikkö, kun taas esimerkiksi kotitalous, johon kuuluu kaksi puolisoa ja yksi alle 14-vuotias lapsi, ovat yhteensä 1,8 kulutusyksikköä.

Yhden vanhemman perheissä suuret asumismenot

Kaikkien kotitalouksien kulutusmenot ovat kasvaneet viimeisten vuosikymmenten aikana. Samalla kotitalouksien kulutusrakenne on muuttunut. Elintarvikkeiden suhteellinen osuus kulutusmenoista on pienentynyt, kun taas asumisen osuus on kasvanut koko kulutustutkimuksen 50-vuotisen historian ajan.

Eri kotitaloustyyppien kulutusmenojen rakenne on hämmästyttävän samankaltainen. Lapsiperheiden kulutusrakenne muistuttaa pitkälti kaikkien kotitalouksien kulutusrakennetta; suurin osuus kulutusmenoista kuluu välttämättömyyksiin.

Lapsiperheissä suurimmat menoerät ovat samoja kuin kaikilla suomalaisilla – asuminen ja energia, liikenne sekä ruoka. Nämä perusasiat ovat olleet keskeinen osa kaikkien kotitalouksien kulutusta koko kulutustutkimuksen mittaushistorian ajan. (Nurmela & Parikka 2018)

Kuviossa 1 on vertailtu lapsiperheiden ja alle 65-vuotiaiden pariskuntien kulutusta vuoden 2016 kulutustutkimusaineistossa. Kahden huoltajan lapsiperheillä asumiseen ja energiaan kuluu keskimäärin 28 prosenttia talouden kulutusmenoista, kun alle 65-vuotiaalla pariskunnalla osuus on keskimäärin 29 prosenttia.

Yhden vanhemman lapsiperheissä asumismenoihin ja energiaan kuluu kuitenkin jopa 36 prosenttia kaikista kotitalousmenoista. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Lapsiperheiden ja alle 65-vuotiaiden pariskuntien kotitalouksien kulutus pääryhmittäin 2016, prosenttia kaikista kulutusmenoista
Kuvio 1. Lapsiperheiden ja alle 65-vuotiaiden pariskuntien kotitalouksien kulutus kulutuksen pääryhmittäin 2016, prosenttia kaikista kulutusmenoista. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus 2016. Huom. Koulutuksen kustannuksia lapsiperheet eivät maksa suoraan kulutuksessaan, vaan ne tarjotaan julkisena palveluna, minkä vuoksi kuluja ei ole sisällytetty tähän tarkasteluun.

Omistus- ja vuokra-asumismenoja vertailtaessa pitää ottaa huomioon, että asumiskulut eivät tässä sisällä asuntolainan lyhennyksiä. Niitä ei kansainvälisen kulutustutkimuskäytännön mukaisesti tulkita kulutukseksi vaan investoinneiksi.

Omistusasujien kulutusmenoissa käytetään asuntotuloa eli laskennallista nettovuokraa, jolla kuvataan omistusasunnossa asuvan kotitalouden saamaa etua verrattuna vastaavanlaisessa vuokra-asunnossa asuvaan kotitalouteen.

2010-luvulla lapsiperheillä kului elintarvikkeisiin 12–13 prosenttia kulutusmenoista

Pariskunnat ja kahden aikuisen lapsiperheet käyttävät 15 prosenttia kaikista kulutusmenoista liikkumiseen liittyviin kuluihin (auto, julkinen liikenne yms.). Yhden vanhemman talouksissa liikenteeseen kuluu keskimääräistä pienempi osuus kokonaiskulutusmenoista (11 %). Verraten vähäistä liikenteeseen menevää kulutusta voi selittää se, että yhden vanhemman perheissä on harvemmin auto kuin kahden aikuisen talouksissa. (Vrt. kuvio 1.)

Elintarvikkeisiin kuluu kotitalouksilla keskimäärin 12–13 prosenttia kaikista kulutusmenoista, pariskunnilla hieman pienempi osuus kuin lapsiperheillä.

