Alustatyöstä puhutaan monin eri määritelmin. Tämä hankaloittaa niin ilmiön mittaamista kuin siitä käytävää keskustelua. Tilastokeskus osallistui vuonna 2022 toteutettuun Eurostatin koordinoimaan pilottitutkimukseen, jossa pyrittiin mittaamaan alustatyön yleisyyttä. Mitä ja miten kysyä alustatyöstä? Entä mitä alustatyö oikeastaan on ja mitä se ei ole? Hanna Sutela avaa artikkelissaan Tilastokeskuksen tiedonkeruuta ja tehtyjä linjauksia.
Digitaalisten alustojen kautta vastaanotettu tai tehty työ on vakiintunut osaksi myös suomalaisia työmarkkinoita. Uudenlainen työn organisoinnin tapa haastaa muun muassa työntekijöiden oikeuksia ja sosiaaliturvaa koskevia totuttuja pelisääntöjä. Euroopan neuvosto on juuri hiljattain hyväksynyt komission valmisteleman direktiiviluonnoksen, jolla luotaisiin yhteisiä linjauksia alustatyön säätelyyn ja sitä kautta alustatyötä tekevien aseman ja työolojen parantamiseen. Asia etenee seuraavaksi Euroopan parlamenttiin.
Vilkkaasti käydyn kotimaisen ja kansainvälisen keskustelun yhtenä hankaluutena on se, että alustatyöstä puhutaan monin eri termein. Itse asiassa ilmiölle ei edes ole yhteisesti sovittua määritelmää. Arviot alustatyötä tekevien määristä vaihtelevat paljonkin käytetystä määrittelystä, viiteajankohdasta ja tiedonkeruutavasta riippuen (esim. Urzi Brancati, Pesole & Fernandez Macias 2020; Huws, Spencer & Coates 2019; OECD 2023).
Mikä alustatyön mittaamisessa sitten on niin vaikeaa?
Lähdetään liikkeelle määrittelystä. Alustatyö on osa laajempaa ja suhteellisen uutta ilmiötä, alustataloutta. Alustatalous voidaan määritellä tietynlaiseksi liiketoiminnan organisointimalliksi tai sellaisten teknologisten alustojen toiminnaksi, joiden varaan muut voivat rakentaa tuotteita ja palveluita. (Ks. Airaksinen & Nokkala 2019)
Kun alustataloutta lähestytään niiden henkilöiden näkökulmasta, jotka tarjoavat tai myyvät palveluita tai työpanostaan digitaalisten alustojen kautta ansiota vastaan, puhutaan alustatyöstä ja sen tekijöistä. Työ voidaan suorittaa joko alustoilla – esimerkiksi käännöstyöt tai graafinen suunnittelu – tai se voidaan tehdä paikallisesti, kuten tapahtuu ruokakuljetuksissa.
Vuosia 2008–2009 voi pitää työtä välittävän alustatalouden käynnistymisen aikana, ja 2010-luvulla alustatalouden yritykset kasvattivat toimintaansa voimakkaasti (Ks. Seppänen & Känsälä & Immonen & Alasoini 2022). Työtä välittävien digitaalisten alustojen, toimintojen ja työntekijöiden kirjo on nykyisin suuri. Eurofound on tunnistanut kokonaista kymmenen erilaista alustatyötyyppiä muun muassa sen mukaan, tehdäänkö työtä paikallisesti vai online, onko kyse pienistä mikrotehtävistä vai laajemmista kokonaisuuksista, ja millaista taitotasoa tehtävissä vaaditaan.
Keskeistä on se, että palveluja tarvitseva ja työpanostaan tarjoava eivät ole kuviossa kaksin, vaan alustafirma toimii enemmän tai vähemmän aktiivisessa roolissa kolmantena osapuolena. EU-komission direktiiviluonnoksen mukaan ”(A)lgoritmien ja tekoälyn avulla työtä välittävät digitaaliset alustat liiketoimintamallistaan riippuen enemmän tai vähemmän valvovat, seuraavat ja arvioivat työn tekemistä, siitä maksettavaa korvausta ja omien asiakkaidensa ja työn tekevien henkilöiden välistä suhdetta sekä kyseisten henkilöiden keskinäistä suhdetta työssä ja joskus myös työajan ulkopuolella (…)”
OECD:n tuoreessa alustatyötä käsittelevässä käsikirjassa luetellaan vielä yksityiskohtaisemmin niitä keskeisiä toiminnan piirteitä, joita digitaalinen alusta tai mobiilisovellus alustatyössä voi kontrolloida ja/tai organisoida: asiakkaiden hankinta, työsuoritusten tai tuotteiden arviointi, työssä tarvittavat välineet, maksuliikenne, työtehtävien jakaminen ja priorisointi.
