Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan biotaloudesta tai cleantechistä? Mittarit kehityksen tarkastelemiseksi ovat olemassa.
Artikkelit vuodelta 2018
Syntyvyyden pieneneminen on herättänyt viime aikoina laajasti keskustelua. Ilmiö johtuu tällä hetkellä lähes pelkästään suomalaistaustaisten naisten synnytysten vähenemisestä.
Suhdannetilannetta seurataan nyt silmä kovana etsien merkkejä käänteestä. Ekonomisteilla on tahosta riippuen erilainen käsitys siitä, miten hyvänä talouskasvu vielä jatkuu. Mitä kertovat yritysten tilanteesta liikevaihtokuvaajat?
Uusi taksilaki on kasvattanut autojen samoin kuin taksiliikennelupien määriä etenkin Uudellamaalla. Lakimuutos antaa mahdollisuuden valita palveluajat vapaasti, ja yhdeksän prosenttia taksiyrittäjistä ajaakin ilmoituksensa mukaan vain arkisin.
Pientalotuotanto on laskenut rajusti huippuvuosiin verrattuna, ja talot rakennetaan entistä pienemmiksi. Tietyillä alueilla kuten länsirannikolla pientalorakentaminen on vilkkaampaa kuin muualla Suomessa.
Helsingin kaupunginkirjasto sai ensimmäisen oman kirjastorakennuksen Rikhardinkadulle vuonna 1882. Nyt kaupunginkirjaston toimipisteitä on kaikkiaan 46 kirjastoautot mukaan lukien. Oodi vahvistaa Helsingin keskustan asemaa kirjastopalvelujen tarjoajana.
Viime vuoden joulukuussa Lapissa ja Rovaniemellä kirjattiin ennätysmäärä yöpymisiä. Tämän vuoden puolella ulkomaisten yöpymisissä on ollut pientä hiipumista toukokuusta lähtien niin koko maassa kuin Lapissakin, mutta joulusesonkina Napapiirin varauskirjat näyttävät täyttyvän entiseen tapaan.
Uusi rakennusluokitus tähtää entistä parempaan tiedon laatuun ja yhdenmukaisuuteen eri toimijoiden tietojärjestelmissä. Uutta on myös rakennusluokitin -työkalu, joka helpottaa uusien luokkakohtaisten kuvausten ja luokituksen soveltamista.
Suomessa on monilla mittareilla sukupuolten mukaan vahvasti eriytyneet eli segregoituneet koulutusalat ja työmarkkinat. Jako miesten ja naisten töihin on säilynyt sitkeästi, jopa vahvistunut joillain aloilla.
Suomi kuuluu edelleen Euroopan kärkipäähän aikuisten koulutukseen osallistumisessa, vaikka osallistumisaste onkin hieman laskenut vuodesta 2012. Koulutuksen tasa-arvoinen toteutuminen sen sijaan on meillä keskimääräistä kehnompaa.
Menestysvuosina rakennettu t&k-toiminnan perusta on ollut niin vankka, että se on kestänyt muutaman vuoden notkahduksenkin. Monet EU-verrokkimaat ovat kuitenkin ajaneet Suomen ohi t&k-vertailussa. Nopea globaali teknis-taloudellinen kehitys edellyttää nyt rohkeaa ja ripeää uudistumista myös uudistumisessa.
Ikääntyneiden määrän kasvu ja laitoshoidon purku ovat synnyttäneet yksityisen palveluasumisen markkinat. Kunnat eivät ole pystyneet vastaamaan kysynnän kasvuun omalla palvelutarjonnallaan. Ulkoistuksilla on haluttu turvata palvelujen säilyminen ja pienentää kiinteistöjen omistamiseen liittyviä riskejä.
Tiedonvaihdossa noin 13 100 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 200 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tämä artikkeli korvaa 18.9. ilmestyneen artikkelin.
Vuonna 2015 kurssimuotoisen koulutuksen kustannukset työntekijää kohden olivat EU-maissa keskimäärin 585 euroa ja osuus työvoimakustannuksista 1,7 prosenttia. Vanhat EU-maat (EU-15) sijoittuivat useilla tunnusluvuilla henkilöstökoulutuksen kärkeen. Toisaalta Tšekissä peräti 85 prosenttia osallistui koulutukseen, Kreikassa vain vajaa viidennes.
