Uudet velat uhkaavat velkajärjestelyn läpikäynyttä

Kirjoittaja: Sami Fredriksson on yliaktuaari Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 4/2014.

Velkajärjestely ei katkaise kaikkien ylivelkaantuneiden velkakierrettä. Ylivelkaantunut on usein työtön ja pienituloinen, ja hänellä on matala koulutus.

Tässä artikkelissa tarkastellaan yksityishenkilöiden ylivelkaantumista vuonna 2008 päättyneiden velkajärjestelyjen jälkeen. Aiemmassa yksilötason velkaongelmia tarkastelleessa tutkimuksessa on havaittu, että velkajärjestely ei katkaise kaikkien ylivelkaantuneiden velkakierrettä (ks. esim. Valkama 2011a). Velkaongelma on usein osa syrjäytymiskehitystä, joten velkaongelmilla on myös laajempi yhteiskunnallinen luonne. Yksilön velka-asiat ja niihin liittyvät oikeudelliset prosessit muodostavat kokonaisuuden, jonka tarkasteluun Tilastokeskuksen velkajärjestely- ja ulosottotilastot tarjoavat osaltaan poikkeuksellisen hyvän aineiston.

Tämä artikkeli on luonteeltaan kuvaileva. Artikkelissa tarkastellaan ylivelkaantumiseen liittyviä tekijöitä, päätymistä velkajärjestelyyn ja velkajärjestelyn läpikäyneiden ulosottohistoriaa velkajärjestelyn päättymisen jälkeen. Aihetta lähestytään tilastoaineistojen avulla, mutta yksityiskohtaisempi tarkastelu ei ole tämän artikkelin laajuudessa mahdollista. Muun muassa syitä, miksi yksilö päätyy velkajärjestelyyn ei tässä artikkelissa tarkastella.

Tutkimusaineisto on poimittu oikeushallinnon Tilastokeskukselle toimittamista ulosottoja ja velkajärjestelyjä koskevasta kokonaisaineistoista. Aineistoon on liitetty tiettyjä yksilön taustatekijöitä kuvaavia muuttujia Tilastokeskuksen muista aineistoista. Aineistot on yhdistetty henkilötunnuksen avulla. Aineisto on laadittu vain tätä tutkimusta varten, eikä sitä käytetä muihin tarkoituksiin tai säilytetä tutkimuksessa tarvittavien analyysien jälkeen. Yksilöt eivät ole aineistossa tunnistettavassa muodossa.

Velkajärjestelyt Suomessa 2000-luvulla

Velkajärjestelyhakemuksia käräjäoikeuksiin toimittaneiden lukumäärä on vuosina 2000–2013 vaihdellut n. 2 500 ja 4 000 henkilön välillä vuosittain. Vuonna 2003 alkanut velkajärjestelyhakemusten määrän nousu tasoittui vuoteen 2005 mennessä. Hakemusten määrän suuri kasvu vuonna 2003 johtuu lakiin tehdystä muutoksesta, joka helpotti velkajärjestelyyn pääsemistä (L 30.12.2002 / 1273). Käytännössä lainmuutos mahdollisti pääsyn velkajärjestelyyn niille 1990-luvun lamassa velkaantuneille, joiden velkajärjestelylle oli aiemmin ollut este. Vuonna 2007 hakemusten määrä alitti vuosikymmenen alun lukemat. Vuonna 2009 hakemusten määrä kääntyi jälleen nousuun, joka on jatkunut tasaisena viime vuoteen saakka. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Käräjäoikeuksiin toimitettujen velkajärjestelyhakemusten lukumäärä 10 000 asukasta kohden sukupuolen mukaan vuosina 2000–2013

Lähde: Tilastokeskus. Velkajärjestelyt.

Vuonna 2000 velkajärjestelyhakemuksia toimitti 10 000 asukasta kohden 6,4 miestä ja 5,0 naista. Vuonna 2009 naisten jättämien hakemusten määrä ylitti ensimmäistä kertaa miesten vastaavan lukumäärän, josta lähtien sukupuolten välillä ei ole ollut suurta eroa jätettyjen hakemusten määrässä. (Kuvio 1.)

Velkajärjestelyyn hakeutuneiden ja päässeiden henkilöiden euroissa mitattu keskimääräinen velka vähentyi selvästi vuodesta 2000 vuoteen 2009, jonka jälkeen velkamäärä kääntyi lievään nousuun (kuvio 2). Vuonna 2013 keskimääräinen velkamäärä oli kuitenkin vielä 60 prosenttia vuoden 2000 lukua pienempi. Tilastojen perusteella ilmiölle ei voida osoittaa selkeää syytä. Osaltaan velkamäärän pieneneminen saattaa olla seurausta 1990-luvun laman aikana velkaantuneiden velkajärjestelyjen päättymisestä. Valkaman (2011a, 6–7) mukaan nykyisin velkajärjestelyillä korjataan yhä useammin kohtuullisen pienistä kulutusluotoista seuranneita velkaongelmia, 1990-luvun lamassa velkaantumisen taustalla oli nykyistä useammin yritys- ja takausvelat.

Kuvio 2. Velkajärjestelyjen euromääräiset velat ja suunniteltu kesto vuosina 2000–2013

Lähde: Tilastokeskus. Velkajärjestelyt.

Velkajärjestelyn maksuohjelma kestää tavallisesti kolmesta viiteen vuotta tietyin poikkeuksin (ks. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä 25.1.1993/57, 30§). Kuviosta 2 käy ilmi, että velkajärjestelyn keskimääräinen suunniteltu kesto mitattuna hakemuksen saapumisesta käräjäoikeuteen on aineistossa pääsääntöisesti viidestä kuuteen vuotta. Käytännössä varsinainen velkajärjestely on tässä esitettyä hieman lyhyempi, koska hakemuksen käsittely käräjäoikeudessa vie osan ajasta.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 23.2.2015

Jaa