Nämäkään kansainvälisessä yhteistyössä syntyneet määrittelyt eivät ole aukottomia. Erilaiset digitaaliset työvälineet ja työympäristöt sekä työtä tai sen tarjontaa ja kysyntää organisoivien sähköisten järjestelmien käyttö ovat nykyisin ylipäänsä arkea monenlaisissa työnkuvissa. Tulkinnanvaraa jää siihen, missä menee ohjauksen ja valvonnan raja: milloin voidaan puhua varsinaisesta alustatyöstä ja milloin ei?
Oma kysymyksensä on myös se, milloin digitaalisten alustojen kautta toimimista voi pitää ansioita vastaan tehtävänä alustatyönä ja milloin kyse on pikemminkin muusta vapaa-ajan puuhastelusta.
Alustatyön mittaamisen haastetta lisää se, että varteenotettavat menetelmät ovat rajalliset. Esimerkiksi Tilastokeskuksen rekisteriaineistojen avulla alustatyön tekijöiden määrää ei pysty selvittämään. Tulorekisteri kattaa vain palkat, palkkiot ja etuudet, joten siinä eivät näy yleensä yrittäjämäisesti tehdystä alustatyöstä saadut tulot. Alustatyö on usein myös pienimuotoista ja satunnaista eikä sitä tehneillä ole välttämättä yrittäjävakuutusta, joka taas näkyisi työssäkäyntitilaston tiedoissa.
Toisaalta yrittäjätulot tai yrittäjävakuutuskaan eivät kertoisi mitään siitä, onko työ vastaanotettu tai onko sitä tehty alustojen kautta vai ei. Alustatyön tekijöitä ei pysty rajaamaan toimialan tai ammatin perusteella, vaan digitaalisten alustojen kautta voidaan ottaa vastaan ja tehdä työtä käytännössä kaikilla toimialoilla tai ammattiryhmissä.
Jäljelle jää asian kysyminen ihmisiltä suoraan. Internetpaneelit voivat saavuttaa monia alustatyön tekijöitä ja näin tuoda arvokasta tietoa heidän kokemuksistaan. Tällainen tiedonkeruu ei kuitenkaan kartoita luotettavasti alustatyön yleisyyttä. Tiettyä aihetta – tässä tapauksessa alustatyötä – koskeviin kyselyihin vastaavat innokkaammin ne, jotka kokevat kuuluvansa kohdejoukkoon. Lisäksi esimerkiksi sosiaaliseen median kautta mainostettu tiedonkeruu rajaa jo lähtökohtaisesti osan väestöstä pois vastaajajoukosta eli aineisto on vino.
Näin ollen jäljelle oikeastaan jää vain väestöpohjaisena otostutkimuksena toteutettu kyselytutkimus. Alustatyön tekijöitä on niin vähän, että otoksen on tällöin oltava hyvin suuri. Lisäksi alustatyö on ilmiönä niin tuore ja hankalasti määriteltävä, että yksiselitteisten ja yleisesti ymmärrettävien kysymysten suunnittelu on erittäin hankalaa.
Tietoa kuitenkin tarvitaan kipeästi. Viime vuonna sen keräämistä yritettiin EU-tasolla komission toimesta.
Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen yhteydessä 18 EU-maassa toteutettiin EU:n tilastovirasto Eurostatin koordinoima pilottitiedonkeruu alustatyöstä. Myös Suomessa tehdyn pilotin tarkoituksena oli kerätä ensikäden tietoa ilmiön yleisyydestä sekä valmistautua myöhemmin, todennäköisesti vuonna 2026, toteutettavaan varsinaiseen EU-tason tiedonkeruuseen.
Tilastokeskus osallistui Eurostatin perustamaan työryhmään, jossa pilottitutkimus suunniteltiin. Ryhmä päätyi kolmiosaiseen kyselyyn, josta ensimmäinen kartoitti 15–64-vuotiaan väestön tekemää alustatyötä edellisten 12 kuukauden aikana. Kyselyn kaksi jälkimmäistä osaa keskittyivät alustatyön piirteisiin ja työn organisointiin. Niihin vastasivat edellisen kuukauden aikana vähintään tunnin alustatyötä tehneet.
Yleisen ”Oletko tehnyt alustatyötä?”-tyyppisen kysymyksen tiedettiin aiemman kokemuksen perusteella herättävän hämmennystä ja väärintulkintoja, joten nyt haluttiin tehdä toisin. Alustatyön määrittely kysymyksessä ei täysin ratkaise ongelmaa, koska ytimekästä ja yksiselitteistä määrittelyä on käytännössä mahdoton löytää. Ilmiöön liittyvä terminologia oli ylipäänsä monille vastaajille vierasta.