Sekä pariskunnilla että lapsiperheillä kuluu kulttuuriin ja vapaa-aikaan yhdeksän prosenttia kaikista kulutusmenoista. Majoitus- ja ravitsemuspalveluihin kuluu keskimäärin neljä tai viisi prosenttia kaikista kulutusmenoista – pienin osuus on yhden vanhemman talouksissa. Kodin sisustukseen ja tarvikkeisiin kuluu niin ikään keskimäärin 4–5 prosenttia kotitalouden kaikista menoista.

Lapsiperheet kuluttavat suuremman osan kulutusmenoistaan vaatteisiin ja jalkineisiin kuin pariskuntien kotitaloudet. Kolme prosenttia yhden vanhemman ja neljä prosenttia kahden vanhemman lapsiperheiden kaikista kulutusmenoista kuluu vaatteisiin, kun pariskunnilla niihin kuluu kaksi prosenttia kaikista kulutusmenoista.

Tietoliikenne, terveydenhoitomenot, alkoholi ja tupakka lohkaisevat kukin kaksi tai kolme prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista.

Näiden menoerien ulkopuolelle jäävien muiden tavaroiden ja palveluiden osuus kaikista kulutusmenoista vaihtelee 13 ja 15 prosentin välillä. Tähän kulutuserään kuuluu paljon erittelemätöntä kulutusta, henkilökohtaisiin esineisiin ja palveluihin liittyviä kulueriä, mutta myös mm. vakuutusten ja pankkipalvelujen sekä sosiaalipalvelujen kaltaisia kuluja.

Sosiaalipalvelujen osalta lasten päivähoitopalvelujen maksut ovat keskeinen erä muiden tuotteiden ja palvelujen kokonaisuudessa. Kulutusmenojen tasolla päivähoitopalveluihin kuluu yhden vanhemman talouksissa yksi prosentti ja kahden vanhemman talouksissa kaksi prosenttia kulutusmenoista.

On kuitenkin syytä täsmentää, että nämä luvut perustuvat keskiarvoihin: mahdolliset päiväkotimaksut ovat lapsiperheissäkin ajankohtaisia vain muutaman vuoden ajan, silloin kun lapset ovat leikki-ikäisiä.

Kotitalouden menot kasvavat lapsiluvun kasvaessa

Perheen lapsimäärä vaikuttaa suoraan kotitalouden kulutukseen, mikä ilmenee tarkastellessa kahden aikuisen kotitalouksia lapsimäärän mukaan.

Kulutusmenojen tasolla yhden lapsen kotitalous kuluttaa noin 8 000 euroa vuodessa enemmän kuin pariskunta. Kahden lapsen kotitalous puolestaan kuluttaa lähes 4 000 euroa enemmän kuin yhden lapsen kotitalous. Kolmen tai useamman lapsen kotitalous puolestaan kuluttaa yli 9 000 euroa enemmän kuin kahden lapsen kotitalous. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Keskimääräiset kulutusmenot kahden vanhemman perheissä pääluokittain lapsimäärän mukaan 2016, euroa/kotitalous
Kuvio 2. Keskimääräiset kulutusmenot kahden vanhemman perheissä pääluokittain lapsimäärän mukaan 2016, euroa/kotitalous. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus 2016

Lapsimäärä vaikuttaa erityisesti asumiskuluihin. Lapsiperheiden asumisen kulutusmenot ovat vuosittain tuhansia euroja suuremmat kuin pariskunnilla. Kotitalouden koon kasvaessa suurempi asunto sekä vaatimukset pihapiirille ja palvelujen läheisyydelle voivat selittää korkeampia asumiskuluja. (Lapsiperheiden asumisesta ks. Ronkainen & Tiihonen 2022.)

Elintarvikkeisiin kulutettu rahamäärä on kolmen tai useamman lapsen kotitalouksissa tuplasti suurempi kuin pariskuntien kotitalouksissa. Yksi lapsi perheessä nostaa elintarvikemenoja yli 2 000 eurolla vuodessa, kun verrokkina on pariskunta. Sen sijaan siirtymä yhdestä kahteen lapseen ei lisää elintarvikemenoja kuin 700 eurolla.

