Laman varjossa valmistuneet

  1. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet enemmän työttöminä
  2. AMK-tutkinnon suorittaneet selvinneet hyvin
  3. Sijoittumispalvelu

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Kirjoittaja: Tommi Nieminen työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen henkilötilastot -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 6/2012.

Valmistuminen lama-aikana voi lähettää työuran heikommalle radalle kuin korkeasuhdanteessa valmistuminen. Taantumavuonna 2009 ammatillisista oppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuneiden tilanne alkoi kuitenkin parantua jo seuraavana vuonna.

______________________

Vastavalmistuneiden työllistymiseen vaikuttaa valmistuneiden määrä eli uuden työvoiman tarjonta ja taloudessa vallitseva työvoiman kysyntä. Työvoiman kysynnässä voi olla hyvinkin voimakkaita ja pitkäaikaisia laskukausia kuten 1990-luvun lama tai vaimeampia ja lyhytkestoisempia taantumajaksoja kuten vuosina 2008 – 09.

Artikkelissaan "Lamavuonna 1992 tutkinnon suorittaneet työllistyivät huonosti" (Hyvinvointikatsaus 1/2012) Anna Loukkola havaitsi, että valmistumisen jälkeinen huono työllistyminen näkyy heikompana työllisyytenä vielä pitkänkin ajan kuluttua. Työuran alkutaipale vaikuttaisi olevan tärkeä vaihe koko myöhemmän työuran kannalta.

Vuosien 2008 – 09 vaihteesta alkanut taantumajakso näkyi työllisyyden heikkenemisenä erityisesti vuoden 2009 aikana (Kuvio 1). Työllisyys kääntyi kuitenkin jälleen nousuun vuoden 2010 jälkipuoliskolla.

Kuvio 1. Työttömyysaste tutkintoasteittain (kaikki tutkinnon suorittaneet)

Lähde: Työssäkäyntitilasto

Taantumassa erityisesti vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutuu. Tämä näkyi selvästi vuonna 2009 (ja osittain jo 2008) valmistuneiden heikentyneessä työllistymisessä (Kuvio 2).

Kuvio 2. Työllisten osuus tutkinnon suorittaneista

Lähde: Sijoittumispalvelu

Vuoden 2009 talouden laskusuhdanne osoittautui melko lyhytaikaiseksi. Niinpä on mielenkiintoista, miten vuonna 2009 valmistuneiden kävi seuraavana vuonna 2010, kun tilanne työmarkkinoilla alkoi koheta. Pääsivätkö he mukaan työelämään, vaikkakin viiveellä, kuten aiemmin valmistuneet?

Yksi lisävuosi aikasarjatarkastelussa ei toki anna lopullista vastausta pitkän ajan työllisyyskehityksestä. Se antaa kuitenkin osviittaa kysymykseen, voiko huonolla hetkellä työmarkkinoille tulo kääntyä parempaan, jos olosuhteet normalisoituvat suhteellisen nopeasti?

Tässä artikkelissa tarkastelen kahta eri ryhmää: ammatillisen toisen asteen peruskoulutuksen suorittaneita ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita. Perusjoukot on rajattu siten, että ne kuvaisivat parhaiten ensimmäistä kertaa työmarkkinoille saapuvia ryhmiä.

Ammatillisen toisen asteen koulutuksesta mukaan on otettu vain oppilaitospainotteisen perusopetuksen tutkinnon suorittaneet. AMK-tutkinnon suorittaneiden osalta olen jättänyt tarkastelusta pois ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneet, koska nämä ovat pääosin jo työelämässä.

Ammatillisesta koulutuksesta valmistuneet enemmän työttöminä

Oppilaitosmuotoisen koulutuksen suorittaneiden määrä on ollut tasaisessa nousussa vuosina 2003 – 10 (Kuvio 3.) Valmistuneiden mediaani-ikä oli 20 vuotta vuonna 2009. Valmistuneet ovat siis pääosin varsin nuoria, ja siten sijoittumisessa on omat erityispiirteensä.

Kuvio 3. Suoritetut tutkinnot 2003 – 2010 (korkein suoritettu tutkinto valmistumisvuonna)

Lähde: Sijoittumispalvelu

Kaikki ikäryhmät huomioidenkin ammatillisen toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys on suurempaa verrattuna AMK-tutkinnon suorittaneiden joukkoon (Kuvio 1.)

Ammatillisista oppilaitoksista valmistuneista työllistyi valmistumisvuoden loppuun mennessä 41,2 prosenttia vuonna 2003. Vuonna 2007 lukema oli kohentunut 54,4 prosenttiin (Kuvio 2).