Pilottitutkimuksessa päädyttiin selvittämään alustatyön tekoa edellisten 12 kuukauden aikana moniosaisella kysymyspatteristolla. Se alkoi johdannolla:
”Kysyn sinulta vielä sellaisesta palkkaa tai palkkiota vastaan tehdystä työstä, jota vastaanotetaan verkkoalustojen tai mobiilisovellusten kautta. Tällaisia alustoja ovat esimerkiksi Uber, Foodora, Airbnb, Upwork tai Tori.fi. En kuitenkaan tarkoita etätyötä tai sovelluksia, joita käytetään esimerkiksi videopuheluissa. Vastaathan seuraaviin kysymyksiin, vaikka ne koskisivatkin työtä, josta kerroit jo aiemmin tai työtä, jota teet vain satunnaisesti.”
Ensimmäisen osion ensimmäinen kysymys kuului: ”Oletko viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tehnyt työtä tai tarjonnut seuraavanlaisia palveluita palkkiota vastaan jonkin verkkoalustan tai mobiilisovelluksen kautta: Taksipalvelut esimerkiksi Uberin, Yangon tai jonkun muun kautta?”
Seuraavassa tehtävätyypissä kysyttiin vastaavalla tavalla ruoka- tai tavarakuljetuksista taikka kuriiripalveluista esimerkiksi Woltin, Foodoran tai jonkun muun kautta.
Samaan tapaa käytiin läpi vielä 10 muuta erilaista tehtävätyyppiä hoivatyön kautta sisällöntuotantoon niin, että jokaisen yhteydessä mainittiin pari tälle työlle tyypillisen alustan nimeä. Jokaista myöntävää vastausta seurasi jatkokysymys kyseiseen työhön käytettyjen alustojen tai sovellusten nimistä.
Osion viimeisellä kysymyksellä tarkistettiin, oliko vastaaja tehnyt jotain muuta työtä tai tarjonnut jotain muuta palvelua palkkiota vastaan jonkin verkkoalustan tai mobiilisovelluksen kautta. Nyt kysyttiin käytettyjen alustojen lisäksi sitä, mitä tuo työ tai palvelu oli ollut.
Lopputuloksena oli mahdollisimman konkreettinen, mutta pitkä ja raskas kysymyspatteristo. Lomakkeen suomenkielisen version suunnittelussa Tilastokeskus teki yhteistyötä ulkopuolisten alan asiantuntijoiden kanssa.
Alustatyön pilotti toteutettiin Suomessa vuoden 2022 työvoimatutkimuksen liitännäisenä sekä puhelinhaastatteluin että verkkolomakkeella. Aineiston kooksi tuli reilut 18 800 henkilöä.
Kuinka lomakesuunnittelussa tehdyt ratkaisut toimivat?
Haastattelijoiden palautteen perusteella kysely oli liian pitkä ja jankuttava etenkin niille vastaajille, jotka eivät olleet tehneet minkään tyyppistä alustatyötä.
Odotusten mukaisesti myös itse aihe oli vaikea ja hämmentävä. Vaikka kysymyslomake toimi teknisesti hyvin, saadut vastaukset olivat paikoin epäloogisia ja sisälsivät paljon ”vääriä positiivisia” – toisin sanoen vastaajat sanoivat tehneensä alustatyötä, vaikka kaikki käytettävissä oleva informaatio viittasi vahvasti siihen, että tämä ei pitänyt paikkaansa.
Perusteellinen aineiston perkaaminen lähes tapaus tapaukselta oli tarpeen. Siivoustyössä päädyimme lopulta siihen, että edellä mainittuja ”vääriä positiivisia” oli noin 15 prosenttia alkuperäisen aineiston alustatyöläisistä: kun raakadatassa 4,6 prosenttia väestöstä lukeutui alustatyötä edellisten 12 kuukauden aikana tehneisiin, siivouksen jäljiltä osuus oli 3,9 prosenttia. Väärien positiivisten osuus oli jonkin verran suurempi verkkolomakkeen kautta vastanneilla kuin puhelinhaastatteluihin vastanneilla.
Loppujen lopuksi tämä tuntui pahimpiin ennakko-odotuksiin verrattuna aika pieneltä määrältä, joten lomake taisi toimia yllättävänkin hyvin.
Millaisia tapauksia väärät positiiviset sitten olivat, ja miten niitä aineistosta metsästettiin?
Ensinnäkin kyse oli lomakkeen ja sen kysymysten ymmärrettävyyteen ja tulkintaan liittyvistä kompastuskivistä. Kysymysten pituus ja ilmiön outous oli johtanut joskus huolimattomaan lukemiseen tai yksinkertaisesti hämmennykseen.
Kysymyspatteriston ensimmäinen kysymys tehdystä alustatyöstä täsmensi, että nyt oli kyse taksipalveluiden tarjoamisesta. Pitkä johdanto taisi kuitenkin hämätä, ja moni luki kysymyksen tarkoittavan alustatyön tekoa ylipäänsä: ”taksipalveluihin” käytettyjen alustojen joukossa oli muun muassa sellaisia nimiä kuin Foodora, Túlka, Seure, Teams ja TikTok eli aivan muuhun kuin liikennöintiin liittyviä sovelluksia.
