Talouden keskeiset mittarit näyttävät isoja ja ristiriitaisiltakin vaikuttavia muutoksia. Tilastojen päälinja lienee oikea, mutta lukuihin voi laskennan tarkentuessa tulla revisioitakin, kun talouden rakenteessa on tapahtunut muutoksia. Tarkentumisten suuntaa ei pysty ennakoimaan, se vaihtelee eri vuosien välillä.
Talouskasvu tarkentuu – kasvu onkin odotetun mukaista
Kansantalouden tilinpidon uusin tieto vuoden 2017 bruttokansantuotteen kasvusta, hintojen nousun vaikutus poistettuna, on 2,8 prosenttia. Maaliskuun puolivälissä sen kerrottiin olleen 2,6 prosenttia, joten tarkentuminen on hyvin pieni.
Tuo pieni ero tarkoittaa rahassa 321 miljoonaa euroa. Yksittäiselle isollekin yritykselle se on merkittävä summa jalostusarvoon, mutta koko talouden 216 000 miljoonassa eurossa se ei muuta kuvaa kehityksestä.
Ja tuon laskentaan on käytetty parin kuukauden aikana kymmenien ihmisten työpanos; tehtiinköhän koko homma aivan turhaan…
No, tiedot toki yksityiskohtaistuivat huomattavasti. Nyt tiedetään esimerkiksi toimialojen tuotannon ja investointien kehityksestä alkuvuotta tarkemmin ja yksityiskohtaisemmalla tasolla. Kansantalouden tilinpidon sisältöä onkin joskus verrattu sipuliin: aina löytyy uusi kerros tutkittavaksi.
Noita kerroksia voisi kuoria esiin esimerkiksi teollisuudesta. Paperiteollisuudessa arvonlisäys oli seitsemän prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Toimialan tuotteiden hinnat pysyivät lähes ennallaan, mutta tuotannossa käytettävien panosten hinnat nousivat kolme prosenttia.
Paperiteollisuudessa välituotekäytön panokset ovat kolme neljännestä suhteessa liikevaihtoon, eli niillä on merkittävä vaikutus arvonlisäyksen kehitykseen. Ja liikevaihdon ja panosten erotuksena laskettava arvonlisäyksen volyymi (hintojen muutos poistettuna) kasvaa neljätoista prosenttia. Tämä kaikki saatiin aikaan suunnilleen entisellä työntekijämäärällä ja palkoilla.
Investoinneista löytyy myös paljon mielenkiintoisia yksityiskohtia. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetyt eurot ovat vähentyneet joka vuosi vuoden 2008 jälkeen.
Yritykset käyttivät rahaa t&k-toimintaan viime vuonna 3,4 miljardia euroa. Se on kaksi miljardia vähemmän kuin vuonna 2008. Koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin yritykset investoivat viime vuonna vajaat kymmenen miljardia ja saman määrän yritykset käyttivät rakennusinvestointeihin. Toivottavasti noita laitteita osataan myös tulevaisuudessa käyttää fiksusti.
Vaikka koko talouden tasolla tarkentuminen jäi kolmeensataan miljoonaan euroon, niin yksityiskohtaisemmilla tasoilla tapahtui paljon muutoksia.
Talousoppien mukaan tarjonnan ja kysynnän tulisi olla yhtä suuria taloudessa. Näin ei kuitenkaan ennakkotiedoissa ole erilaisten tilastoissa olevien puutteiden takia. Tuo tarjonnan ja kysynnän ero, tilastollinen ero, oli maaliskuussa noin kaksi miljardia euroa (kysyntää oli liikaa). Nyt se on saatu puristettua seitsemään sataan miljoonaan. Eipä tuo laskenta ole sittenkään mennyt hukkaan, tietojen laatu on noussut yksityiskohtaisuuden lisäksi!
Ai niin – tiedot eivät ole vielä lopullisia. Tilastollisen eron perusteella bruttokansantuote saattaa nousta vielä 0,3 prosenttiyksikköä, tai sitten vienti, investoinnit tai kulutus ovat vieläkin liian suuria. Tuon kun tietäisi.
Kirjoittaja työskentelee tilinpidon yhteenvetäjänä Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoa laativassa yksikössä.
Lue samasta aiheesta:
Koronakuopasta alkanut bkt:n nousujakso pysähtyi tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Kotitaloudet sinnittelevät inflaation kourissa pandemia-aikana kertyneiden säästöjen turvin. Valona taloustilanteessa on edelleen vahva työllisyys, mutta pidemmän ajan tilannetta kiristää työikäisten määrän lasku.
Ensi vuoden alussa toimintansa aloittavat hyvinvointialueet tuovat paitsi muutoksia kansantalouden tilinpidon tilastojulkaisuihin myös epävarmuutta muutosvaiheen tilastotietoihin. Ensimmäisen kerran uutta sektoriluokitusta käytetään kesäkuussa 2023 julkaistavassa Julkisyhteisöjen tulot ja menot neljännesvuosittain -tilastossa.
Taloudesta nykyisessä mielessä ei puhuttu, ennen kuin sille oli nimi ja mittareita sen seuraamiseksi. Ja kun puhutaan taloudesta, mukana on politiikan lisäksi myös ripaus ekonomystiikkaa, aprikoi maallikkokynäilijä.
Talouskasvu jatkui vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta nousevat hinnat ja kotitalouksien heikkenevä tilanne ennakoivat muutosta. Neljännesvuositilinpidon volyymitiedot osoittavat kaupan volyymin kääntyneen laskuun, ja ainoastaan hintojen nousu on kasvattanut teollisuuden uusien tilausten arvoa kuluvana vuonna.
Eurostat on julkaissut tulojen jakautumisesta hieman pidempää aikasarjaa vuosilta 2016–2019 aiempien, vuotta 2015 koskeneiden kokeellisten mikro- ja makrotietoja yhdistävien lukujen jatkoksi. Tilastokeskus kokeilee monin tavoin haasteellisten laskelmien laatimista Suomen osalta syksyllä 2022.
YK:n uusi suositus kansantalouden tilinpitojärjestelmäksi valmistuu vuosikymmenen puolivälissä. Tavoitteena on kuvata paremmin yhteiskuntia muuttavia ilmiöitä kuten hyvinvointi ja kestävä kehitys, globalisaatio, digitalisaatio ja sen yhteydessä esimerkiksi krypto-varojen käsittely.
Kansantalouden tilinpito ei ota kantaa siihen, onko jokin tuotanto hyödyllistä tai aiheuttaako se suoranaista haittaa. Ekosysteemit ja luontoarvot pitää saada mukaan kansantalouden tilinpidon rinnalle kokonaisuutta täydentämään, mutta se ei ole helppoa.