Suomessa asuvan ulkomaalaisväestön koulutusrakenne on monimuotoinen: korkeakoulutettujen ja tutkijakoulutuksen saaneiden osuus on suurempi kuin suomalaistaustaisilla, mutta samaan aikaan moni on pelkän perusasteen varassa tai kokonaan ilman tutkintoa. Tilastokeskuksen tekemät täydennyskeruut selventävät kuvaa ulkomaista syntyperää olevan väestön koulutuksesta ja osaamisesta.

Muissa EU-maissa syntyneiden miesten ja EU:n ulkopuolella syntyneiden naisten työllisyys­asteet ovat meillä korkeat verrattuna Ruotsiin ja EU-keskitasoon. Ulkomailla syntyneiden työllisyys on Suomessa myös kasvanut kansain­välisesti verrattuna ripeästi. Ulkomaalais­taustaisten tekemä työ on kuitenkin muita yleisemmin ns. epätyypillistä, kuten määrä- tai osa-aikaisia työsuhteita taikka vuokra- tai alustatyötä.

Ero suomalaistaustaisten työllisyysasteeseen on 10 tai 20 prosenttiyksikköä. Luvut selittyvät työllisyyden kriteereillä, tutkimuksen mittausajankohdalla ja vastauskadolla.