Kun taksipalvelujen tarjoamista koskevat vastaukset oli siivottu vääristä positiivisista – ja oli varmistettu, että kohteet tulivat alustatyön tekijöiksi siinä patteriston alakohdassa, jonne kuuluivat – taksipalveluita tarjonneiden määrä supistui puoleen alkuperäisestä. Toisin sanoen ilman aineiston perkausta olisi raportoitu, että taksipalveluja alustojen kautta oli tarjonnut edellisen 12 kk aikana 0,6 prosenttia 15–64-vuotiaista suomalaisista, kun korjattu versio osuudesta on 0,3 prosenttia.
Lomakkeen edetessä tällaiset väärintulkinnat vähenivät, mutta eivät kokonaan hävinneet.
Viimeisen ”jotain muuta työtä tai palvelua” koskevan alakysymyksen kohdalla kävi päinvastoin. Siihen vastasi myöntävästi joukko henkilöitä, jotka eivät joko olleet ilmoittaneet tekemästään alustatyöstä aiemmassa oikeassa yhteydessä tai kertoivat tuosta jo kerran raportoimastaan alustatyöstä nyt toistamiseen. Vasta tässä yhteydessä paljastui esimerkiksi Wolt-kuskeja, jotka eivät olleet aiemmin nimenomaan tätä asiaa kysyttäessä kertoneet tehneensä kuriiripalveluita.
Kyseisissä tapauksissa raportoitu alustatyö poistettiin tästä väärästä kohdasta ja merkittiin oikeaan kohtaan.
”Jotain muuta” alustatyötä tehneiden määrä väheni tällä tavoin noin 23 000 henkilöstä alle 10 000 henkilöön ja osuus vastaavasti 0,7 prosentista 0,3 prosenttiin. Tulokset kuitenkin osoittivat tällaisen yleisen luokan tärkeyden – ilman sitä moni alustatyön tekijä olisi jäänyt tilastoimatta.
Sen sijaan oli mahdoton todentaa, kuinka moni alustatyötä tehneiksi määrittyvistä oli itse asiassa käyttänyt kyseistä palvelua tai alustaa pikemminkin asiakkaan kuin palvelun tarjoajan roolissa – ellei hän sitten kuvaillut toimintaansa avovastauksessa tyyliin ”Pizza tilaus liikkeen omilta sivuilta”.
Epäilyksiä kuitenkin syntyi, jos esimerkiksi teknologiateollisuuden insinööri sanoo tarjonneensa terveyspalveluja jonkun yksityisen lääkäriaseman kautta: eiköhän tällöin ollut käytetty etälääkäripalvelua tai käyty tarkistamassa laboratoriotuloksia lääkäriaseman palvelutietokannasta pikemminkin kuin itse toimittu etälääkärinä?
Vääriin kohtiin eksyneiden ”oikeiden alustatyöntekijöiden” vastaukset olivat siivoustyön helpoin osuus. Aika yksinkertaista oli myös poistaa ne lukemattomat ilmoituksensa mukaan alustatyötä tehneet vastaajat, joiden käyttämät alustat olivat esimerkiksi Teams, Zoom, Google, Google translator, Yle Areena, koulun nettisivut, Moodle, Hilkka tai Laura rekrytointijärjestelmä. Mainittuja alustoja tai sovelluksia oli varmasti käytetty, mutta pikemminkin työvälineinä kuin työtä välittävinä, valvovina tai kontrolloivina tahoina.
Toinen helppo kategoria karsittavien joukossa olivat yrittäjät, jotka nimesivät käyttämäkseen alustaksi omat nettisivunsa. Koska tällaisessa toiminnassa ei ole myyjän ja ostajan lisäksi kolmatta osapuolta, kyse ei ole alustatyöstä.
Helppoa oli myös karsia vastaajat, jotka olivat ilmoittamansa mukaan esimerkiksi esiintyneet työnantajan mainosvideolla tai ”tarjonneet lastenhoitoapua tutulle suoralla kontaktilla” – asiasta oli ehkä sovittu esimerkiksi WhatsAppissa tai Facebookissa, mikä on voinut johtaa tulkintaan alustan kautta hankitusta työstä.
Aineistossa oli kuitenkin paljon vaikeita rajatapauksia. Päättelyjen tueksi neuvottelimme muun muassa muiden pohjoismaisten tilastovirastojen, alustatyötutkijoiden ja Eurostatin kanssa. Aukottomia päättelysääntöjä ei juuri löytynyt. Lopulta jouduimme tekemään omat ratkaisumme kaiken lukemamme ja kuulemamme perusteella. Ratkaisu karsimisesta olisi voinut olla joissain tapauksissa toinenkin.
Seuraavassa avaan tarkemmin näitä keskeisiä päättelylinjauksia.
Airbnb ja muut asuntojen lyhytaikaista vuokrausta välittävät alustat ovat yksi alustatyön rajaamisen kestoaiheista. Nämä alustat kuuluvat eittämättä alustatalouden piiriin, mutta voiko niiden vuokrausta kutsua alustatyöksi?