Kolmen tai useamman lapsen kotitalouksissa elintarvikkeisiin kulutetaan 2 700 euroa enemmän vuosittain kuin kahden lapsen kotitalouksissa – elintarvikekulut ovat miltei kaksinkertaiset verrattuna pariskuntiin.

Asumismenot korostuvat pienituloisissa lapsiperheissä

Tässä tarkastelussa kotitaloudet on järjestetty niiden käytettävissä olevien tulojen mukaan viiteen yhtä suureen ryhmään siten, että kussakin ryhmässä on yhtä monta kotitaloutta. Lapsiperheiden kulutusrakenteen tuloluokittainen tarkastelu osoittaa, että alimmissa tuloluokissa liikkumavara välttämättömyyksien ulkopuolisiin kulueriin on varsin pientä. Päivittäisestä kulutuksesta saatetaan myös tinkiä muita menoja varten, mikäli rahat ovat vähissä (vrt. Kajantie 2018).

Alimpaan tuloviidennekseen eli kvintiiliin kuuluvien lapsiperheiden kulutusmenoista 42 prosenttia kuluu asumiseen ja energiaan. Ylimmän tuloviidenneksen lapsiperheillä asumisen ja energian osuus menoista on 27 prosenttia. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä viidenneksessä asumiskustannusten osuus on noin kolmasosa. (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Lapsiperheiden kulutusmenot tuloluokittain 2016, prosenttia kaikista kulutusmenoista
Kuvio 3. Lapsiperheiden kulutusmenot tuloluokittain 2016, prosenttia kaikista kulutusmenoista. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Kotitalouksien kulutus 2016. Huom. Kvintiililuokat kotitalouksista kotitaloutta kohti laskettujen käytettävissä olevien tulojen perusteella.

Liikennekuluissa tuloluokittainen vaihtelu on tasaisempaa. Lapsiperheet käyttävät liikennekuluihin keskimäärin 11–15 prosenttia kaikista kulutusmenoistaan ja erot vaihtelevat muutaman prosenttiyksikön välillä.

Ylimmässä tuloluokassa liikennekuluihin käytettävä osuus on suhteellisesti suurin. Tätä selittää osaltaan se, että liikennekuluihin sisältyy mm. autojen sekä lentolippujen ostaminen, joita kulutetaan eniten ylimmässä tuloviidenneksessä.

Niin ikään elintarvikkeissa erot tuloviidennesten välillä ovat vain muutamia prosenttiyksikköjä. Alimmassa tuloviidenneksessä elintarvikkeisiin kuluu 13 prosenttia kaikista kulutusmenoista, kun taas ylimmässä viidenneksessä niihin kuluu 12 prosenttia kulutusmenoista. Eniten elintarvikkeisiin kulutetaan tulojakauman keskellä – keskimäärin 15 prosenttia kaikista kulutusmenoista.

Pienituloisimpien lapsiperheiden kulutuksessa välttämättömyydet korostuvat selvästi. Esimerkiksi asumiseen, elintarvikkeisiin sekä liikenteeseen kuluu 69 prosenttia kulutusmenoista, kun suurituloisimmassa viidenneksessä niihin kuluu 54 prosenttia. Euromääräisesti suurituloisimmat käyttävät kuitenkin myös välttämättömyyksiin huomattavasti suurempia summia kuin pienituloiset.

Lapsiperheissä satsataan kodin elektroniikkaan

Lapsiperheillä on useammin omana tai käytössään elektroniikkaa ja tietotekniikkaa kuin kahden aikuisen kotitalouksilla. Tämä käy ilmi Tilastokeskuksen Vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa -kyselytutkimuksesta 2019. (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Eräiden laitteiden ja palvelujen yleisyys (omana tai käytössä) lapsiperheissä ja kahden aikuisen kotitalouksissa 2019, prosenttia kotitalouksista
Kuvio 4. Eräiden laitteiden ja palvelujen yleisyys (omana tai käytössä) lapsiperheissä ja kahden aikuisen kotitalouksissa 2019, prosenttia kotitalouksista. Kuvion oleellinen tieto kerrotaan tekstissä.
Lähde: Tilastokeskus, Vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa 2019

Yleisimmät laitteet tai palvelut lapsiperheissä ovat älypuhelin, tablettitietokone sekä maksullinen nettitelevisio- tai suoratoistopalvelu.