Vuosien 2003 – 07 hyvä työllisyyskehitys näkyy erityisesti työttömien osuuden selkeänä laskuna (Kuvio 4). Hyvässä suhdannetilanteessa työttömyys näyttäisi vähenevän suhteellisesti enemmän juuri vastavalmistuneiden ryhmässä, ja ero muuhun työvoimaan kaventuu.

Kuvio 4. Työttömien osuus tutkinnon suorittaneista

Lähde: Sijoittumispalvelu

Hyvä työllisyyskehitys kääntyi ammatillisen toisen asteen osalta kuitenkin laskuun jo vuonna 2008 (AMK-tutkinnon suorittaneilla käänne tapahtui vasta vuotta myöhemmin). Ammatillisen koulutuksen osalta tämä näkyy työttömien lisääntymisenä. Opiskelua jatkaneiden ja ryhmän muut (varusmies- tai siviilipalvelu, työvoiman ulkopuolella kuten kotihoidon tuella, maasta muuttaneet, tuntematon) osuudet hieman jopa pienenivät.

Yleensähän opintojen jatkaminen tai vaikka armeijaan meno ovat vaihtoehtoja uhkaavalle työttömyydelle. Tässä kohtaa tulee väistämättä mieleen, että työllisyyden heikkeneminen tapahtui vuonna 2008 niin nopeasti, että vastavalmistuneet eivät ehtineet reagoida muuttuneeseen tilanteeseen.

Vuonna 2009 tilanteen heikkeneminen näkyi ammatillisesta koulutuksen valmistuneiden työllisyysluvuissa jo varsin dramaattisesti. Samana vuonna valmistuneiden työllistyminen laski edellisestä vuodesta yli kymmenen prosenttiyksikköä 41,6 prosenttiin (Kuvio 2). Vastaavasti työttömien osuus nousi 16 prosentista 23,5 prosenttiin (Kuvio 4). Nyt oli myös siirrytty ryhmään opiskelijat ja erityisesti ryhmään muut. Yhteenlaskettuna ryhmien osuus kasvoi noin kolme prosenttiyksikköä edellisvuodesta.

Vuonna 2010 yleinen työllisyystilanne kääntyi jälleen parempaan ja samalla myös vastavalmistuneiden työllisyys alkoi koheta. Vuoden 2008 tasoa ei kuitenkaan vielä saavutettu ja huippuvuoden 2007 luvuista oltiin noin seitsemän prosenttia jäljessä vastavalmistuneiden työllistymisessä.

Kuvioista 2 ja 4 näkyy myös sijoittumistieto valmistumista seuraavan vuoden lopussa. Selkeä ja odotettu havainto on työllisyyden paraneminen, kun valmistumisesta on kulunut yli vuosi. Ammatillisen koulutuksen ryhmässä muutokset sijoittumisessa ovat myös hieman loivempia, kun opintojen päätöksestä on kulunut yli vuosi. Vuoden aikana on enemmän aikaa reagoida työmarkkinoiden muutoksiin ja hakeutua esimerkiksi jatkokoulutukseen työllistymismahdollisuuksien heikentyessä.

Jatko-opiskelijoiden osuus edellisenä vuonna valmistuneiden ryhmässä laski tasaisesti vuosina 2003 – 08 mutta kääntyi nousuun vuonna 2009. Heikentynyt työllisyystilanne näyttää ohjaavan hieman aiemmin valmistuneitakin jatko-opintoihin pienellä viiveellä. Opiskelijoiden määrä tässä vanhemmassa ryhmässä kasvoi vielä työllisyystilanteen parantuessakin vuonna 2010. Tämä kertonee siitä, että osa vuonna 2009 jatko-opintoihin suunnanneesta joukosta jatkoi opinnoissaan vielä vuonna 2010.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osalta on vielä vaikea tehdä johtopäätöksiä siitä, kuinka taantumajakso vaikuttaa vuosina 2008 – 09 valmistuneiden ikäluokkien pitkän ajan työllisyyskehitykseen. Joka tapauksessa työllisyyskehitys kääntyi nyt jo melko nopeasti seuraavan vuoden aikana parempaan suuntaan, toisin kuin 1990-luvun lamassa. Lisäksi yleinen työttömyysaste on huomattavasti matalampi kuin 1990-luvulla. Myös suurten ikäluokkien eläköityminen voi tehdä työmarkkinoilla lisätilaa vastavalmistuneille. Näin työttömyyden pitkittymisen uhka vastavalmistuneilla lienee nyt pienempi kuin 1990-luvun laman aikaan valmistuneilla.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 12.9.2012