EU:n direktiiviluonnoksessa alustatyöhön ei lasketa sellaisia palveluiden tarjoajia, joiden ”ensisijaisena tarkoituksena on omaisuuden hyödyntäminen tai jakaminen, kuten lyhytaikainen asunnonvuokraus” silloin kun yksityishenkilön työ – kuten siivoustyön tai kuljetusten organisointi – kyseisen palvelun mahdollistamiseksi on ”vain vähäinen tai puhtaasti toimintaa täydentävä” osa. Jos tehty työ on kuitenkin palvelun ”välttämätön ja keskeinen” osa, kyse on direktiiviluonnoksen mukaan alustatyöstä.
Ammattimaisesti toimivat lyhytaikaista majoitusta tarjoavat toimijat ovat usein ulkoistaneet maksua vastaan vuokrakohteidensa siivouksen ja vuokraajien vastaanoton eli varsinaisen ”työn” muille henkilöille. Pienimuotoiset toimijat tekevät yleensä kuitenkin itse töitä vuokraustoimintansa pyörittämiseksi: tulijoihin pidetään yhteyttä, asunnon avaimet luovutetaan itse, asunto siivotaan, lakanat ja pyyhkeet vaihdetaan ja pestään, ja tähän kaikkeen voi mennä useampi tunti per vuokrauskerta. Osa saadusta tuotosta koetaan tällöin varmasti myös korvaukseksi työhön käytetystä ajasta.
Vuoden 2022 pilottitutkimuksessa asunnon vuokraamista alustojen kautta koskeva kysymys oli jaettu kahteen osaan. Airbnb:n, Bookingin tai muun alustan kautta huonetta tai taloaan tai muuta majoitusta tarjonneilta selvitettiin jatkokysymyksellä, oliko vuokrattavan tilan markkinointiin tai majoituspalveluihin kuten siivoukseen tai ateriapalveluihin käytetty itse aikaa.
Alustatyön tekijöiksi laskettiin vain ne, jotka vastasivat myös jälkimmäiseen kysymykseen myöntävästi. Vuokraustoiminnasta edellisten 12 kuukauden aikana kertovien joukosta noin 40 prosenttia sanoi itse tehneensä tällaista työtä.
Kysymys oli alun perin tarkoitettu siis ennen kaikkea lyhytaikaista Airbnb-toimintaa kartoittavaksi, mutta myöntävästi vastanneiden käyttämien alustojen joukossa oli myös sellaisia lähinnä pidempiaikaisia vuokrakohteita välittäviä sivustoja kuin Oikotie tai Etuovi.com. Päätimme lopulta rajata alustatyön koskemaan vain selkeästi lyhytaikaiseen vuokraustoimintaan keskittyviä alustoja kuten Airbnb, Booking, Nettimökki tai Lomarengas.
Päättelimme, että pidempiaikaista vuokra-asumista välittäviltä vaadittiin mainittavampaa toimintaa varsin harvoin, ainakin tuntuvasti harvemmin kuin lyhytaikaista vuokraamista harjoittavilta.
Toinen erityisen vaikeasti määriteltävä alustatalouteen kuuluva toiminta on tavaroiden tai tuotteiden myynti alustojen kautta. Koska alustatyöllä viitataan nimenomaan työntekoon eikä pääoman vaihtoon, myös tässä tapauksessa pilottitutkimuksen kysymys oli kaksiosainen.
Ensin selvitettiin, onko vastaaja myynyt tai markkinoinut tavaroita tai tuotteita esimerkiksi Tori.fi:n, Facebookin kirpputorin tai jonkun muun alustan kautta. Seuraavaksi kysyttiin, oliko ainakin osa markkinoiduista tavaroista sellaisia, että ne oli hankittu tai valmistettu nimenomaan myyntitarkoitukseen. Näin haluttiin suodattaa pois tarpeettomia tavaroitaan nettikirppiksellä satunnaisesti mainostavien joukosta ne, jotka käyttivät samoja alustoja systemaattiseen omien tai kunnostamiensa tuotteiden myyntityöhön ja elannon hankkimiseen.
Ainoastaan 6 prosenttia kaikista tavaroitaan tai tuotteitaan myyneistä kuului jälkimmäiseen ryhmään. Näissäkin tapauksissa käytettyjen alustojen myyntityöhön kohdistuva organisoiva tai kontrolloiva rooli vaihtelee varmasti ääripäästä toiseen, mutta emme edes yrittäneet luokitella käytettyjä alustoja tarkemmin.
Oman päänvaivansa aiheutti se rajanveto, milloin kyse oli alustalla toimivasta pelkästä työnvälityksestä, milloin alustayritysten tavoin digitaalisesti alustoja hyödyntävistä henkilöstöyrityksistä ja milloin taas henkilöstövuokrausyritysten tapaan toimivista alustayrityksistä.
