Kulttuuri-indikaattorien politiikkaa
- Kulttuuritilastoinnin indikaattorit
- Kulttuurin rahoituksen uudet perustelut
- Indikaattorien voimalla syrjästä esiin
- Tavoitteiden ja mittarien yhteensovittaminen
- Virallisen tilaston kehykset
- Kulttuuri hyvinvointimittaristoon
- Paljon vanhaa mutta jotain uuttakin
- Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin
Hyvinvointivaltion laajenemisen kaudella huomio kohdistui kulttuuripolitiikan panoksiin (karkeimmillaan pelkkään kulttuuribudjettiin), joista tehtiin maittaisia paremmuuslistojakin. Nykyisenä uusliberalismin aikana arvioidaan tuloksellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Kulttuuri-investointien odotetaan lisäksi tuottavan tuloksia entistä laajemmalla alueella. Kun ennen kulttuuripolitiikan tulokseksi miellettiin esimerkiksi kansalaisten kulttuuriosallistumisen kasvu, nykyisin on kyettävä osoittamaan kulttuurin vaikutuksia sosiaaliseen koheesioon, matkailuvetovoimaan, terveyteen ja työssä jaksamiseen.
Lähteet:
Belfiore, E. 2004. Auditing culture.
International Journal of Cultural Policy 2/2004.
BKT ja muut indikaattorit (2009). Edistyksen
mittaaminen muuttuvassa maailmassa. Komission tiedonanto
neuvostolle ja Euroopan parlamentille 20.8.2009. KOM (2009) 433.
Euroopan yhteisöjen komissio.
Bonet, L. - Négrier, E. 2003. L'observation
culturelle face à la globalisation. Proceedings of the
International Symposium on Culture Statistics, Montréal, 21-23
October 2002. Unesco Institut de Statistique, Québec.
Brüngger, H. 2004. Indicators - Spotlights or
Smokescreen? Paper presented at the Opening Session of the 23rd
Nordic Statistical Conference, Turku, 18-21 August, 2004.
Creative Economy Report 2008. The challenge of
assessing the creative economy towards informed policy-making.
UNCTAD/DITC/2008/2. United Nations. Saatavissa: http://www.unctad.org
Frønes, I. 2007.Theorizing Indicators. Social
Indicators Research 83.
Kangas, A. 1999.Kulttuuripolitiikan uudet
vaatteet. Teoksessa: Kulttuuripolitiikan uudet vaatteet. Toim. A.
Kangas - J. Virkki. SoPhi, Jyväskylä.
Madden, C. 2005. Indicators for Arts and Cultural
Policy. Cultural Trends 3/2005.
Mercer, C. 2002.Towards Cultural Citizenship. The
Bank of Sweden Tercentenary Foundation & Gidlunds Förlag.
Mercer, C. 2005. From Indicators to Governance to
the Mainstream. Teoksessa: Accounting for Culture Toim. C. Andrew -
M. Gattinger - M. S. Jeannotte - W. Straw. The University of Ottawa
Press, Ottawa.
Moninaisuus luovuutemme lähteenä 1998. Kulttuurin
ja kehityksen maailmankomission raportti. Otava, Helsinki.
Poirier, C. 2005.Vers des indicateurs culturels
élargis? Teoksessa: Accounting for Culture. Toim. C. Andrew - M.
Gattinger - M. S. Jeannotte - W. Straw.The University of Ottawa
Press, Ottawa.
Stiglitz, J. E. - Sen, A. - Fitoussi, J.-P. 2009.
Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance
and Social Progress. Saatavissa:
http://www.stiglitz-sen-fitoussi.fr
Syrjästä esiin 1998. Eurooppa-työryhmän raportti
Euroopan neuvostolle. Taiteen keskustoimikunta, Helsinki.
Vaikuttavuusindikaattorit kulttuuripolitiikan tietopohjan
vahvistajina (2009). Opetusministeriön julkaisuja 2009:
57. Helsinki.
Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.
Päivitetty 7.6.2010