Erityisesti parhaassa työiässä olevien suomalaisten vastentahtoinen osa-aikatyö on yleistynyt, mutta myös eläkeiän ylittäneet tekevät yhä enemmän osa-aikatöitä. Osa-aikatyöstä on muodostunut yleinen työmuoto varsinkin naisille. Osa-aikatyöt ovat vahvasti sidoksissa myös toimialaan.
Kerrostalorakentaminen hiipuu ja rakentamisen kustannukset ovat nousussa. Muita trendejä asuntomarkkinoilla:
- Asuntojen hinnoissa alueelliset erot ovat suuria.
- Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousu on tasoittunut.
- Yhtiölainat kasautuvat kotitalouksille.
Suomessa, toisin kuin Hollannissa, sähköpyörien osuus koko polkupyörämarkkinasta on vielä pieni.
Putkiremonttien osuus kaikista korjauskustannuksista on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana. Lähivuosiksikin riittää putkiremonttifirmoille kohteita.
Kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä pitää kiristää rivakasti, linjasi vastikään hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin jo oikealla tiellä, vaikka paljon on vielä tehtävä jotta ilmaston lämpeneminen saataisiin rajattua 1,5 asteeseen.
Arkea tukevat palvelut voitaisiin saada nykyistä paremmin osaksi kotitalousvähennystä. Se helpottaisi etenkin ikääntyneiden kotona asumista ja voisi vähentää kunnallisen kotiavun tarvetta.
Tiedonvaihdossa noin 15 600 henkilölle saatiin tutkinto, joka on korkeampi kuin Tilastokeskuksen tutkintorekisterissä oleva tieto. Vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaneita oli lähes 209 000, valtaosa heistä löytyy Ruotsin rekisteristä. Tässä artikkelissa olevat tiedot ovat tarkentuneet. Uusi korvaava artikkeli on ilmestynyt 12.11.
Ruotsissa terveydenhuollon alalla työskentelevien miesten osuus palkansaajista on yli kolminkertainen Suomeen verrattuna. Johtaja-asemassa olevia yrittäjiä on puolestaan Suomessa huomattavasti enemmän kuin Ruotsissa.
Tavaratuotannon arvoketjuja analysoidaan usein valtiontalouden tai yrityksen tulevaisuudennäkymiä ajatellen. Arvoketjujen kartoittamisella on kuitenkin kriittiset juuret ja monenlaisia sovelluksia.
Etenkin pienituloiset ja lapsiperheet käyttävät päivittäisiin menoihin vähemmän rahaa kuin lainsäätäjä on arvioinut tarpeelliseksi tasoksi.
Omistusomakotitaloissa asuvien pienituloisuusaste on pysynyt muutamassa prosentissa 1990-luvulta tähän päivään kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa. Samaan aikaan julkisesti tuetuissa vuokra-asunnoissa asuvien pienituloisuusaste on noussut kahdenkymmenen prosentin tuntumaan.
Vuonna 1966 elintarvikkeet, asuminen ja liikenne söivät kotitalouksien kulutusmenoista 73 prosenttia. Viidenkymmenen vuoden jälkeen niiden osuus oli yhä 68 prosenttia. Liikkumavara muihin kulutuskohteisiin on jäänyt pieneksi.
Ikäihmisten sijaan köyhyysriski on alkanut kohdistua Euroopassa nuoriin. Nuorten osuus väestöstä on vähentynyt rajusti kriisimaissa.
Asumisen kulutusmenot kasvoivat suurituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla lähes 53 prosenttia ja pienituloisimman tuloviidenneksen kotitalouksilla 22 prosenttia vuosina 1995−2016. Asumismenojen tulkintaa ja kokonaiskuvaa mutkistavat eri tilastojen julkaisemisen eriytyminen ja käsite- ja määritelmäerot.
Länsimaisen ostokuluttamisen katsotaan syntyneen kolmesataa vuotta sitten Britanniassa, Ranskassa, Alankomaissa sekä osissa Saksaa ja Italiaa. Suomessa kulutustavarat yleistyivät vasta 1910-luvulla, viisikymmentä vuotta myöhemmin syntyi hyvinvointiyhteiskunta.