Esimerkiksi jobly.fi ja Duunitori.fi toimivat selkeästi työnvälityksen markkinapaikkoina, joissa yhtäältä työntekijöitä etsivät ja toisaalta työvoimaansa tarjoavat voivat kohdata ilman, että käytetty alusta puuttuu näihin kohtaamisiin tai niistä mahdollisesti seuraaviin vaiheisiin sen enempää. Niiden osalta oli helppoa päätellä, ettei kyse ole alustatyöstä.
Lisäksi on kuitenkin henkilöstöyrityksen kaltaisesti alustoilla toimivia firmoja, joiden työvälitykseen sisältyy myös lisäpalveluita. Ne välittävät työvoimaa lyhyisiin keikkatöihin eri aloille huolehtien asiakkaan työnantajavelvoitteista asiakkaan kustannuksella. Työntekijä on työsuhteessa joko asiakkaaseen tai alustafirmaan. Jos alustafirman rooli jää tähän eikä se organisoi varsinaista työntekoa, kyse ei kapeasti rajaten ole tällöinkään alustatyöstä vaan alustavälitteisestä työstä (ks. Mattila 2019).
Tässä pilottitutkimuksessa hyväksyimme alustatyötä tehneiksi kuitenkin myös sellaiset alustavälitteistä työtä tehneet vastaajat, jotka kertoivat käyttämänsä alustan olevan joku edellä kuvatun tapaisesti toimiva työtä välittävä firma kuten Sarastia rekry, Seure tai Eezy.
Sisällön tuotannollaan ilmoituksensa mukaan ansioita saaneet ovat aivan oma kysymyksensä.
Jos valokuvaaja sanoo saaneensa Instagram-kuviensa perusteella uusia asiakkaita, sosiaalisen median voi ajatella toimineen lähinnä markkinapaikkana ilman, että se on osallistunut työn organisointiin tai laskutukseen. Kyse ei siis ole alustatyöstä. Sen sijaan esimerkiksi musiikkia striimausalustan kautta jakaneet ja sitä kautta rahalahjoituksia saaneet henkilöt laskimme alustatyön tekijöiksi, jos he itse mielsivät tehneensä tällä tavoin työtä ansioita vastaan.
Suurimmassa osassa tapauksista ei ollut mitään johtolankoja siitä, millaisiin ansioihin sisältöä tuottaneet vastaajat viittasivat. Hyväksyimme kaikki oman ilmoituksensa mukaisesti alustatyötä tehneiksi, mikä on luultavasti alustatyön ilmiön liioittelua.
Koko aihealue herätti kuitenkin paljon kysymyksiä. Tulisiko käytössä olla joku euromääräinen raja, milloin sosiaalisessa mediassa toimiminen voidaan lukea ansionhankinnaksi? Vai onko tällä väliä? Entä pitäisikö raja vetää siihen, onko toiminta tietoista ansiontavoittelua vai lähinnä oma harrastus, josta saatu mahdollinen hyöty on iloinen yllätys?
Yksi kaupallista yhteistyötä tekevä bloggaaja, vloggaaja tai tubettaja saa palkinnoksi pari lakritsapussia, toinen kolmelle lapselleen talvivaatteet, kolmas tuntuvia alennuksia ja neljäs selkeästi rahaa. Myös verottaja on nykyisin ottanut sisällöntuottajien saamat tulot, tuotteet ja alennukset erityisen huomion kohteeksi.
Alustatyöstä saadut ansiot ovat usein pikemminkin taskurahoja kuin elannon hankkimista. Esimerkiksi Crowdsorsa-mobiilipelisovelluksen kautta kaivonkansia tai vieraslajeja bongaileva voi saada jokaisesta löydöstään vaikka 30 senttiä. Toiminta on laskettavissa alustan kautta tehtäväksi mikrotyöksi – olkoonkin, että henkilölle itselleen kyse voi olla pikemminkin pyöräretkeen yhdistetystä hauskasta pelistä.
Hyväksyimme pilottiaineiston siivoustyössä alustatyöksi myös tapaukset, joissa oli vastattu markkinatutkimuskyselyihin maksua vastaan esimerkiksi Mobrog-alustalla. Digitaalisella säästö- ja sijoitussivustolla piensijoituksia tekevä henkilö karsittiin kuitenkin pois alustatyötä tehneistä, vaikka hän avovastauksessa totesikin näin hankittujen tulojen olevan tärkeä lisä toimeentuloon.
Digitaalinen alusta voi toimia markkinapaikkana, joka kokoaa yhteen yhtäältä työvoimaansa tai palvelujaan tarjoavia tahoja ja toisaalta palveluja etsivät tahoja, ja usein myös veloittaa palveluja mainostavalta siitä, että hän saa ilmoituksensa näkyviin.