Monia tuotteita markkinoidaan eritoten lapsille ja heidän perheilleen. Esimerkiksi pelikonsoli löytyy 67 prosentilta lapsikotitalouksista, mutta vain 32 prosentilta kahden aikuisen kotitalouksista.

Kamerakopteri eli kauko-ohjattava lennokki tai drone on yhdeksällä prosentilla lapsikotitalouksista, kun taas kahden aikuisen kotitalouksista sellainen on neljällä prosentilla. AR- ja VR-lasit ovat puolestaan vain hieman yleisempiä lapsiperheissä kuin kahden aikuisen kotitalouksissa.

Aiemmissa selvityksissä on todettu lapsiperheiden hankkivan etujoukoissa uutta tietotekniikkaa kotiinsa (esim. Pajunen 2007). Tämä näyttää pitävän edelleen paikkansa, sillä useimmat Tilastokeskuksen tutkimuksessa kysytyistä laitteista tai palveluista ovat yleisempiä lapsiperheissä kuin kahden aikuisen kotitalouksissa.

Myös sähköiseen maksamiseen liittyvien palvelujen käyttö on kymmenen prosenttiyksikköä yleisempää lapsiperheissä kuin kahden aikuisen kotitalouksissa. Mobiilimaksusovellus on 60 prosentilla lapsiperheistä ja 50 prosentilla kahden aikuisen talouksista, kun taas PayPal tai vastaava on 47 prosentilla lapsiperheistä ja 37 prosentilla kahden aikuisen kotitalouksista.

Laitteiden yleisyydestä huolimatta eivät laitehankinnat korostu perheiden kaikessa kulutuksessa (vrt. kuvio 1). Monilapsiset perheet voivat toki euromääräisesti kuluttaa varsin paljonkin erilaisiin mobiililaitteisiin ja muuhun teknologiaan, mutta toisaalta heillä kuluu rahaa paljon muuhunkin.

Kuviossa 4 mainitut laitteet ja palvelut sijoittuvat kulutusrakennetarkastelussa vaihtelevasti eri pääryhmiin, kuten vapaa-ajan kuluihin, tietoliikennekuluihin sekä kalusteisiin, koneisiin ja laitteisiin. Kulutusrakennetta tarkastelevasta kuviosta 1 käy ilmi, että kotitalouksien väliset erot em. kulutuksen pääryhmien osalta ovat maltillisia.

Lapsiperheet kuluttavat tietoliikenteeseen ja vapaa-ajan menoihin keskimäärin hieman suuremman osuuden kaikista kulutusmenoistaan kuin pariskunnat. Pariskunnat puolestaan kuluttavat kalusteisin, koneisiin ja laitteisiin aavistuksen suuremman osan kulutusmenoistaan kuin lapsiperheet.

Tarkemman tarkastelun perusteella kulutusyksikkökohtaisia eroja kulutusmenoissa on kuitenkin nähtävissä etenkin pelikoneiden ja leikkikalujen kategoriassa, joihin lapsiperheet keskimäärin kuluttivat huomattavasti enemmän kuin lapsettomat pariskunnat. Pariskunnat puolestaan kuluttivat enemmän tietokoneisiin sekä televisioihin. Kaikkiaan ”laitteiden kategoriaan” kuluu kulutusyksikköä kohden keskimäärin suhteellisen samansuuruisia summia.

Kirjoittaja on yliaktuaari ja työskentelee Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa kulutustutkimuksen parissa.

Tilastokeskuksen Oma talous -laskurilla voit laskea itse, miten kotitaloutesi tulot, kulutus ja varallisuus suhteutuvat keskimääräisiin kotitalouksiin.