Varallisuus- ja tuloerot ovat oleellisia lähtökohtia eriarvoisuuksien tutkimuksessa – määritelläänpä eriarvoisuus miten tahansa. Varallisuuden ja siitä saatavien tulojen yhteys ei kuitenkaan ole suoraviivainen. Ainakin lyhyellä aikavälillä varallisuuserot ja tuloerot voivat muuttua eri tavoin.
Asumistukia maksetaan eniten nuorille, yksinhuoltajille ja nuorille lapsiperheille. Viime vuonna kotitaloudet saivat 1 261 miljoonaa euroa yleistä asumistukea, mistä 97 prosenttia kohdistui vuokralaisille. Asumisen tukijärjestelmä ja sen vaikutukset kotitalouksille ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä.
Sähköinen varainsiirtoveroilmoituksen raportointi nopeuttaisi asuntokauppojen tilastointia ja parantaisi ennakkotietojen osuvuutta. Kiinteistönvälittäjiä laki velvoittaa sähköisiin ilmoituksiin reilun vuoden kuluttua, omatoimikauppoja velvoite ei koske.
Viisikymmentä vuotta myöhemmin ostoskassi täyttyy tuoreista hedelmistä, kasviksista, virvoitusjuomista, liha- ja kasvissäilykkeistä sekä erilaisista eineksistä.
Lihan kokonaiskulutus on pysynyt ennallaan, mutta lihansyönnistä luopuneiden talouksien määrä kasvaa.
Enemmistö naisistakin kannatti kieltolain kumoamista, lain kannattajia oli kuitenkin enemmän kuin miesten keskuudessa.
Onko Suomi nykyään ”auki yötä päivää”? Työn tekemisen näkökulmasta ei juuri sen enempää kuin ennenkään.
Voittajavideo avaa tilastotiedon merkitystä esimerkkien ja ilmiöiden kautta. Käsikirjoitus tehtiin yhdessä illassa, seuraavana päivänä kuvattiin, kertovat palkitut pojat Olarin lukiosta.
Suomen ensimmäinen varsinainen väestönlaskenta, ns. kaupunkilaskenta, suoritettiin vuonna 1870 neljässä kaupungissa: Helsingissä, Turussa, Viipurissa ja Oulussa. Aiemmat väkilukutiedot perustuivat kirkonkirjojen ja henkikirjojen tietoihin.
Suomessa rekisteröidyillä henkilöautoilla ajettiin viime vuonna keskimäärin 14 000 kilometriä. Henkilöautojen kaikista ajokilometreistä 58 prosenttia ajettiin bensiinikäyttöisillä ja 41 prosenttia dieselkäyttöisillä autoilla, vähäpäästöisten käyttövoimien osuus jäi alle prosenttiin.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan pientalojen öljylämmitys on jo selvästi vähäisempää ja maalämpö yleisempää kuin mitä rakennuskantarekisterin tiedot kertovat. Tämä käy ilmi pientalojen lämmitysenergiaa kartoittaneesta selvityksestä, joka toteutettiin Luken ja Tilastokeskuksen yhteisprojektina.
Indeksi julkaistaan jatkossa luokiteltuna kuluerien ja rakennustyyppien mukaan. Uudistuksen yhteydessä myös perusvuosi vaihtui ja painorakenteet päivitettiin. Vuoden 2018 ensimmäisen neljänneksen tiedot julkaistiin uudistetuilla tiedoilla 19.6.2018.
Aineettomiin varallisuuseriin perustuva tehtaaton tuotanto on sisältänyt tulkintaa palvelukaupan ja tavarakaupan välillä. Viimeisin tilinpidon laskentajärjestelmän uudistus pyrkii huomioimaan paremmin yritysten globaalien toimintojen vaikutuksia.
Tilastokeskuksen hanke ”YK:n SDG-indikaattorien kansallinen tuottaminen” kokoaa ja julkaisee YK:n kestävän kehityksen indikaattorit Suomen osalta vuoden 2018 aikana. Juuri valmistuneen kartoituksen mukaan puolet indikaattoreista on hankittavissa olemassa olevista lähteistä.
YK:n johdolla on koottu 243 indikaattoria käsittävä mittaristo, jolla seurataan Agenda 2030:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistymistä. Suomessa SDG-indikaattoreiden (Sustainable Development Goals, SDGs) tuottamisesta ja koordinoinnista vastaa Tilastokeskus.