Jos alustan rooli jää tähän, eikä se sääntele muodostuvia asiakassuhteita esimerkiksi maksuliikenteen tai pisteytysten kautta, kyse ei ole alustatyöstä. Toiminta muistuttaa pikemminkin lähikaupan ilmoitustaulua, joskin sähköisenä ja maksullisena.
Tässä suhteessa taksikeskusten toiminta askarrutti meitä.
Taksipalveluissa alustatyöstä puhutaan yleensä vain Uber ja Yango -tyyppiset firmat mainiten. Traficom (2020) kutsuu niitä ”uutta teknologiaa hyödyntäviksi toimijoiksi”, sillä ne eivät markkinoi itseään niinkään taksiyrityksinä vaan sellaisina teknologiayrityksinä, joiden alustan kautta kuljettaja ja potentiaalinen asiakas voivat löytää toisensa (Traficom 2020).
Mutta miten selväpiirteinen liikennepalvelulain uudistuksen jälkeen on raja suhteessa perinteisempiin mutta niin ikään digitalisaatiota hyödyntäviin, taksikyytejä välittäviin tahoihin kuten Kokkolan taksiliikenteeseen tai Helsingin taksiin?
Kuljettajat eivät ole välittäjätahoon työsuhteessa, mutta sopivat työvuorojaan digitaalisen alustan kautta, saavat sitä kautta myös osan asiakkaistaan, ja kyseinen alusta sääntelee hinnan määräytymisestä. Toisin sanoen teknologian roolissa kyse on jo paljon muustakin kuin pelkästään työvoimaansa tarjoavien ja palveluja haluavien yhteen saattamisesta.
Päätimme lopulta laskea tällaiset taksiliikenneyritykset alustatyöhön, vaikka se ei alkuperäinen ymmärryksemme asiasta ollutkaan.
Työvoimatutkimuksen kuten muidenkin kyselytutkimusten kasvava kato on ongelma. Vaikka työvoimatutkimuksen tulokset on painotettu myös äidinkielen mukaan, jää kuitenkin pieni epäilys siitä, kuinka hyvin tässä kuvailtu pilottitutkimus onnistui kartoittamaan juuri alustatyötä eniten tekevien ryhmien – ulkomaalaistaustaisten ja nuorten – alustatyön yleisyyttä.
Sekä tiedonkeruun suunnittelua että aineiston käsittelyä hankaloitti paitsi ilmiön rajojen epämääräisyys, myös sen laajuus ja jatkuva kehitys. Keräsimme lomakkeen pudotusvalikkoa varten asiantuntijoiden avulla 75 kohdan listan Suomessa toimivista alustatyöfirmoista vuonna 2021. Kuitenkin jo seuraavana vuonna saatujen tulosten perusteella listalta puuttui lukemattomia nimiä, joita vastaajat kirjasivat avovastauksiinsa ja jotka kuulimme ensimmäistä kertaa.
Eri alustojen nettisivujen kuvausten perusteella oli lisäksi usein todella vaikeaa, ellei jopa mahdotonta päätellä, mikä kyseisen alustan rooli välittäjänä loppujen lopuksi oli – täyttikö sen käyttö alustatyön kriteerit vai ei.
Vuoden 2022 alustatyötä koskevan pilottitutkimuksen tulosten pohjalta Tilastokeskus summaa, että noin 4 prosenttia Suomessa asuvista 15–64-vuotiaista oli tehnyt alustatyötä edellisten 12 kuukauden aikana, noin prosentti edellisen kuukauden aikana ja noin puoli prosenttia sai sitä kautta vähintään neljänneksen ansiotuloistaan.
Alustatyötä 12 kuukauden aikana tehneiden osuus olisi voinut saman tiedonkeruun pohjalta olla kuitenkin myös noin viisi tai noin kolme prosenttia riippuen siitä, millaisiin alustatyön kriteereihin olisimme aineistoa lähemmin käsitellessämme tukeutuneet.
Myös erilaisella kysymystekniikalla olisi saatu nykyisestä jossain määrin poikkeavat tulokset. Vuonna 2017 käytetty yksi yleisluontoinen – joskin vastausvaihtoehtojen osalta jossain määrin yksilöity – kysymys tuotti jo tuolloin periaatteessa enemmän 12 kuukauden aikana alustatyötä tehneitä kuin nyt käytetty yksityiskohtainen kysymyspatteristo.
Tässä kuvatut mittaamisongelmat eivät koske vain Suomea, vaan myös muissa EU-pilottitiedonkeruun toteuttaneissa maissa törmättiin aivan samoihin asioihin. Suurin osa pilottiin osallistuneista EU-maista ei aiokaan julkaista tuloksia niiden epävarmuuden vuoksi. Eurostat julkaisee tulokset myöhemmin tänä vuonna vain EU-tasolla eikä maittain.
Olennaisimpia pilottitiedonkeruusta saatuja tuloksia on se tieto, että kyse on edelleen hyvin marginaalisesta joukosta, olipa ”oikea” prosenttiluku sitten yksikön, pari isompi tai pienempi kuin nyt julkaistu luku. Alustatyön yleisyyttä ja kentällä tapahtuvaa kehitystä on silti äärimmäisen tärkeää seurata ja tiedonkeruumenetelmiä edelleen kehittää.