Kulutustutkimuksen seuraavaa aineistoa kerätään nyt. Mikäli saat kutsun tutkimukseen, vastaathan!

Lähteet:

Kajantie, Mira (2018). Kun rahat ovat vähissä, päivittäiskulutuksesta tingitään muihin menoihin. Tieto&trendit-artikkeli.

Nurmela, Juha & Parikka, Tuomas (2018). Mobiilikuluttajan kukkarosta yhä isoin potti välttämättömyyksiin. Tieto&trendit-artikkeli.

Okkonen, Kaisa-Mari (2014). Erolasten arki ei välity tilastoihin. Hyvinvointikatsaus 1/2014.

Pajunen, Airi (2007). Lapsiperheiden kulutusmenot. Teoksessa Suomalainen lapsi. Helsinki: Tilastokeskus, 289–304.

Ronkainen, Mika & Tiihonen, Arja (2022). Suurin osa lapsista asuu pientaloissa – kerrostaloasuminen yleistyy. Tieto&trendit -artikkeli.

Tilastokeskus (2019). Noin 63 000 naisella oli kahdessa kodissa asuvia alle 15-vuotiaita lapsia vuonna 2018.

Tilastokeskus. Kotitalouksien kulutus.

Tilastokeskus. Tulonjakotilasto.

 

Lue samasta aiheesta:

Blogi
9.6.2022
Anna Pärnänen

Suuri määrä eri mittareita kertoo monenlaista tarinaa lasten tilanteesta Suomessa, mutta tieto on hajallaan. Tilastokeskus suunnittelee lapsia ja nuoria koskevaa tietoa kokoavan portaalin – paitsi helpottaakseen tiedon käytettävyyttä myös palvellakseen kansallisen lapsistrategian toteutusta.

Artikkeli
8.6.2022
Kaisa-Mari Okkonen

Lasten elatusmaksujärjestelyt ovat 2010-luvulla harvinaistuneet selvästi aiemmasta. Yhä useammassa eroperheessä lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa kodeissa ja lasten kulutusmenot jakautuvat tasaisesti ns. lähi- ja etävanhemman kesken. Kotitalouspohjainen tilastointi ei kuitenkaan tavoita tätä ilmiötä kunnolla. Asumisjärjestelyjen parempi huomioiminen tarkentaa kuvaa perheiden tulotasosta. 

Artikkeli
8.6.2022
Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja vanhempien erillään asuminen koskettaa lähes joka kymmenettä kotitaloutta. Noin 240 000 lapsen vanhemmat asuvat eri kotitalouksissa, ja noin 160 000 lasta viettää säännöllisesti aikaa etävanhempansa luona. Kahden kodin lapsista runsas neljännes on tosiasiallisesti vuoroasuvia. Lasten monipaikkainen asuminen haastaa tilastointia, joka ei tunnista vuoroasumisen vaikutuksia kotitalouksien toimeentuloon.

Artikkeli
22.4.2022
Ossi Kohvakka

Suomessa velkaisimpia ovat kolmenelikymppiset pariskunnat, joilla on lapsia. Kahden vanhemman lapsiperheen velka on useimmiten asuntovelkaa, mutta puolella velallisista perheistä on asuntovelan ohella myös muita velkoja. Yhden vanhemman lapsiperheiden velkaantumisaste on verraten korkea, vaikka asuntovelka on heillä harvinaisempaa kuin kahden vanhemman asuntokunnilla.

Artikkeli
14.4.2022
Tara Junes

Lapsiperheet ovat varakkaampia kuin kotitaloudet keskimäärin. Erityisesti tähän vaikuttaa perheille yleinen omistusasuminen ja asuntovarallisuus. Likvidiä varallisuutta kuten talletuksia ja osakkeita lapsiperheillä on kuitenkin vähemmän kuin lapsettomilla pariskunnilla, mikä merkitsee esimerkiksi heikompaa varautumista yllättäviin menoihin ja kriisitilanteisiin.

tk-icons