Lait vaihtelevat maittain, ja kansallisilla tilastoilla seurataan lainsäädännön vaikutuksia. Siksi maiden vertailuun tarvitaan kansainvälistä rikosluokitusta.
Pojista on polvi parantunut myös rikostilastojen valossa. Nuorten osuus kaikista rikosepäilyistä on laskussa, samoin rikoksesta epäiltyjen osuus nuorten ikäluokissa.
Kuntien lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat lähes kolminkertaiset avohuollon palveluihin verrattuna. Panostukset lapsiperheiden arjessa selviytymisen palveluihin, vanhemmuuden tukemiseen ja tehostettuun perhetyöhön tulisivat kuitenkin inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti halvemmiksi.
Pienellä budjetilla elävän kulutus kohdistuu asioihin, jotka ovat 2000-luvulla kallistuneet virallista inflaatiota enemmän, analysoi Olli Savela. Raskaimmin köyhien kukkaroa on kurittanut vuokralla asuminen.
Yksityisen lasten päivähoidon eli varhaiskasvatuksen merkitys on lisääntynyt tuntuvasti 2000-luvulla. 2010-luvulla kasvu on keskittynyt palvelusetelipohjaiseen toimintaan.
Palveluiden ja tuontitavaroiden reaalihinnat ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana eri lailla. Näiden hintojen kehitykseen kilpailun näkökulmasta perehdytään Ilkka Lehtisen kolmannessa suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa.
Yhdysvallat ja Iso-Britannia kuuluvat Suomen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Lähestyvä Brexit ja Yhdysvalloissa vallitseva kasvavan protektionismin uhka saattavat merkitä myös Suomea koskettavia esteitä vapaalle kaupankäynnille. Tilastokeskus ja Tulli ovat koonneet yhteisartikkeliin keskeisimmät tilastotietonsa kaupasta Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian kanssa.
Muutosten samankaltaisuus hämmästyttää, kirjoittaa Kulutustutkimuksen vetäjä Juha Nurmela. Kolmen vuosikymmenen trendit kulutuksessa ovat samanlaisia tulojen suuruudesta riippumatta.
Ruuan halpuutus on jatkunut viimeiset pari vuotta. Miten hinnat ovat kehittyneet halpuutuksen aikana leivän, lihan ja maitotuotteiden osalta, ja kuka on halpuuttanut eniten, kauppa vai tuottajat?
”Missiota ei yleensä ole esitetty tilastojen ymmärtämisen elementiksi”, kirjoittaa Jussi Melkas. Tilastojen lukutaitoa pitkään itsekin opettanut Tilastokeskuksen ex-tietopalvelujohtaja oivaltaa Hans Roslingin muistelmista, että osatakseen kysyä oikein pitää olla käsitys siitä, mikä maailmassa on tärkeää ja korjattavaa.
Yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hintoihin sisältyy piilevää arvonlisäveroa keskimäärin kahdeksan prosenttia. Alvittomia palveluja tarjoavat palveluntuottajat eivät voi vähentää tavara- ja palveluostoihin tai investointihyödykkeisiin sisältyviä arvonlisäveroja omassa verotuksessaan. Vastaava ilmiö koskee myös oppilaitosruokailua tarjoavia yksityisiä palveluntuottajia.
Yritysten generoimat verotulot ja veronluonteiset maksut olivat Uudellamaalla arviolta 27 miljardia euroa vuonna 2015. Summa on lähes 40 prosenttia yritysten tuottamista verotuloista koko maassa, vaikka Uudenmaan osuus Suomen väestöstä on vain 30 prosenttia.
Ulkomaalaistaustaiset yritykset muodostavat jo merkittävän osan monista toimialoista. Niistä ei kuitenkaan ole tähän mennessä ollut saatavilla säännöllistä tilastotietoa.
Vuosien 2013 ja 2016 välillä ulkomaalaistaustaisten yritysten määrä lisääntyi miltei 9 prosenttia. Samaan aikaan kaikkien yritysten toimipaikkojen määrä hieman väheni.
Elintarvikkeiden reaalihinnat ja kulutusmäärät ovat muuttuneet roimasti Suomen EU-jäsenyyden aikana. Ilkka Lehtisen suhteellisten hintojen muutoksia käsittelevässä artikkelissa perehdytään ns. lautasmallin ainesosien hintakehitykseen ja kulutukseen.