Samalla on olennaista pohtia, miksi ja mitä tietoa tästä moniulotteisesta ilmiöstä tarvitsemme. Kuinka moni on sidoksissa algoritmisesti hallittuihin sovelluksiin tulonhankinnassaan? Entä miten alustatyö muuttaa työelämäsuhteita ja työnkuvia? Alustatyö kokoaa alleen niin monia erilaisia työn muotoja ja ilmiöitä, että joissain tapauksissa tieto vaikkapa ruokalähettien määrästä tai sisällöntuottajista on jo itsessään kiinnostavaa.
Se, että tietystä tärkeästä ilmiöstä on vaikea tuottaa tilastotietoa, ei saisi olla esteenä sille, etteikö tiedon keräämistä ainakin yritettäisi.
Tiedonkeruu rahoitettiin Eurostatin grant-rahoituksella
Hanna Sutela on erikoistutkija Tilastokeskuksen yhteiskuntatilastoissa.
Kirjallisuus:
Airaksinen, Aarno & Nokkala, Jan (2019) Data- ja alustatalous kiinnostavat – miten mitata niitä? Tieto&Trendit 30.7.2019, Tilastokeskus
Euroopan parlamentti (2021) MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi työolojen parantamisesta alustatyössä
Eurofound (2018) Employment and working conditions of selected types of platform work, Publications Office of the European Union, Luxembourg.
Mattila, Maija (2019) Työ ja työntekijöiden oikeudet alustataloudessa - Ongelmista ratkaisuihin. Kalevi Sorsa Foundation.
OECD/ILO/European Union (2023), Handbook on Measuring Digital Platform Employment and Work, OECD Publishing, Paris, https://doi.org/10.1787/0ddcac3b-en.
Seppänen, Laura & Känsälä, Marja & Immonen, Jere & Alasoini, Tuomo (2022) Näkökulmia alustatyön reiluuteen. Reiluuden mallit alustatyössä -hankkeen loppuraportti. Työterveyslaitos, Helsinki.
Traficom (2020) Taksiliikenteen vaikutusten seuranta. Traficomin julkaisuja 3/2020.
Urzi Brancati, Maria Cesira & Pesole, Annarosa and Fernandez Macias, Enrique (2020) New evidence on platform workers in Europe, EUR 29958 EN, Publications Office of the European Union, Luxembourg, 2020, ISBN 978-92-76-12949-3, doi:10.2760/459278, JRC118570 (viitattu 7.6.2023)
Vallas, Steven P. (2020) What Do Platforms Do? Understanding the Gig Economy. July 2020, Annual Review of Sociology 46(1).
Vero.fi Saitko sosiaalisesta mediasta tuloja tai tuotteita viime vuonna? Varmista, että sometulot on ilmoitettu verotukseen. Verohallinnon tiedote 17.4.2023.
Kalevi Sorsa Säätiö / Hertfordshiren yliopiston tilastopalvelut ja konsultointiyksikkö (Statistical Services and Consultancy Unit, SSCU) (2019) Digitaalinen jalanjälki: Työn muuttuminen alustamaiseksi Euroopassa – Suomea koskevan kyselyn tulokset.
Huws, Ursula & Spencer, Neil H. & Coates, Matt (2019) The Platformisation of Work in Europe – Highlights from Research in 13 European Countries. FEPS – Foundation for European Progressive Studies.
Vuonna 2022 vajaa 30 000 suomalaista sai ansiotuloja eri kanaviin tuottamastaan verkkosisällöstä. Vaikka kaikki heistä eivät olisikaan kokopäiväisiä somevaikuttajia, on vaikuttajamarkkinointi kasvanut varteenotettavaksi joukkoviestinnän sektoriksi ja nuoria houkuttavaksi ammatiksi.
Reilulle neljännekselle alustatyötä tekevistä se on päätyö. Yli puolelle kyse on täydentävästä tai satunnaisesta työstä. Vain 7 prosenttia teki alustatyötä siksi, ettei muuta työtä ollut saatavilla. Tuore kysely antaa yllättävän myönteisen kuvan alustatyöntekijöiden autonomiasta. Valtaosa kokee voivansa kontrolloida työtehtäviään ja -aikojaan.
Data on uusi öljy. Alustat on voittava liiketoimintamalli. Lausahdukset kertovat, kuinka merkittävänä dataa ja alustamaista liiketoimintaa pidetään. Mutta mistä oikein puhutaan?
Alustatalous, jakamistaloudeksikin kutsuttu, on uudenlaista taloudellista toimintaa. Siinä yritys tarjoaa toisille toimijoille digitaalisia markkinapaikkoja, joiden avulla nämä voivat luoda jotain lisäarvoa tuottavaa.
